| Valmistumisvuosi | 2008 |
| Sähköteho | 78 MW |
| Prosessihöyryteho | 140 MW |
| Kaukolämpöteho | 70 MW |
| Polttoaineet | Turve, puu, hiili, REF |
Porin Prosessivoiman biovoimalaitos toimii Sachtleben Pigmentsin (entinen Kemira Pigments) tehdasalueella. Voimalaitoksen polttoaineita ovat puu, turve, hiili ja REF-kierrätyspolttoaineet.
Voimalaitoksen sähköteho on 78 megawattia, prosessihöyryteho 140 megawattia ja kaukolämpöteho 70 megawattia. Vuoden 2008 lopussa valmistunut voimalaitos tuottaa energiaa alueen teollisuudelle ja Porin kaupungille. Voimalaitoksella korvattiin ikääntynyttä kapasiteettia ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Se tehosti myös kotimaisten polttoaineiden käyttöä alueella. Voimalaitos tuottaa noin 70 prosenttia Porin tarvitsemasta kaukolämmöstä.
| Valmistumisvuosi | 2006 |
| Sähköteho | 65 MW |
| Prosessihöyryteho | 140 MW |
| Kaukolämpöteho | 50 MW |
| Polttoaineet | Puu |
Rauman Voiman biovoimalaitos toimii Raumalla UPM:n paperitehdasalueella ja tuottaa 65 megawatin teholla sähköä, 140 megawatilla prosessihöyryä ja 50 megawatilla kaukolämpöä. UPM:n käyttämän prosessihöyryn ja sähkön lisäksi sähköä ja kaukolämpöä toimitetaan Rauman Energialle.
Voimalaitoksen pääpolttoaineita ovat kuori ja hakkuutähteet. Muita polttoaineita ovat turve, bioliete ja kierrätyspolttoaineet.
Voimalaitos valmistui vuonna 2006.
| Valmistumisvuosi | 2005 |
| Teho | 1 MW |
Eurajoen Olkiluodossa on Pohjolan Voiman tytäryhtiö TVO:lla yhden megawatin tehoinen tuulivoimalaitos. Sen kaupallinen käyttö aloitettiin huhtikuussa 2005. Kaikki Pohjolan Voiman rakentamat tuulivoimalaitokset sekä Olkiluodossa olevan TVO:n tuulivoimalaitoksen on valmistunut suomalainen WinWind.
Tuulivoimalan avulla TVO on hankkinut kokemuksia tuulivoimalaitoksen käytöstä ja kustannuksista. Tuuliolosuhteet Olkiluodossa ovat keskimääräistä paremmat.
| Melo | |
| Peruskorjaus | 1999 |
| Teho | 67 MW |
| Tehonlisä | 7 MW |
Pohjolan Voima omistaa Melon vesivoimalaitoksen Nokialla ja on osakkaana Harjavallassa vesivoimalaitoksessa. Harjavallan vesivoimalaitoksen teho on 73 megawattia ja putouskorkeus 26,4 metriä.
Melon voimalaitoksen teho on 67 megawattia ja putouskorkeus 19,7 metriä. Voimalaitoksen koneistot peruskorjattiin vuonna 1999.
| Tehonnostovuosi | 1984,1998, 2005, 2010 |
| Teho | 200 MW + 25 MW |
OL1-laitosyksikkö on tuottanut sähköä suomalaisille 2.9.1978 alkaen. Yksikkö on tuottanut suomalaisille sähköä kaikkiaan 188 terawattituntia vuoden 2010 alkuun mennessä. Vuonna 2009 yksikön sähköntuotanto oli 7,3 terawattituntia.
OL1-yksikkö on tyypiltään kiehutusvesireaktori (BWR). Valmistuessaan yksikön teho oli 660 megawattia. Toteutetut modernisointihankkeet nostivat laitosyksikön tehoa 200 megawattia, joten laitosyksikön teho on nykyisin 860 megawattia Vuoden 2010 huoltoseisokissa laitosyksikön tehoa nostetaan edelleen 25 megawatilla matalapaineturbiinin ja merivesipumppujen uusimisen parantaessa yksikön hyötysuhdetta. Hyötysuhteen parantaminen on myös investointi ympäristöystävällisyyteen, sillä niiden avulla samasta polttoainemäärästä saadaan enemmän sähköä. Laitosyksikön toimitti ruotsalainen Asea-Atom.
