- suomeksi
- in English
Pohjolan Voima tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen vesivoimalla, lämpövoimalla ja ydinvoimalla.
Pohjolan Voiman tarina alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla teollisuus varmisti energian saantinsa. Vuosikymmenien aikana Pohjolan Voimasta on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiatalo. Painopisteitä ovat vesivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Kymmenessä vuodessa Pohjolan Voima on investoinut vesi-, lämpö- ja ydinvoimaan lähes neljä miljardia euroa.
Noin 80 prosenttia Pohjolan Voiman tuotannosta on hiilidioksidipäästötöntä. Määrätietoisilla investoinneilla hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus nousee 90 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Näin Pohjolan Voima osaltaan vaikuttaa energia-alan tavoitteeseen hiilineutrauliudesta vuoteen 2050 mennessä. Myös muita päästöjä ja ympäristövaikutuksia vähennetään määrätietoisesti.
Tärkein energianlähteemme ovat ihmiset. Vahvistamme osallistavaa ja vuorovaikutteista johtamista sekä avointa yrityskulttuuria. Tavoitteenamme on myös avoin vuoropuhelu eri sidosryhmiemme kanssa. Näin luomme edellytykset tulevalle menestyksellemme.
Pohjolan Voimalla on aina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vuosikymmeniä käytössä olevia, paljon pääomia sitovia investointeja ei voi tehdä yksinomaan ajan trendien mukaan. Kun päätös on tehty, on uskottava siihen ja elettävä sen kanssa vuosikymmeniä eteenpäin.
Parannamme toimintaamme ja kehitämme osaamistamme edelleen. Näin tuotantokoneistomme kilpailukyky säilyy ja uuden rakentaminen on mahdollista.
Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko toimijoita. Pohjolan Voima keskittyy suuren mittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoon osakkailleen. Erinomainen kokemuksemme ja osaamisemme pystytään hyödyntämään parhaalla tavalla suurissa hankkeissa. Katsomme jatkossakin rohkeasti tulevaisuuteen.
Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943. Sen perustajat olivat suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä, jotka tarvitsivat toiminnassaan sähköä. Yksikään osakas ei pystynyt yksinään kattamaan suurten voimalaitosten rakentamisen kustannuksia, joten energian tuotanto päätettiin keskittää ja kustannukset jakaa.
Aluksi Pohjolan Voima rakensi vesivoimalaitoksia Kemi- ja Iijokeen. 1960-luvulla sähkön tarve kasvoi, mutta mahdollisuudet rakentaa lisää vesivoimaa ehtyivät. Pohjolan Voima alkoi rakentaa myös lämpövoimalaitoksia. Ensin polttoaineena oli öljy. Kun öljykriisit moninkertaistivat polttoaineen hinnan, Pohjolan Voima rakensi hiilivoimaloita ja oli perustamassa ydinvoimayhtiötä, Teollisuuden Voimaa.
2000-luvun vaihteessa Pohjolan Voima aloitti yhdessä osakkaidensa kanssa mittavan biovoimalaitosten rakennusohjelman. Syksyllä 2012 valmistui Hämeenkyröön Pohjolan Voiman 15. biopolttoaineita käyttävä voimala. Vaskiluodon Voiman, Pohjolan Voiman osakkuusyhtiön, voimalaan Vaasaan valmistui biokaasutin, joka korvaa hiilen käyttöä metsähakkeella. Neljän vesivoimalaitoksen perusparannusinvestoinnit Iijoella saadaan päätökseen keväällä.
Pohjolan Voima on edistänyt Teollisuuden Voiman ydinvoimahanketta. Olkiluodossa rakennetaan kolmatta ydinvoimayksikköä, suunnitellaan neljättä ja jatketaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan rakentamista.
Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti koostuu 37 voimalaitoksesta, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Yrityksen sähkön tuotanto kattaa noin 20 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
Pohjolan Voima jalostaa energiaa
Pohjolan Voimalla on 21 osakasta. Osakkaita ovat suomalaiset vientiteollisuusyritykset, energiayhtiöt sekä kaupungit. Pohjolan Voiman liiketoimintamalli perustuu omakustannusperiaatteeseen.
