Valmistumisvuosi	2001, 2009
Sähköteho	20 MW
Kaukolämpöteho	50 MW
Prosessihöyryteho	15 MW
Polttoaineet	Turve, puu

Kokkolan Voiman biovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä, prosessihöyryä ja sähköä Kokkolan kaupungille. Voimalaitos valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksen sähköteho on 20 megawattia ja kaukolämpöteho 50 megawattia. Voimalaitoksen käyttämiä polttoaineita ovat metsähake, puusivutuotteet, ruokohelpi ja turve.

Voimalaitoksella on ainutlaatuisen suuri polttoaineen kuivausjärjestelmä, jonka avulla lisätään polttoaineen energiasisältöä. Puupolttoaineen käsittelyä on tehostettu myös terminaalimurskaimella, aumakuivurilla ja Suomen ensimmäisellä, vuonna 2008 käyttöön otetulla ruokohelpin murskaimella. Voimalaitoksella otettiin vuonna 2003 käyttöön kaukolämpöakku varmistamaan kaukolämmön saantia.

Voimalaitoksen prosessihöyrykattilalaitos valmistui keväällä 2009. Kattilalaitos käyttää polttoaineenaan biomassaa ja turvetta. Laitoksen prosessihöyryteho on 15 megawattia.

Valmistumisvuosi	2001
Sähköteho	240 MW
Prosessihöyryteho	100 MW
Kaukolämpöteho	60 MW
Polttoaineet	Turve, puu, hiili

Maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos, Alholmens Kraft, valmistui vuonna 2001 Pietarsaareen. Voimalaitoksen sähköteho on 240 megawattia, minkä ohella voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n Pietarsaaren tehtaille.

Voimalaitos työllistää 400 henkilöä, joista 50 käyttöhenkilöstönä laitoksilla ja 350 polttoaineen tuotannossa ja käsittelyssä. Epäsuorasti laitos työllistää noin 200 henkilöä. Voimalaitokselle kehitettyä risutukkien hankintajärjestelmää on ryhdytty soveltamaan myös muilla Pohjolan Voiman biovoimalaitoksilla.

Voimalaitos käyttää pääasiassa biopolttoaineita eli puunkuorta, puuntähteitä ja puunjalostuksen muita sivutuotteita, ruokohelpiä sekä turvetta. Voimalaitoksen kattila on maailman suurin biopolttoaineita hyödyntävä CFB- eli kiertoleijupetikattila.

Alholmens Kraft osti myös UPM:n voimalaitosalueella sijaitsevan AK1:n uuden voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Vuodelta 1991 olevan vanhemman voimalaitoksen sähköteho on 25 MW ja polttoaine on puu.

Voimalaitoksen omistava Oy Alholmens Kraft Ab on Pohjolan Voiman osakkuusyhtiö. Alholmens Kraft on tuonut Pohjolan Voimalle kansainvälistä tunnustusta, mm. Energy Globe kilpailussa, missä Pohjolan Voima palkittiin mittakaavaltaan ainutlaatuisista biomassaa käyttävän voimalaitoksen ja siihen liittyvistä polttoainehankinnan innovaatioista.

Valmistumisvuosi	2004
Sähköteho	140 MW
Lämpöteho	400 MW
Polttoaine	Mustalipeä

Wisapowerin voimalaitos on Pohjolan Voiman bioenergiaohjelmalla toteutettuja suuria voimalaitoksia. UPM:n Pietarsaaren tehdasalueella oleva Wisapowerin soodakattilavoimalaitos valmistui vuonna 2004. Voimalaitoksen sähköteho on 140 megawattia ja lämpöteho 400 megawattia. Laitoksen soodakattilan pääpolttoaineena on mustalipeä.

Voimalaitoksen haihduttamossa sellutehtaan kuitulinjoilta tulevasta laimeasta mustalipeästä eli pesulipeästä haihdutetaan vettä ja saadaan vahvaa lipeää eli polttolipeää. Polttolipeä korvaa polttoöljyn käytön soodakattilassa.

Valmistumisvuosi	1990
Sähköteho	125 MW
Kaukolämpöteho	100 MW
Polttoaineet	Turve, puu

Pohjolan Voiman bioenergiaohjelman ensimmäinen voimalaitos valmistui vuonna 1990 Seinäjoelle. Voimalaitos on kotimaisella bioenergialla toimiva sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, jonka omistavat Pohjolan Voima ja EPV Energia. Melko suuritehoisen voimalaitoksen sähköteho on 125 megawattia ja kaukolämpöteho 100 megawattia.

Voimalaitoksen polttoainehankinta perustuu paikallisten uusiutuvien polttoaineiden sekä energiaturpeen hyödyntämiseen. Metsähake sekä jonkin verran sahateollisuuden sivutuotteita ovat käytettyjä polttoaineita yhdessä ruokohelpin kanssa. Ruokohelpin viljelysopimuksia on tehty runsaan 700 hehtaarin pinta-alalle. Voimalaitos ja sen polttoaineenhankinta työllistävät noin 265 henkilöä.

Voimalaitos valmistui vuonna 1990. Sen korkeapaineturbiini modernisoitiin vuonna 2004. Voimalaitoksella on meneillään kehityshanke, jossa monipuolistetaan polttoainevalikoimaa ja alennetaan hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on mm. ns. REF-kierrätyspolttoaineen käytön lisääminen.

Valmistumisvuosi	2002, myyty 2005
Sähköteho	46 MW
Lämpöteho	185 MW
Polttoaineet	Puu, turve

Pohjolan Voiman rakentama Jämsänkosken Voiman biovoimalaitos valmistui toukokuussa 2002. Voimalaitoksen sähköntuotantoteho on 46 megawattia ja lämpöteho 185 megawattia. Voimalaitoksen leijukerrospolttotekniikalla toteutettu kattila polttaa puuta, kuorta, metsähaketta ja lajiteltua kierrätyspolttoainetta sekä turvetta. UPM osti Jämsänkosken Voiman osakekannan vuonna 2005.

Vaskiluodon hiilivoimalaitoksen yhteyteen suunnitellaan kahta polttoaineteholtaan noin 100 megawatin kaasutinlaitosta, joissa käytettäisiin biopolttoaineita ja turvetta. Kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö vähentäisi kivihiilen polton jopa puoleen ja samalla voimalaitoksen päästöt pienenisivät merkittävästi. Hankkeelle haettiin ympäristölupaa syyskuussa 2009.

Kristiinankaupungin voimalaitoksella selvitetään biopolttoaineiden käytön vaiheittaista lisäämistä muuttamalla voimalaitoksen polttoainepohjaa. Muutoksella halutaan puolittaa hiilen käyttö voimalaitoksella ja vähentää samalla voimalaitoksen päästöjä.

Voimalaitoksen hiiltä käyttävien yksiköiden yhteyteen suunnitellaan kahta, teholtaan noin 100 megawatin kaasutinlaitosta, joiden polttoaineena olisivat biopolttoaineet ja turve.

Voimalaitokselle on haettu loppuvuodesta 2009 biopolttoaineiden käytön lisäämisen sallivaa ympäristölupaa. Laitoksella on selvitetty myös nykyisen öljykattilan korvaamista monipolttoainekattilalla.