Vesivoiman talvea: huoltotöitä ja tarvittaessa hyyteen torjuntaa

 
 

Vesivoimalaitosten talveen kuuluu kunnossapitotöitä. Välillä eteläisen Suomen talvissa joudutaan myös torjumaan hyydettä. Se voi aiheuttaa talvitulvia.

Hyydettä alkaa muodostua, kun joki virtaa vuolaasti, ja samalla on ajoittain pakkasta. Kun virtaama on suuri, joen pinnalle ei pääse muodostumaan jääkantta.Joki talvella

Pakkaskautena vesi alkaa silloin alijäähtyä, ja vedessä alkaa muodostua suppojäätä. Silloin alijäähtynyt vesi kiteytyy hiljalleen, kiteet tarttuvat toisiinsa ja joen pohjan kiviin. Joki hyytää.

Osassa Kokemäenjokea hyydettä tammikuussa

Jos hyydettä muodostuu paljon, syntyy hyydepato. Se voi nostaa veden korkeutta nopeasti ja aiheuttaa tulvimista.
Pohjoisen Suomen joilla hyydettä ilmenee joinakin syksyinä, jos sääolot ovat otolliset sen muodostumiselle.

Eteläisemmässä Suomessa hyydettä voi muodostua talvella, jos jokea jäädyttävää pakkaskautta ei tule.

Osassa Kokemäenjokea koettiinkin tammikuussa talvitulva, kun hyydepato nosti vedenpintaa huomattavasti normaalia korkeammalle Porin keskustan kohdalla sekä joen keskivaiheilla, Kokemäen ja Huittisten alueella.

Hyydettä koetetaan torjua jäädytysajolla

Syksyisin ja alkutalvesta hyydettä koetetaan joilla torjua ns. jäädytysajolla, kertoo Pohjolan Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoiman kehityspäällikkö Juha Kähkölä.

‒ Jos lämpötila on sellainen, että hyydettä alkaa muodostua, koko jokialueella ajetaan vesivoimalaitoksia tasaisesti ja rauhallisesti. Siten jääkantta koetetaan saada muodostumaan jokeen.

Sään armoilla

‒ Muuten hyyteen torjumiseen ei oikein ole muita konsteja kuin toivoa, että jääkannet muodostuvat mahdollisimman aikaisin, alkutalvesta.

Monesti niin käykin, mutta sitten seuraa lauha jakso, ja jää sulaa pois.

‒ Tässä asiassa ollaan säätilan armoilla. Hankalin tilanne on, jos vesi jäähtyy lähelle jäätymispistettä, joki on auki, ja sataa lunta tai räntää.

Juuri näin kävi Kokemäenjoelle. Onneksi vesi kuitenkin lähti laskuun ennen suuria vahinkoja.

Vesivoimalaitoksella hyyde tarttuu koneistoa ennen sijaitsevaan välppään. Silloin koneet on pysäytettävä ja annettava jään sulaa omia aikojaan.

Pohjoisessa paljon lunta ja vesiarvot koholla

Pohjoisen jokiin jääkansi muodostui normaalisti, joten hyyde ei siellä ole tänä talvena ollut ongelma. Sen sijaan lunta on keskimääräistä enemmän ja lumen vesiarvot ovat tavanomaista suuremmat.

Lumen vesiarvot ovat PVO-Vesivoiman pohjoisella toiminta-alueella nyt noin 50 % tavanomaisia, pitkän aikavälin keskimääräisiä lumen vesiarvoja suurempia. Vastaavia arvoja mitataan tyypillisesti helmi-maaliskuun vaihteen tienoilla.

‒ Jos ja kun lunta tulee vielä lisää, kasvaa myös kovien kevättulvien mahdollisuus. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin vasta normaalien kevään lumen maksimivesiarvojen tuntumassa. Kevättulvien kokoluokka taas riippuu lumimäärän lisäksi myös kevään säistä. Runsaskaan lumimäärä ei välttämättä johda voimakkaisiin tulviin. Myös järvisäännöstelyllä voidaan osaltaan vaikuttaa kevään tulvahuippuihin, kuvaa PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo.

Talvi aikaa huoltotöihin

Pohjois-Suomessa eletään nyt rauhallista talviaikaa, Kähkölä kuvaa. Esimerkiksi Iijoella virtaama on sellainen, että kaikilla voimalaitoksilla ei välttämättä tarvita pitää käynnissä kahta konetta.Vesivoimalaitoksilla tehdään talvella huoltotöitä. Kuva: Kai Tirkkonen

On siis otollinen aika tehdä perushuoltoja.

‒ Sydäntalven aikaan tarkastamme laitos kerrallaan esimerkiksi vesiteitä ja huollamme koneistoja tietyn aikataulutuksen mukaan, Kähkölä kuvaa.

Kaiken on oltava valmista hyvissä ajoin ennen kevättulvia.