Valmistumisvuosi	2009
Sähköteho	125 MW
Prosessihöyryteho	152 MW
Kaukolämpöteho	110 MW
Polttoaineet	Puu, turve

Lokakuun lopussa 2009 kytkettiin ensimmäisen kerran verkkoon Pohjolan Voiman, UPM:n ja Lappeenrannan Energian yhteishankkeena Kaukaan tehdasalueelle toteutettu sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos. Biovoimalaitoksen polttoaineena ovat kuori ja metsäenergiapuu sekä turve. Noin 80 prosenttia voimalaitoksen polttoainetarpeesta katetaan puupolttoaineilla.

Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä UPM:lle sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Voimalaitoksen sähköteho on 125 megawattia, prosessihöyryteho 152 megawattia ja kaukolämpöteho 110 megawattia.

Valmistumisvuosi	2002
Sähköteho	76 MW
Prosessilämpöteho	120 MW
Kaukolämpöteho	60 MW
Polttoaineet	Puu, turve

UPM:n Kuusanniemen tehdasalueella oleva voimalaitos valmistui vuonna 2002. Sähköä voimalaitos tuottaa 76 megawatin teholla, prosessihöyryä 120 megawatin ja kaukolämpöä 60 megawatin teholla. Voimalaitos tuottaa sähköä ja prosessihöyryä UPM:n tehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä KSS Energialle. Voimalaitoksen polttoaineita ovat kuori, metsähake ja turve.

Valmistumisvuosi	2009
Sähköteho	21 MW
Kaukolämpöteho	48 MW
Prosessilämpöteho	10 MW
Polttoaineet	Puu, turve

Keravan voimalaitos on ensimmäinen pääkaupunkiseudulle toteutettu biovoimalaitos. Joulukuussa 2009 valmistuneena se on myös Pohjolan Voiman uusimpia bioenergiaohjelman investointeja. Voimalaitos lisäsi merkittävästi kotimaisten polttoaineiden osuutta energiantuotannossa Keravalla ja vähensi merkittävästi maakaasun tarvetta. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta ja turvetta.

Voimalaitoksen sähköteho on 21 megawattia, kaukolämpöteho 48 megawattia ja prosessilämpöteho 10 megawattia. Voimalaitoksen energia menee Keravan Energialle, jonka tarvitsemasta sähkön hankinnasta voimalaitos tuottaa noin neljänneksen ja kaukolämmöstä kolme neljännestä. Voimalaitos on toteutettu Pohjolan Voiman ja Keravan Energian yhteishankkeena.

Kotkan Mussalon voimalaitosalueelle selvitetään mahdollisuuksia rakentaa uusi, polttoaineteholtaan noin 500 megawatin suuruinen monipolttoainekattila, joka korvaisi voimalaitoksen maakaasua ja öljyä käyttävän kattilan. Uusi monipolttoaine­kattila antaa mahdollisuuden laajentaa voimalaitoksen polttoainevalikoimaa, polttoaineita olisivat turve, biopolttoaineet, kaupan ja teollisuuden kierrätyskelpoisista jätemateriaaleista valmistetut ns. REF-kierrätyspolttoaineet sekä hiili.

Voimalaitoksen YVA-arviointiselostus valmistui marraskuussa 2009, jolloin se luovutettiin yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.

Pohjolan Voima ja Helsingin Energia selvittävät mahdollisuutta korvata kivihiiltä puuperäisellä biohiilellä. Biohiilen käyttö lisäisi merkittävästi uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja vähentäisi hiilivoimalaitosten hiilidioksidipäästöjä.

Menetelmässä puuperäisen biomassan kuivatus käynnistetään kuivurissa. Kuivuminen ja paahtuminen jatkuvat hiilletysreaktorin lähes hapettomissa olosuhteissa. Paahdettu biohiili voidaan jauhaa polttoa varten hiilimyllyssä hiilen seassa tai pelletöidä kuljetusta varten. Biohiilen käyttö ei edellytä muutostarpeita nykyisiin hiilikattiloihin.

Menetelmä mahdollistaisi uusiutuvien polttoaineiden merkittävän käytön hiilivoimaloissa, sillä biohiilen osuudeksi arvioidaan jopa 60 prosenttia käytettävästä polttoaineesta. Yhtiöt selvittävät hankkeen vaatimaa teknologiaa vuoden 2010 aikana.