Pohjois-Suomen hankkeet
Valmiit investoinnit
1 Oulun Voima, Oulu
| Valmistumisvuosi | 1997, myyty 2002 |
| Sähköteho | 77 MW |
| Lämpöteho | 200 MW |
| Polttoaineet | Puu, turve |
Veitsiluodon Oulun paperitehtaan laajennuksen yhteydessä Pohjolan Voima rakensi Oulun Voiman biovoimalaitoksen, joka valmistui vuonna 1997. Voimalaitoksen pääpolttoaineita ovat puujäte sekä turve. Voimalaitoksen sähköntuotantoteho on nyt 77 megawattia ja lämmöntuotantoteho 200 megawattia. Vuonna 2002 Pohjolan Voima myi Oulun Voiman Veitsiluodon paperitehtaan omistavalle Stora Enso Oyj:lle.
2 Laanilan Voima, Oulu
| Valmistumisvuosi | 1982, ostettu 2005 |
| Sähköteho | 19 MW |
| Lämpöteho | 136 MW |
| Polttoaineet | Turve, puu |
Laanilan Voiman sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitos sijaitsee Oulussa Kemiran tehdasalueella. Voimalaitos käyttää pääpolttoaineinaan turvetta ja puuta. Sen sähköteho on 19 megawattia ja lämpöteho 136 megawattia. Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä Kemiran Oulun tehtaille ja Oulun kaupungille.
3 Vieskan Voima, Ylivieska
| Valmistumisvuosi | 1994, ostettu 2001 |
| Sähköteho | 6 MW |
| Lämpöteho | 17 MW |
| Polttoaineet | Turve, puu |
Vieskan Voiman biovoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Oy Herrfors Ab:lle. Voimalaitoksen polttoaineita ovat turve ja puu. Voimalaitoksen sähköteho on 6 megawattia ja lämpöteho 17 megawattia. Voimalaitokselle rakennettiin kaukolämpöakku vuonna 2003.
4 Oulun tuulivoimapuisto, Oulu
| Valmistumisvuosi | 2001 ja 2005 |
| Teho | 1 x 3 MW ja 1 x 1 MW |
Oulun Vihreäsaaressa on kahdesta tuulivoimalaitoksesta koostuva tuulipuisto. Toinen voimalaitoksista on kolme ja toinen yksi megawattia teholtaan. Voimalaitokset valmistuivat vuosina 2005 ja 2001.
5 Oulunsalon tuulivoimapuisto, Oulunsalo
| Valmistumisvuosi | 1999, 2004, 2008 |
| Teho | yht. 10,3 MW; 3 x 1 MW, 1 x 1,3 MW ja 2 x 3 MW |
Oulunsalon tuulipuistossa on yhteensä kuusi tuulivoimalaitosyksikköä. Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho on 10,3 megawattia. Kolme yhden megawatin tehoista tuulivoimalaitosta valmistuivat vuonna 2004. Lisäksi alueella on 1,3 megawatin laitosyksikkö. Tuulivoimapuistoa laajennettiin rakentamalla Oulunsalon Riutunkariin kaksi uutta kolmen megawatin tehoista tuulivoimalaitosta vuonna 2008.
6 Iijoen vesivoimalaitokset, Ii, Yli-Ii
| VESPA | |
| Toteutusaika | 2005–2015 |
| Tehonlisä Iijoella | 30 MW |
Iijoen vesivoimalaitosten kunnostus toteutetaan Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten perusparannusohjelma VESPAan liittyen. Perusparannusohjelmassa selvitetään kunkin voimalaitoksen tehostamismahdollisuudet teknisesti ja taloudellisesti, uusitaan vesivoimalaitosten turbiinit sekä peruskunnostetaan generaattorit ja automaatio. Iijoella tehostamismahdollisuuksia on arvioitu olevan kaikkiaan 30 megawattia.
Ohjelma käynnistyi Kierikin voimalaitokselta syksyllä 2005 ja sitä jatketaan vuoteen 2015 saakka. Iijoen viidestä vesivoimalaitoksesta Kierikin koneet uusittiin vuosina 2005–2007, Haapakosken vuosina 2007–2009, Maalismaan voimalaitoksella työt ovat käynnissä ja näiden valmistuttua Pahkakosken vesivoimalaitos uusitaan vuosina 2012–2013. Työt Raasakan voimalaitoksella on suunniteltu aloitettavan Pahkakosken modernisointitöiden valmistuttua.
Selvitysvaiheessa olevat
7 Laanilan biovoimalaitoshanke, Oulu
Ympäristövaikutusten arviointiselostus uuden biovoimalaitoksen rakentamisesta Oulun Laanilaan Kemiran tehdasalueelle valmistui marraskuussa 2009. Voimalaitoshanketta on päätetty kuitenkin lykätä alueelle rakennettavan jätteenpolttolaitoksen vuoksi.
8 Merituulivoimapuisto, Oulu-Haukipudas
Pohjolan Voima suunnittelee merituulivoimapuiston perustamista Oulun-Haukiputaan edustan merialueelle. Merituulivoimapuisto sijoittuisi avomerelle Haukiputaan ja Iin kuntien merialueille lähimmillään noin 10 kilometrin päähän Haukiputaan keskustasta ja 20 kilometrin päähän Oulun keskustasta.
Suunnitteilla on enintään 160 tuulivoimayksikköä, joiden yksikkötehot olisivat 3–5 megawattia, jolloin merituulivoimapuiston tehoksi muodostuisi 500–800 megawattia. Voimaloiden välinen etäisyys on vähintään 500 metriä.
9 Kollaja-hanke, Pudasjärvi
Iijoen tulvavesistä juoksutetaan jopa kolmasosa tulvaluukuista voimalaitosten ohi koska tulvavesille ei ole varastotilaa. Tulva-ajan ulkopuolella vesivoimalat toimivat vajaateholla. Alajuoksun vesivoiman hyödyntämiseksi Pohjolan Voima selvittää mahdollisuutta rakentaa rakennettujen voimalaitosten ja Pudasjärven väliin ns. Kollajan tekojärvi. Vesivaraston ansiosta alajuoksun vesi saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Tekojärveä säännösteltäisiin rakennettavan voimalaitoksen avulla. Suunnitellulla allasalueella ei ole pysyvää asutusta.
Kollajan tekojärven avulla Iijoen vesivoimasta saataisiin lisää tehoa 32 megawattia. Nopeaan säätöön soveltuva teho lisääntyisi noin 100 megawattia, kun alajuoksun viiden voimalaitoksen käyttö tehostuisi. Iijoen sähköntuotanto voisi lisääntyä lähes 200 gigawattituntia vuodessa eli neljäsosan verran Suomen sähköjunaliikenteen energiantarpeesta.
Voimalaitoksen rakentaminen ei ole mahdollista ilman koskiensuojelulain tarkistamista.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus luovutettiin yhteysviranomaiselle toukokuussa 2009. Viranomaisen lausunto valmistui lokakuussa 2009.