Mikä Kollaja-hanke?

 
 

Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima on päättänyt lopettaa Kollaja-hankkeen valmistelun. Pohjolan Voima kunnioittaa Suomen hallituksen syyskuussa 2016 tekemää päätöstä olla avaamatta koskiensuojelulakia. Alueellisesti merkittävä uusiutuvan energian investointi jää näin toteutumatta.


Kollaja-hanke olisi tuonut lisää kotimaista sähkön säätövoimaa, jolla kulutusta ja tuotantoa tasapainotetaan. Hanke olisi tuonut myös työtä ja hyvinvointia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Kattavien tutkimusten tulosten perusteella hanke olisi voitu toteuttaa luontoarvoja kunnioittaen, kosket ja kalojen elinympäristöt turvaten.

Vesivarasto tulvavesille

Kollajan tekojärveen rakentamisella olisi saatu aikaan vesivarasto osalle Iijoen tulvavesistä. Tekojärveä olisi säännöstelty säännöstelypatoon rakennettavan Kollajan voimalaitoksen avulla.

Vesivaraston ansiosta viisi alajuoksulla sijaitsevaa voimalaitosta olisi saatu tehokkaampaan käyttöön silloin, kun sähköä tarvitaan enemmän.

Vuoropuhelua ja ympäristöselvityksiä

Kollajan suunnittelussa etsittiin ratkaisuja, jotka olisivat ympäristön ja ihmisten kannalta mahdollisimman hyviä, mutta ratkaisisivat samalla Iijoen voimatalouskäytön perusongelmat: tulvavesien ohijuoksutuksen ja olemassa olevien voimalaitosten käytän tehostamisen.

Suunnittelun aikana tehtiin mittavia ympäristöselvityksiä ja käyty vuoropuhelua. 

Kollajan rakenteiden sijoittuminen

Kollajan tekojärvi olisi sijoittunut välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennettujen voimalaitosten ja Pudasjärven väliin. Tekojärveä olisi säännöstelty uuden voimalaitoksen avulla.

Miksi Kollaja?

Lisää energiantuotantoa

Lisäenergiaa olisi saatu 160 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa keskikokoisen kaupungin yksityistä sähkönkulutusta tai neljäsosaa Suomen sähköjunaliikenteen energiantarpeesta.

Lisää säätövoimaa

Kollaja olisi tuonut koko maalle lisää hetkessä käyttöön otettavaa säätövoimaa.  Mitä enemmän sähköä tuotetaan tuulivoimalla, sitä enemmän tarvitaan säätövoimaa.

Parempaa tulvasuojelua

Hankkeen toteutuessa tulvahaitat Pudasjärvellä ja Iijoella olisivat vähentyneet merkittävästi. Pudasjärven tulvahuippu jäisi nykyistä matalammaksi.

Pudasjärven keskustaajama on yksi maa- ja metsätalousministeriön nimeämistä Suomen 21 tulvariskialueista. 

Piristysruiske alueen taloudelle

  • 155 miljoonan euron investointi ilman julkista tukea (tekojärvi ja voimalaitos yhteensä)
  • 1250 henkilötyövuotta rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalle
    (Suoraan 650 henkilötyövuotta, välilliset vaikutukset 590 henkilötyövuotta)
  • 170 miljoonan euron vaikutukset aluetalouteen Pohjois-Pohjanmaalla
    (Suorat tuotantovaikutukset noin 100 milj. euroa, välilliset noin 70 milj. euroa)
  • Miljoona euroa vuodessa kiinteistöveroa Pudasjärven kaupungille voimalaitoksista
    (Vastaa noin 250 teollisuustyöpaikan kunnallisverotuloa).