Kollaja

Iijoen vuotuisesta vesimäärästä jopa kolmasosa joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, koska tulvavesille ei ole varastotilaa. Huomattava osa vedestä voitaisiin varastoida Kollajan tekojärveen.

Pohjolan voima on tarkentanut vuonna 2008 tehtyä Kollaja-suunnitelmaa. Suunnitelmaan on tehty muutoksia, joiden avulla varmistetaan Pudasjärven suiston Natura-arvojen säilyminen.

Tarkistetun suunnitelman mukaan on tehty uudet luontovaikutusten arvioinnit. Uudet Natura-arvioinnit on tehty Pudasjärven suistosta ja Natura-verkostoon kuuluvasta Venkaan lähteen alueesta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi tammikuussa 2012 lausuntonsa uusista Natura-arvioinneista, mutta ei ilmaissut lopullista kantaansa Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä. ELY-keskus edellyttää vielä selvitysten täydentämistä.

Pohjolan Voima täydentää suunnitelmaa viranomaisen edellyttämällä tavalla, jotta voidaan varmistua siitä, että Kollaja-hanke ei heikennä merkittävästi Natura-suojeluarvoja.

Mikä hanke?

Iijoen vuotuisesta vesimäärästä jopa kolmasosa joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, koska tulvavesille ei ole varastotilaa. Huomattava osa vedestä voitaisiin varastoida Kollajan tekojärveen ja juoksuttaa silloin, kun sähkön tarve on suurin.

Kollajan tekojärvi sijoittuisi välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennettujen voimalaitosten ja Pudasjärven väliin. Vesivaraston ansiosta alajuoksun viisi laitosta saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Tekojärveä säännösteltäisiin rakennettavan voimalaitoksen avulla.

Keskikokoisen kaupungin kulutuksen verran uutta tehoa

Tekojärven ja voimalaitoksen yhteiset investointikustannukset olisivat 150 miljoonaa euroa. Uutta tehoa saataisiin 32 megawattia. Nopeaan säätöön soveltuva teho lisääntyisi noin 100 megawatilla, kun alajuoksun viiden voimalaitoksen käyttö tehostuisi. Lisäenergiaa saataisiin 155 gigawattituntia vuodessa.

Yhdessä alajuoksun tehostamishankkeen kanssa Iijoen tuotanto lisääntyisi lähes 200 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa keskikokoisen kaupungin yksityistä sähkönkulutusta tai neljäsosaa Suomen sähköjunaliikenteen energiantarpeesta. Noin 20 prosenttia energiasta, 40 gigawattituntia vuodessa, jätetään hyödyntämättä ympäristösyistä.

Vesivoima on ainoa uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka on mahdollista toteuttaa markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea. Vesivoimaa on mahdollista lisätä tavalla, joka ottaa huomioon luontoarvot.

Miksi Kollajaa tarvitaan?

Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään merkittävästi nykyisestä. Kollajan rakentamista pitäisi tarkastella uudelleen osana ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Myös sähköverkon säätötarve kasvaa lähivuosina monesta syystä. Tuulivoiman suunniteltu lisääminen vaatii lisää säätö- ja reservikapasiteettia. Lisäsäätövoiman tarpeeksi on arvioitu 240–350 megawattia.

Vesivoima on säätövoimana ylivoimainen

Säätövoiman tuotannossa vesivoimalaitos on ylivoimainen. Sen reagointikyky on nopea ja hyötysuhde pysyy hyvänä laajalla tehoalueella. Jotta vesivoimalaitosta voidaan hyödyntää säädössä, vettä on pystyttävä varastoimaan joen yläjuoksulle. Tarvitaan siis varastoaltaita, joihin vettä voidaan varastoida.

Jos Kollaja rakennetaan, Iijoen vanhoista voimalaitoksista ja rakennettavasta laitoksesta saataisiin lisää säätökapasiteettia noin 100 megawattia. Se kattaisi jo kolmanneksen tuulivoiman tarvitsemasta lisäsäätökapasiteetista.

Jos säätövoimaa ei löydy tulevaisuudessa säätövoimaa Suomesta, joudumme ostamaan sen ulkoa. Koska säätövoimalle on jatkossa kysyntää, hinta tullee olemaan sen mukainen.