Bioenergian tutkimusta ja tuulivoiman pioneerityötä

 
 

2000-luvun alussa Pohjolan Voimassa tutkittiin paljon bioenergiaa ja sen tuotantoon liittyviä asioita. Tutkittiin mm. ruokohelpin käyttöä, metsähakkeen hankintatekniikoita ja hyödyntämistä, myöhemmin biohiiltä. Konserni teki myös tuulivoiman pioneerityötä Suomessa.

Pohjolan Voimassa luotiin 2000-luvun vaihteen tienoilla teknologiastrategia. Samalla yhtiö alkoi tehdä tutkimus- ja kehitystyössä systemaattisesti yhteistyötä tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja laitetoimittajien kanssa. Omaa ja verkoston osaamista haluttiin hyödyntää paremmin.

Konserni oli mukana hankkeissa, joissa päätavoitteena oli löytää teknisiä ratkaisuja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen hallintaan. Näin haluttiin edistää sekä tuotannon kustannustehokkuutta että ympäristönsuojelua, ja saada samalla Pohjolan Voimalle edellytyksiä toimia.

Teknologiastrategia ja bioenergian tutkimus olivat jatkumo työlle, jota yhtiössä on tehty energia-alan kehittämiseksi.

Risutukkeja ja ruokohelpiä

1990-luvun lopussa konsernin yhdeksi painopisteeksi oli valittu bioenergia. Pohjolan Voima halusi siksi varmistaa polttoaineen saantia hankkeilla, joissa selvitettiin ja parannettiin metsähakkeen hankintatekniikoita. Niissä selvitettiin mm. risutukkitekniikkaa, kantojen hyödyntämistä, energiapuun korjuuta nuorista metsistä joukkokäsittelylaitteella sekä ruokohelpin viljelyä.Ruokohelpi osoittautui energiasisällöltään liian heikoksi. Kuva: Mari Hätinen

Myöhemmin, 2010-luvulla, Pohjolan Voima oli mukana tutkimassa paahdetun biopolttoaineen eli biohiilen  mahdollisuuksia polttoaineena.

Pohjolan Voimassa kiinnostuttiin ruokohelpistä vuonna 2002. Ruokohelpihankkeessa oli mukana neljä konsernin laitosta Pohjanmaalta. Mukana oli myös 40 viljelijää ja noin 400 hehtaarin viljelyala.

Ruokohelpin energiasisältö ei kuitenkaan riittävä

Helpipelto on ruuantuotannon näkökulmasta reservipelto. Sen viljely säilyttää peltomaan tuotantokunnossa, mutta ei vie peltoalaa itse ruuantuotannolta.

Bioenergian lähteenä ruokohelpi osoittautui kuitenkin kilpailukyvyttömäksi. Se ei ole energiasisällöltään riittävän hyvää. Polttoteknisestikin sen käyttö polttoaineena osoittautui hankalaksi, joten pikkuhiljaa siitä luovuttiin.

Tuulivoiman pioneerityötä

Pohjolan Voima aloitti selvitykset tuulivoimasta vuonna 1999. Kauppa- ja teollisuusministeriön avustuksen turvin alettiin selvittää teollisen mittakaavan tuulivoiman tuotannon edellytyksiä Suomessa. Pohjolan Voima tutki merituulivoiman mahdollisuuksia laajemmin kuin siihen asti Suomessa oli tutkittu.Pohjolan Voima oli tuulivoiman tutkimisen ja rakentamisen pioneeri Suomessa.

Keskeinen asia tutkimushankkeessa oli tuulivoiman liittäminen sähkön tuotantojärjestelmään ja tuulivoiman varatehon tarve.

Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö selvitti merituulivoiman rakentamiseen liittyvät hallinnolliset ja oikeudelliset asiat, kuten kaavoitusta ja luvitusta. Myös ympäristönäkökohtia selvitettiin. Käytännössä selvitystyötä tehtiin Kokkolan edustalle kaavaillusta merituulipuistosta.

Täysin uusilla vesillä

1990-luvun lopun Suomessa ei ollut merituulipuistoja, joten ei ollut myöskään lainsäädäntöä eikä toimintamalleja. Itse asiassa suurista merituulivoimapuistoista ei tuossa vaiheessa ollut kokemusta missään ‒ puhumattakaan pohjoisiin oloihin rakennetuista.

Kööpenhaminan edustalle valmistui 20 tuulimyllyn puisto syksyllä 2000. Suomen talvi ja merituulipuisto olivat kuitenkin yhtälö, johon ei voinut hakea malliratkaisua muualta.

Myös sellaisen liittäminen verkkoon oli pohdittava itse. Suuren merituulipuiston liittämisestä kantaverkkoon ei ollut vielä kokemuksia missään.

Ensimmäiset tuulivoimalat Kokkolaan ja Ouluun

Pilottivoimala valmistui Oulun Vihreäsaareen vuonna 2001. Ensimmäiset varsinaiset tuulivoimalat aloittivat sähköntuotannon Kokkolassa maaliskuussa 2003. Niitä oli kaksi, ja niiden yksikköteho oli yksi megawatti.
Syksyllä 2003 nousi kolme voimalaa Oulunsalon Riutunkariin. Aiemmin samana vuonna kolmea tuulivoimalaitosta oli alettu pystyttää myös Kristiinankaupunkiin.

Mukana myös valmistusteknologiassa

Alkuvuodesta 2005 käyttöön otettiin uusi, 3 MW:n tuulivoimalaitostyyppi. Pohjolan Voima oli lähtenyt Winwind Oy:n kautta myös tuulivoimateknologian valmistukseen, sillä sellaista ei Suomessa ollut.

Hieman myöhemmin Pohjolan Voima otti tuulivoimassa jälleen uuden askeleen. Lokakuussa 2006 ja keväällä 2007 päätettiin rakentaa Kemin edustalle Ajokseen yhteensä kymmenen voimalan tuulipuisto. Se rakennettaisiin osin mereen, olisi ns. near-shore-laitos.

Yhtiö vetäytyy tuulivoimasta

2003‒2004 Pohjolan Voiman konserniin kuuluvalla PVO-Innopower Oy:llä oli hallussaan noin 15 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Hankkeille oli saatu kauppa- ja teollisuusministeriön investointiavustus, mutta muuten valtio ei tuulivoiman rakentamista vielä tuossa vaiheessa tukenut. Syöttötariffi, tuulivoiman tuotantotuki, otettiin käyttöön 2011.

Silloin Pohjolan Voima oli jo vetäytynyt pois tuulivoimasta. Siitä ei ollut tullut yhtiön strategian mukaista suuren mittaluokan energiantuotantoa.

Kirjoitus on osa Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlavuoteen liittyvää sarjaa, jossa peilataan yrityksen toimintaa muuttaneita asioita eri vuosikymmenillä.