Bioenergiaohjelma
Pohjolan Voima on 20 viime vuoden aikana toteuttanut yhdessä osakkaidensa kanssa 70 prosenttia Suomen uudesta biosähkökapasiteetista. Pohjolan Voiman bioenergiaohjelman 15. uusi biovoimalaitos rakennetaan Hämeenkyröön. Vuonna 2010 vihittiin käyttöön Lappeenrannan ja Keravan biovoimalaitokset. Bioenergian käytön lisäämistä suunnitellaan myös nykyisissä voimalaitoksissa.
Uusin biovoimalaitos rakennetaan Hämeenkyröön
Pohjolan Voima, Leppäkosken Sähkö ja M-real ovat sopineet uuden biovoimalaitoksen rakentamisesta Hämeenkyröön M-real Kyron tehdasalueelle. Hämeenkyrön biovoimalaitos on Pohjolan Voiman 15. biovoimalaitoshanke. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa keväällä 2011, ja voimalaitos valmistuu syksyllä 2012. Se tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla M-real Kyron tehtaan tarpeisiin sekä Leppäkosken Sähkön asiakkaille. Hankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa.
Biovoimalaitoshankkeessa rakennetaan uusi kattilalaitos ja siihen kuuluvat polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät. Uusi kattilalaitos sijoitetaan nykyisen tehdasvoimalaitoksen yhteyteen hyödyntäen mahdollisimman paljon olemassa olevaa laitteistoa.
Uuden voimalaitoksen polttoaineita ovat metsähake ja muut puuperäiset polttoaineet sekä täydentävänä polttoaineena turve. Hämeenkyrön biovoimalaitos korvaa valmistuttuaan fossiiliseen maakaasuun perustuvaa energian tuotantoa ja lisää kotimaisten energianlähteiden käyttöä alueella.
Kaukaan Voiman voimalaitos - suuri bioenergian käyttäjä
Pohjolan Voiman, Lappeenrannan Energian ja UPM:n yhteishankkeena rakennettu Kaukaan Voiman biovoimalaitos vihittiin käyttöön toukokuussa 2010. Voimalaitos sijaitsee UPM:n Kaukaan tehdasalueella Lappeenrannassa. Se tuottaa prosessihöyryä ja sähköä UPM:n Kaukaan tehtaille sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle.
Kaukaan Voiman biovoimalaitos on Suomen suurin bioenergian käyttäjä. Sen polttoaineita ovat kuori, metsäenergia sekä turve. Laitos tuottaa sähköä 125 megawatin, kaukolämpöä 110 megawatin ja prosessihöyryä 150 megawatin teholla.
Bioenergiaohjelma laajeni pääkaupunkiseudulle Keravalla
Pohjolan Voiman ja Keravan Energian yhteishankkeena rakennettu Keravan biovoimalaitos vihittiin käyttöön maaliskuussa 2010. Se laajensi Pohjolan Voiman bioenergiaohjelman ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulle. Uusi voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Keravan kaupungin tarpeisiin sekä prosessilämpöä alueen teollisuudelle.
Voimalaitoksen polttoaineita ovat metsäenergia ja turve. Biovoimalaitos lisäsi kotimaisten energianlähteiden käyttöä ja korvasi fossiilista maakaasua alueen energiantuotannossa. Keravan biovoimalaitos tuottaa sähköä 21 megawatin, kaukolämpöä 48 megawatin ja prosessilämpöä 10 megawatin teholla.
Biomassan kaasutusta selvitetään
Biopolttoaineiden kaasuttimien rakentamista selvitetään Vaasassa ja Kristiinankaupungissa. Syntynyt kaasu poltettaisiin kivihiilen rinnalla hiilikattilassa. Tavoitteena on korvata kivihiiltä kotimaisilla energialähteillä ja vähentää samalla voimalaitosten hiilidioksidipäästöjä.
Biomassan kaasutus on Suomessa kehitettyä uutta teknologiaa, jota ei ole vielä käytössä nyt suunnitellussa kokoluokassa. Pohjolan Voima ja EPV Energia suunnittelevat 130 megawatin biokaasuttimen rakentamista osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voiman kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen. Kaasuttimella voitaisiin parhaimmillaan korvata 25–40 prosenttia nykyisestä kivihiilen käytöstä. Kristiinan voimalaitoksen kivihiilikattilan yhteyteen selvitetään polttoaineteholtaan noin 100 megawatin kaasutinlaitoksen rakentamista, jossa kaasutettaisiin biopolttoainetta ja turvetta. Kaasutinlaitos korvaisi 20–50 prosenttia nykyisestä kivihiilen käytöstä.
Vaskiluodon voimalaitokselle myönnettiin vuonna 2010 ympäristölupa biokaasun käytön aloittamiselle. Kristiinan voimalaitokselle on haettu ympäristölupaa vastaavan kaasutinlaitoksen lisäksi uudelle monipolttoainekattilalle, joka voisi korvata vanhan öljylauhdelaitoksen.
Biohiileksi paahdetun biomassan käyttöä selvitetään
Pohjolan Voima ja Helsingin Energia tutkivat paahdetun puuperäisen biomassan valmistamis- ja hyödyntämismahdollisuuksia hiilivoimalaitoksilla. Puuperäisestä biomassasta on mahdollista valmistaa hiilidioksidineutraalia biohiiltä, jota voidaan käyttää sellaisenaan nykyisissä hiilivoimalaitoksissa.

