Vesivoiman perusparannusohjelma VESPA

Vesivoimalaitosten koneistoja peruskunnostetaan tai uusitaan 15–20 vuoden välein. Pohjolan Voima käynnisti vuonna 2005 mittavan vesivoiman perusparannusohjelman, VESPAn. 

Ohjelman aikana Iijoen voimaloiden koneistoja on uusittu ja peruskorjattu. Investointiohjelma käsittää turbiinien uusinnan, generaattoreiden generaattoreiden staattoreiden uusinnan ja roottoreiden perushuollon sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien modernisoinnin.

Peruskunnostusohjelman myötä Iijoen voimalaitoksista voidaan saada lisää tehoa parhaimmillaan noin 20 megawattia. Voimalaitokset tuottavat noin 20 gigawattituntia lisää sähköä kotimaisella, uusiutuvalla vesivoimalla, joka soveltuu hyvin säätövoimaksi.

Neljä Iijoen voimalaa perusparannettu

Perusparannusohjelma käynnistyi Kierikistä syksyllä 2005. Sen jälkeen on peruskunnostettu 1960-luvulla rakennetut Haapakosken, Maalismaan ja Pahkakosken vesivoimalaitokset. Iijoen nuorimpien, vuonna 1971 ja 1997 valmistuneiden Raasakan voimalaitoksen koneistojen peruskunnostus tehdään myöhemmin.

VESPA-ohjelman aikataulu

• Kierikin molemmat koneet uusittiin vuosina 2005-2007
• Haapakosken 2007-2009
• Maalismaan 2009 - 2011
• Pahkakoski 2011–2013
• Raasakan voimalaitok­sen perusparannustarpeet arvioidaan myöhemmin.

Uusi tekniikka avuksi

Peruskorjausseisokeissa laitteita uusitaan osittain tai kokonaan. Uudet turbiinit osataan mitoittaa entistä tarkemmin. Hyötysuhde on parhaalla tehoalueella 3–4 prosenttia aiempaa korkeampi ja selkeästi parempi laajemmallakin tehoalueella.

Yli 90 prosenttia virtaavan veden energiasta saadaan sähköksi. Kehittynyt säätötekniikka mahtuu pienempään turbiinin napaan. Näin vesitien poikkileikkausala kasvaa ja turbiinin läpi kulkeva vesimäärä suurenee. Mitoitusvesimäärä voi kasvaa 10–15 prosenttia. Tällöin teho kasvaa, jos vettä on käytettävissä riittävästi.

Tekniikan kehitys tuo ympäristöhyötyjä

Nykytekniikka on tuonut vesiturbiineihin merkittäviä ympäristöllisiä parannuksia aikaisempaan tekniikkaan verrattuna.

Tuotekehittelyn myötä vesiturbiinin öljynavasta on luovuttu. Nykyaikaisissa vesivoimakoneissa käytetään korkeapaineista vesinapaa, jossa voiteluaineena turbiinin navan laakereissa on vesi. Itse navassa voitelevana aineena oleva vesi on tiivisteiden takana jokivettä vastaan. Mahdollisessa vuototilanteessa ei nykyisestä turbiinin rakenteesta pääse vuotamaan hydrauliikkaöljyä jokiveteen. Vanhan mallisessa turbiinissa oli voiteluöljy siipitiivisteiden takana, jolloin siipitiivisteen rikkoontuessa oli mahdollista, että öljyä pääsi valumaan jokiveteen.

VESPAn yhteydessä on uusittu 8 juoksupyörää. Samalla on myös vaihdettu solukeakseleiden laakeroinnit itsevoiteleviin laakereihin. Laakereiden rasvausta ei enää tarvita, eikä jokiveteen valu laakeista voitelurasvoja.

Miksi vesivoimaa kannattaa perusparantaa?

Tehostamistoimilla voimalaitoksista saatava lisäteho on tulevaisuudessa yhä arvokkaampaa säätötehoa.  Vesivoima onkin tärkeää kulutuksen ja tuotannon eroa tasaavana säätövoimana.

Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Kansantaloudellisesti on järkevää kehittää jo rakennettua vesivoimaa jatkuvasti teknisillä ratkaisuilla ja tasoittaa virtaamien vuodenaikavaihteluja vesivarastojen avulla.

Perusparannus jatkuu Melossa Kokemäenjoella

Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten perusparannustyöt jatkuvat Melossa Kokemäenjoella. Melon voimalaitos peruskunnostetaan vuosina 2014 - 2015. Voimalaitoksella uusitaan generaattoreiden staattorit sekä modernisoidaan sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Vuonna 1971 valmistunut laitos peruskorjattiin edellisen kerran vuonna 1999.

Kahdeksan omaa vesivoimalaa

Pohjolan Voima omistaa kokonaan kahdeksan vesivoimalaitosta: viisi Iijoessa, kaksi Kemijoen vesistössä ja yhden Kokemäenjoessa. Voimalat on rakennettu tai niitä on laajennettu vuosina 1949-1997.

Pohjolan Voimalla on omien ja osuusvoimalaitosten tehoa käytössään yhteensä 444 megawattia.