Kahdeksan konetta kahdeksassa vuodessa

 
 

Mittava urakka valmis Iijoella

Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitosten perusparannus oli mittava urakka. Kahdeksassa vuodessa  peruskunnostettiin neljän laitoksen yhteensä kahdeksan konetta.

Käynnossapitopäällikkö Juha Kähkölä on vetänyt Iijoen vesivoimalaitosten perusparannushanketta.

Käynnissäpitopäällikkö Juha Kähkölä on vetänyt vesivoiman perusparannusohjelmaa Iijoella vuodesta 2006 sen ensimmäisestä kohteesta, Kierikin vesivoimalaitoksesta alkaen.

- Ensimmäinen työpäiväni PVO-Vesivoimassa oli Kierikin perusparannustyömaan asennusten aloituspäivä, hymyilee Juha Kähkölä.

- Kahdeksan koneen perusparannusprojektit ovat kaiken kaikkiaan menneet hyvin. Vaikka projekteissa on ollut paljon samaa, jokaisessa kohteessa on kuitenkin omat haasteensa, Kähkölä toteaa.

Uutta kehittyneempää tekniikkaa

Pahkakoskella nostettiin uusi juoksupyörä tammikuussa 2013.
Pahkakosken voimalaitoksen juoksupyörän nosto

Iijoen vesivoimalaitosten koneistoja on peruskunnostettu yhden koneen vuosivauhdilla. Kierikki peruskunnostettiin vuosina 2005-2007, Haapakoski 2007-2009, Maalismaa 2009-2011 ja Pahkakoski 2011-2013.

- Perusparannustyöt on aloitettu loppusyksyllä vanhan koneen purkamisella. Varsinaiset asennustyöt on tehty talviaikana, jolloin joen virtaama on pienimmillään. Koneistojen kunnostus on valmistunut ennen kevättulvia, kertoo Juha Kähkölä.

Staattorin asennus. Kuvat: Jyrki Kallio-Koski.
Staattorin asennus

Voimalaitostekniikka on kehittynyt Iijoen pääosin 1960-luvulla rakennettujen voimalaitosten valmistumisen jälkeen. Perusparannuksessa Iijoen voimalaitoksissa on uusittu pääkoneistoja ja modernisoitu sähkö- ja automaatiojärjestelmät.

Teknisten parannusten hyöty saavutettu

- Uusinnan ansiosta voimalaitoksen koneiden läpi juoksutettava vesimäärä lisääntyy, koneteho nousee ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy. Koneiden hyötysuhde paranee käyttöalueellaan 2-4 prosenttia, selittää Juha Kähkölä.

- Teknisten parannusten hyödyt on nyt saavutettu. Tulvavesiä joudutaan kuitenkin edelleen juoksuttamaan voimalaitoskoneiden ohitse. Voimalaitosten käyttöä voitaisiin tehostaa, jos tulvavesiä voitaisiin varastoida. Näin voitaisiin tuottaa lisää kotimaista, uusiutuvaa säätövoimaa, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän.

Tiivistä yhteistyötä laitostoimittaja kanssa

Ensimmäisen peruskunnostuskohteen, Kierikin vesivoimalaitoksen generaattorin toimittaja oli venäläinen Power Machines - Electrosila, mutta sen jälkeen uusien generaattoreiden toimittajana on ollut kroatialainen Koncar GIM yhteistyössä Multirel Oy:n kanssa.

- Kroatialaisten projektissa työskentelevien ammattilaisten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Pääosin samat kroatialaiset, projektipäällikkö, kaksi asentajaa ja koekäyttövaiheessa kaksi käyttöönottajaa ovat työskennelleet kaikissa kohteissa. Miehet ja ammattilaisjoukkoon kuuluva yksi naiskäyttöönottaja ovat tulleet tutuiksi. Kroatit ovat oppineet suomea ja vastaavasti me suomalaiset muutaman sanan kroatiaa. Samoin toisemme kulttuurit ja historia ovat tulleet tutummiksi. Yhteistyö on sujunut hyvässä hengessä, kuvaa Juha Kähkölä.