Energiatehokkuutta, kiertotaloutta, elinkaariajattelua

 
 

2010-luvulla Pohjolan Voimassa on keskitytty erityisesti tehostamaan voimalaitosten toimintaa ja energiatehokkuutta, pienentämään niiden ympäristövaikutuksia ja hallitsemaan laitosten elinkaarta.

Energiamurroksen mullistaessa energia-alaa uusien voimalaitosten rakentamista ei ole Pohjolan Voimassakaan aloitettu 2010-luvulla. Pohjolan Voimassa on keskitytty tällä vuosikymmenellä tehostamaan laitosten käyttöä ja huolehtimaan jatkuvasta elinkaaren hallinnasta. Se on elintärkeää, kun voimalaitoksia käytetään vuosikymmeniä.

Käytännössä se tarkoittaa mm. jatkuvaa kunnossapitoa ja energiatehokkuustyötä sekä määrävälein tehtäviä laitteistojen ja koneistojen modernisointeja. Se tarkoittaa myös selvityksiä, joiden avulla laitteistojen toimintoja voidaan vielä tehostaa ja parantaa.

CO2-neutraalin sähköntuotannon osuus kasvanut vauhdilla

Samaan aikaan on tehty investointeja, jotka pienentävät voimalaitosten ympäristövaikutuksia. 1990-luvun lopulla asetetussa tavoitteessa, sähkön tuotannon CO2-päästöjen vähentämisessä, ollaan jo pitkällä.

Vuonna 2017 hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus oli 92 %. Tänä vuonna asetettiin tavoitteeksi nostaa hiilidioksidineutraalin sähkön osuus yli 95 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Kehitys on ollut nopeaa. Vuonna 2009 luku oli 72 %.

Vesivoimalaitokset: Melo, Raasakka, Isohaara

Pohjolan Voima peruskunnostaa vesivoimalaitoksiaan noin 15‒20 vuoden välein ja modernisoi ne noin 40 vuoden välein. Näin vesivoimalaitoksiin saadaan uusinta tekniikkaa.

Melon vesivoimalaitosta Kokemäenjoella peruskunnostettiin vuosina 2014‒2015. Työ oli käytännössä jatkumoa Iijoella kahdeksan vuoden aikana tehdylle VESPAlle, Vesivoiman perusparannusohjelmalle.

Melossa uusittiin voimalaitoksen generaattoreiden staattorit, toinen päämuuntajista sekä modernisoidaan sähkö- ja automaatiojärjestelmä ja turbiinien hydrauliikka. Näin saatiin lisää energiatehokkuutta.Raasakan sähkö- ja automaatiojärjestelmien asennusta. Kuva: Kai Tirkkonen

Kesällä ja syksyllä 2018 Iijoella uusitaan Raasakan vesivoimalaitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Vastaava modernisointi tehtiin Kemijoen Isohaarassa 2016‒2017.

Voimalaitossimulaattori selvittää säädön pullonkauloja

Syksyllä 2017 Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima Oy aloitti uudenlaisen tehostamisprojektin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Alkoi HYPE-projekti – Improvement of Hydropower Plant Control Performance.

Sen tavoitteena on selvittää tietokonemallinnuksen avulla vesivoimalaitoksen säätökyvyn pullonkauloja. Mitkä ovat vesivoimalaitoksen koneistojen hitaimmat komponentit, jotka hidastavat säätöä?

Tämä on tärkeää, sillä kantaverkon taajuusvaihteluiden häiriöihin on pystyttävä reagoimaan jopa sekunneissa. Nopea säätötarve kasvaa sitä mukaa kun säätilan mukaan vaihtelevan tuulivoiman tuotanto kasvaa.

Projektin tuloksena kehitettiin voimalaitossimulaattori, jonka avulla laitoksen käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa voidaan tutkia.

Lämpövoima: investointeja päästövähennyksiin

Myös lämpövoiman puolella on tehty ja tehdään investointeja. Monet niistä liittyvät vuonna 2011 voimaan tulleeseen teollisuuspäästödirektiiviin (IE-direktiivi, Industrial Emission Directive). Siinä asetettiin kiristyviä vaatimuksia voimalaitosten päästöille ilmaan.

Lämpövoimalaitoksilla on valmistauduttu myös suuria polttolaitoksia koskeviin, parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmiin (LCP-BAT), minkä perusteella rikkidioksidia, typen oksideja ja muita päästöjä koskevat päästövaatimukset tiukkenevat huomattavasti yli 50 MW:n polttolaitoksissa.

Päästöt entistä vähemmiksi

Päästöjä vähentäviä investointeja on jo tehty Laanilan Voimassa Oulussa, Kaukaan Voimassa Lappeenrannassa, Kymin Voimassa Kouvolassa, Porin Prosessivoimassa ja Rauman Biovoimassa. Hämeenkyrön Voimassa ja Rauman Biovoimassa on investoitu kierrätyspolttoaineiden käyttöön. Nekin vähentävät päästöjä entisestään.

Kaikilla voimalaitoksilla kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota energiatehokkuuteen ja materiaalitehokkuuteen. Kiertotalous näkyy konkreettisesti mm. biovoimalaitosten polttoaineissa sekä lämpövoimaloissa syntyvän tuhkan hyödyntämisessä.

Konsernin yhtiöt ovat mukana kansallisessa vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa. Sekin velvoittaa selvittämään, säästämään ja raportoimaan aikaansaadut säästöt vuosittain.

Kirjoitus on osa Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlavuoteen liittyvää sarjaa, jossa peilataan yrityksen toimintaa muuttaneita asioita eri vuosikymmenillä.