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden tasaisesta sähköntuotannosta kertovat käyttökertoimet ovat vuodesta toiseen olleet maailman huippuluokkaa. Vuonna 2009 OL1:n käyttökerroin oli 97,0 prosenttia.
| Tehonnostovuosi | 1984,1998, 2006, 2011 |
| Tehonlisä | 200 MW + 25 MW |
OL2-laitosyksikkö saavutti täyden sähköntuotantotehonsa 660 megawatin teholla ensimmäisen kerran 11.11.1980. Sen jälkeen laitosyksikkö on tuottanut sähköä suomalaisille jo yli 179 terawattituntia, 7,2 terawattituntia vuonna 2009.
OL1- ja OL2-laitosyksiköiden tasaisesta sähköntuotannosta kertovat käyttökertoimet ovat vuodesta toiseen olleet maailman huippuluokkaa. Vuonna 2009 OL2:n käyttökerroin oli 95,1 prosenttia. OL2 oli vuosihuollosta vuosihuoltoon yhtäjaksoisesti sähköntuotannossa 366 vrk 6 h, mikä on Olkiluodon voimalaitoksen uusi ennätys.
OL1- ja OL2-laitosyksiköt ovat samanlaisia kiehutusvesireaktoreita. Kummankin sähköntuotantoteho on nykyisin 860 megawattia. OL2-laitosyksiköllä toteutetut modernisointihankkeet nostivat laitosyksikön tehoa 200 megawatilla. Vuoden 2011 huoltoseisokissa laitosyksikön tehoa nostetaan edelleen 25 megawatilla matalapaineturbiinin ja merivesipumppujen uusimisen parantaessa yksikön hyötysuhdetta. Hyötysuhteen parantaminen on myös investointi ympäristöystävällisyyteen, sillä niiden avulla samasta polttoainemäärästä saadaan enemmän sähköä. Laitosyksikön toimitti ruotsalainen Asea-Atom.
| Valmistumisvuosi | 2012 |
| Teho | 1 600 MW |
| Polttoaine | Uraani |
Suomen viides ydinvoimalaitosyksikkö, OL3, on laitostyypiltään EPR-painevesireaktori ja sen nettosähköteho on noin 1 600 megawattia. Laitosyksikkö tuottaa valmistuttuaan hiilidioksidipäästötöntä ja edullista perusvoimaa noin 13 terawattituntia vuodessa.
OL3-yksikön rakentamisesta vastaa avaimet käteen -toimituksella Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama ranskalais-saksalainen konsortio. Laitostoimittaja AREVA on arvioinut laitosyksikön valmistuvan kesällä 2012. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on vuoden 2003 rahassa noin 3 miljardia euroa ja se on Suomen teollisuushistorian suurin investointi.
Työmaalla töiden painopiste on siirtynyt rakentamisesta asennustöihin. Työmaalla työskentelee noin 4 000 henkilöä useista eri kansallisuuksista. Harjannostajaisia työmaalla vietettiin marraskuussa 2009. OL3:n rakennustilavuus on yli miljoona kuutiota ja rakennuksiin tarvittava betonimäärä on yli 250 000 kuutiota.
| Teho | 1 000—1 800 MW |
| Polttoaine | Uraani |
| Valmistumisvuosi | 2019—2020 |
Pohjolan Voiman tytäryhtiö TVO hakee lupaa rakentaa Olkiluotoon neljäs laitosyksikkö, OL4. Hanke tukee Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden toteutumista, sillä laitosyksikön avulla on mahdollista tuottaa sähköä kotimaassa luotettavasti ja varmasti ilman kasvihuonekaasupäästöjä.
TVO:lla on valmiudet toteuttaa OL4-hanke nopeasti, investointipäätöksen tekemisestä noin kuudessa vuodessa. Nopeutta tuovat valmis laitosalue, jossa on kaikki ydinvoiman tuotannossa tarvittavat rakenteet ja palvelut jo olemassa, sekä OL3-projektista kertynyt osaaminen ja kokemus. OL3-projektihenkilöstö voi siirtyä OL3-projektista OL4-hankkeeseen viiveettä.
Laitosyksikkö olisi sähköteholtaan 1 000–1 800 megawattia ja laitostyypiltään joko kiehutusvesireaktori- tai painevesireaktorilaitos.
Tutustu Olkiluoto 4 -hankkeeseen osoitteessa www.olkiluoto4.fi »