Bioenergiaohjelma

Pohjolan Voima on yhdessä osakkaidensa kanssa rakentanut 14 uutta biovoimalaitosta 20 viime vuoden aikana. Biovoimalaitosinvestointien lisäksi bioenergiaohjelma käsittää laajan tutkimus- ja kehitysohjelman metsä- ja peltoenergian käytön lisäämiseksi. Uusimmat biovoimalaitokset otettiin käyttöön Porissa, Keravalla ja Lappeenrannassa.

Porin Prosessivoiman biovoimalaitos vihittiin käyttöön

Pohjolan Voiman uusi biovoimalaitos Porissa, Porin Prosessivoiman laitos, vihittiin käyttöön maaliskuussa 2009. Laitos sijaitsee Sachtleben Pigments Oy:n teollisuusalueella ja tuottaa sähköä ja lämpöä alueen teollisuuden ja Porin kaupungin tarpeisiin.

Voimalaitoksen polttoaineita ovat metsäenergia, turve, hiili ja kierrätyspolttoaineet. Voimalaitos lisää kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Laitoksen sähköteho on 78 megawattia, kaukolämpöteho 70 megawattia ja prosessihöyryteho 140 megawattia.

Kokkolaan valmistui uusi prosessihöyrykattila

Pohjolan Voiman Kokkolan voimalaitoksen yhteyteen valmistui 15 megawatin prosessihöyrykattila ja höyrynsiirtoputkisto helmikuussa 2009. Kattilasta toimitetaan turpeella ja metsäenergialla tuotettavaa höyryä lähellä sijaitsevan prosessiteollisuuden tarpeisiin. Hankkeen kustannukset olivat seitsemän miljoonaa euroa.

Keravan biovoimalaitos valmistui

Pohjolan Voiman ja Keravan Energian yhteishankkeena rakennettu Keravan biovoimalaitos valmistui ja otettiin kaupalliseen käyttöön marraskuussa 2009. Tammikuussa 2008 alkaneet voimalaitoksen rakennustyöt etenivät harjakorkeuteen maaliskuussa 2009, ja voimalaitos tahdistettiin ensimmäisen kerran valtakunnan verkkoon lokakuussa.

Oksia, latvuksia, kantoja, pienpuuta ja turvetta polttoaineenaan käyttävä Keravan biovoimalaitos laajentaa Pohjolan Voiman bioenergiaohjelman ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulle. Voimalaitos tuottaa sähköä 21 megawatin, kaukolämpöä 48 megawatin ja prosessilämpöä 10 megawatin teholla.

Pohjolan Voiman Keravan voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Keravan kaupungin tarpeisiin sekä prosessilämpöä alueen teollisuudelle. Voimalaitosinvestoinnin kokonaiskustannukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.

Biovoimalaitos käyttöön Lappeenrannassa

Pohjolan Voiman, Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteishankkeena rakennettu Kaukaan Voiman biovoimalaitos otettiin käyttöön Lappeenrannassa lokakuun lopussa 2009. Biovoimalaitoksen koekäyttö alkoi syys–lokakuun vaihteessa 2009, ja lämpötoimitukset alkoivat lokakuun alussa. Voimalaitos tahdistettiin ensimmäisen kerran verkkoon lokakuussa. Laitoksen toteutusprojekti valmistuu vuoden 2010 alkupuolella.

Kaukaan Voiman voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä UPM:n Kaukaan tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Voimalaitos tuottaa sähköä 125 megawatin, kaukolämpöä 110 megawatin ja prosessihöyryä 150 megawatin teholla. Voimalaitoksen polttoaineita ovat kuori, oksat, latvukset, kannot ja pienpuu sekä turve. Noin 80 prosenttia voimalaitoksen polttoainetarpeesta katetaan metsäenergialla.

Voimalaitosinvestoinnin kokonaiskustannukset olivat noin 240 miljoonaa euroa.

Kotimaisia polttoaineita Kristiinankaupunkiin

Kristiinan voimalaitoksella suunnitellaan kotimaisten polttoaineiden vaiheittaista lisäystä energian tuotannossa. Tämä saadaan aikaan muuttamalla hiilikattilan polttoainevalikoimaa ja korvaamalla myöhemmässä vaiheessa vanha öljykattila uudella monipolttoainekattilalla.

Voimalaitoksen kivihiilikattilan yhteyteen suunnitellaan polttoaineteholtaan noin 100 megawatin kaasutinlaitosta, jossa biopolttoainetta ja turvetta kaasutetaan ja kaasu poltetaan kivihiilen rinnalla hiilikattilassa. Tavoitteena on vähentää poltettavan kivihiilen määrää ja samalla voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Kristiina 1 -öljykattilan korvaamisesta monipolttoainekattilalla valmistui syyskuussa 2009. Kotimaisten polttoaineiden käytön vaiheittaiselle lisäykselle haettiin ympäristölupaa marraskuussa 2009.

Ympäristölupahakemus kotimaisille polttoaineille Vaasaan

Vaskiluodon voimalaitoksen hiilikattilan yhteyteen suunnitellaan polttoaineteholtaan noin 100 megawatin kaasutinlaitosta, jossa käytettäisiin biopolttoaineita ja turvetta. Kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö vähentäisi poltettavan kivihiilen määrää ja samalla voimalaitoksen päästöt pienenisivät merkittävästi. Hankkeelle haettiin ympäristölupaa syyskuussa 2009.

Kotkaan suunnitellaan monipolttoainekattilaa

Pohjolan Voima sai valmiiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen monipolttoainekattilan rakentamisesta Kotkan Mussaloon. Tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden osittainen korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla, pääasiassa biopolttoaineilla ja turpeella. Polttoainepohjan muutos toteutettaisiin korvaamalla nykyinen Mussalo 2 -voimalaitoksen kattila uudella monipolttoainekattilalla.

Uuden kattilan ympäristövaikutusten arviointiselostus luovutettiin ympäristöviranomaiselle marraskuussa 2009.

Oulun biovoimalaitoksen yva edistyi

Ympäristövaikutusten arviointiselostus (yva-selostus) uuden biovoimalaitoksen rakentamisesta Kemiran tehdasalueelle Oulun Laanilaan valmistui marraskuussa 2009. Voimalaitoshanketta kuitenkin lykätään Oulun Energian päätettyä rakentaa alueelle jätteenpolttolaitoksen. Valmistuttuaan jätteenpolttolaitos liitetään Pohjolan Voiman Laanilan voimalaitoksen höyryverkkoon. Laanilan voimalaitos tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä Kemiran Oulun tehtaiden ja Oulun kaupungin tarpeisiin.