Vesivoiman investoinnit: modernisoinnit ja peruskunnostukset

 
 

Vesivoiman elinkaari jatkuu peruskunnostuksin ja modernisoinnein

Vesivoimalaitoksella on pisin elinkaari kaikista voimalaitoksista: helposti yli sata vuotta. Avain on laitoksen jatkuva huolto ja ylläpito sekä määrävälein tehtävät modernisoinnit. Siten ne saadaan vastaamaan uusinta, parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Modernisointien ja peruskunnostusten kautta jo kauan käytössä olleet vesivoimalaitokset ovat nykyaikaisia, energiatehokkaita laitoksia. Niillä kannattaa tuottaa sähköä mahdollisimman tehokkaasti: se on järkevää sekä sähkönkäyttäjien että ympäristön kannalta.

Säätövoimaa kannattaa tuottaa itse

Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Kansantaloudellisesti on järkevää kehittää jo rakennettua vesivoimaa jatkuvasti teknisillä ratkaisuilla.

Modernisoinneilla voimalaitoksista saatava lisäteho on tulevaisuudessa yhä arvokkaampaa säätötehoa. Vesivoima onkin tärkeää kulutuksen ja tuotannon eroa tasaavana säätövoimana.

Pohjolan Voima onkin investoinut mittavasti laitosten pitämiseen uusinta tekniikkaa vastaavina.

Määrävälein hyppäykset

Vesivoimalaitosten peruskunnostus tehdään 15-20 vuoden välein. Esimerkiksi automaatiotekniikka uusitaan yleensä siinä vaiheessa.

Suurempi perusparannus tehdään noin 40 vuoden välein. Silloin voidaan vaihtaa turbiinit, generaattorien staattorit ja huoltaa mm. roottorit. Myös tekninen kehitys vaikuttaa ajankohtaan. Viimeksi vesivoimalaitosten turbiinien juoksupyörissä tapahtui merkittävä teknologinen hyppäys 2000-alun alkuvuosina.

Laitokset kunnostettu ajanmukaisiksi

Valtaosa Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksista on otettu käyttöön 1950- ja 1960-luvuilla. Voimalaitoksiin on kuitenkin tehty peruskunnostukset ja modernisoinnit.

Neljä Iijoen vesivoimalaitosta modernisoitiin mittavassa perusparannusohjelmassa vuosina 2005–2013. Viidennen ja  voimalaitoksista nuorimman Raasakan koneistojen perusparannustarpeet arvioidaan hieman myöhemmin.

Peruskunnostustyöt jatkuivat Kokemäenjoella Melossa 2014-2015. Kemijoen Isohaarassa sähköautomaation uudistustyöt alkoivat vuoden 2016 lopulla ja valmistuvat keväällä 2017.

Peruskunnostus Kokemäenjoella

Pohjolan Voima peruskunnosti Melon vesivoimalaitoksen Kokemäenjoella vuosina 2014 - 2015.

Voimalaitoksella uusittiin generaattoreiden staattorit, toinen päämuuntajista sekä modernisoitiin sähkö- ja automaatiojärjestelmät ja turbiinin hydrauliikka.

Työt käynnistyivät kesällä 2014 voimalaitoskoneistojen purkamisella. Uudistettujen laitteistojen asennus alkoi elokuun lopulla, ja uusittu kone tuli käyttöön marraskuusta 2014 lähtien. Voimalaitoksen toinen kone uusittiin kesällä 2015.

Peruskunnostuksessa tehostettiin voimalaitoksen käyttöä säätövoimana. Uudisetetut laitteistot ovat myös entistä energiatehokkaampia.

Tehonlisäys saatiin aikaan jo edellisessä peruskorjauksessa vuonna 1999.

Harjavallan vesivoimalaitoksessa Kokemäenjoella tehdään korjaus- ja muutostöitä. Pohjolan Voiman osakkuusyhtiö Länsi-Suomen Voima Oy on laajentanut laitosta uudella koneyksiköllä ja peruskorjaa samalla kaksi turbiinia. Laajennus ja peruskorjaus nostaa laitoksen tehon noin puolitoistakertaiseksi nykyisestä.

Neljä Iijoen voimalaa perusparannettu

Iijoen vesivoiman laajan perusparannusohjelman VESPAn aikana vuosina 2005 - 2013 Iijoen voimaloiden alkuperäisiä koneistoja uusittiin ja peruskorjattiin. Investointiohjelma käsitti turbiinien uusinnan, generaattoreiden generaattoreiden staattoreiden uusinnan ja roottoreiden perushuollon sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien modernisoinnin.

Perusparannusohjelman myötä Iijoen voimalaitoksista voidaan saada lisää tehoa parhaimmillaan noin 20 megawattia.  Voimalaitokset tuottavat noin 20 gigawattituntia lisää sähköä uusiutuvalla vesivoimalla, joka soveltuu hyvin säätövoimaksi. Se on noin 25 % aiempaa enemmän.

Kahdeksan konetta, kahdeksan vuotta

Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitosten perusparannus oli mittava urakka. "Projektit ovat menneet hyvin", summaa käynnissäpitopäällikkö Juha Kähkölä.

Lue lisää: Juha Kähkölän haastattelu
 

VESPA-ohjelman aikataulu

Peruskunnostus jatkui Melon voimalaitoksessa Kokemäenjoella vuosina 2014–2015. Vuosina 2016–2017 uusitaan Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen automaatio.

Tekniikan kehitys tuo ympäristöhyötyjä

Nykytekniikka on tuonut vesiturbiineihin merkittäviä ympäristöllisiä parannuksia aikaisempaan tekniikkaan verrattuna.

Tuotekehittelyn myötä vesiturbiinin öljynavasta on luovuttu. Nykyaikaisissa vesivoimakoneissa käytetään korkeapaineista vesinapaa, jossa voiteluaineena turbiinin navan laakereissa on vesi. Itse navassa voitelevana aineena oleva vesi on tiivisteiden takana jokivettä vastaan. Mahdollisessa vuototilanteessa ei nykyisestä turbiinin rakenteesta pääse vuotamaan hydrauliikkaöljyä jokiveteen. Vanhan mallisessa turbiinissa oli voiteluöljy siipitiivisteiden takana, jolloin siipitiivisteen rikkoontuessa oli mahdollista, että öljyä pääsi valumaan jokiveteen.

Iijoen perusparannusohjelman yhteydessä uusittiin 8 juoksupyörää. Samalla vaihdettiin solukeakseleiden laakeroinnit itsevoiteleviin laakereihin. Laakereiden rasvausta ei enää tarvita, eikä jokiveteen valu laakereista voitelurasvoja.

Kahdeksan omaa vesivoimalaa

Pohjolan Voima omistaa kokonaan kahdeksan vesivoimalaitosta: viisi Iijoessa, kaksi Kemijoen vesistössä ja yhden Kokemäenjoessa. Voimalat on rakennettu tai niitä on laajennettu vuosina 1949-1997. Lisäksi Pohjolan Voimalla on neljä osakkuuslaitosta, yksi Kokemäenjoella ja kolme Tengeliönjoella.

Pohjolan Voimalla on omien ja osuusvoimalaitosten tehoa käytössään yhteensä 447 megawattia.