Öljykriisi muutti Pohjolan Voimaa 1970-luvulla

 
 

Energiakriisi iski maailmaan vuonna 1974. Öljy kallistui moninkertaisesti muutamassa kuukaudessa. Yhtäkkiä moni asia myös Suomessa olikin toisin. Myös Pohjolan Voimassa se näkyi ja tuntui.

Halpa öljy oli itsestään selvää 1960-luvulla ja vielä 1970-luvun alussa. Talous oli kasvanut parisen kymmentä vuotta, ja koko yhteiskunta oli alkanut käyttää yhä enemmän sähköä.

Niin käyttivät myös Pohjolan Voiman osakkaat, metsäteollisuusyritykset. 1960-luvulla Pohjolan Voimassa valmisteltiinkin toiminnan laajentamista vesivoimasta höyryvoimaan.

Vuoden 1943 yhtiöjärjestys oli määritellyt yrityksen yksinomaan vesivoiman tuottajaksi. 1969 Pohjolan Voiman yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että sen oli mahdollista rakentaa myös muita kuin vesivoimalaitoksia.

Vaasan Vaskiluotoon ensimmäinen höyryvoimalaitos

Pohjolan Voiman ensimmäinen höyryvoimalaitos, Vaskiluodon Voima, nousi Vaasaan 1972. 160 MW:n laitos toimi raskaalla polttoöljyllä, sillä se oli vielä tuossa vaiheessa edullista. Pohjolan Voima omisti sen puoliksi Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n kanssa. Vaskiluodon Voiman voimalaitoksen rakentamista Vaasaan 1970-luvun alussa.

Laitoksen valmistuminen osui kuitenkin onnettomaan ajankohtaan. Vuotta myöhemmin Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan laukaisi maailmanlaajuisen energiakriisin, josta puhutaan yhä öljykriisinä. Halvasta öljystä tuli nopeasti todella kallista, kun öljyntuottajamaat rajoittivat vientiään länsimaihin.

Ensimmäinen itse suunniteltu lämpölaitos

Vaskiluodossa kalliiseen öljyyn reagoitiin rakentamalla pian öljykattilan viereen kivihiilikattila. Ilmastonmuutoksesta ei puhuta vielä pitkään aikaan, ja hiili on järkevä vaihtoehto.

Samalla yhtiö rakensi myös toista höyryvoimalaitosta. Se nousi Kristiinankaupunkiin ja oli hieman Vaskiluodon voimalaitosta suurempi, 220 MW. Sekin toimi aluksi raskaalla polttoöljyllä.

Kristiinan voimalaitos oli yhtiölle merkkipaalu. Se oli ensimmäinen lämpövoimalaitos, jonka Pohjolan Voiman oma suunnitteluosasto suunnitteli yhdessä Ekonon kanssa.

Kolmas höyryvoimalaitos nousi Poriin

Kolmas höyryvoimalaitos, jossa Pohjolan Voima oli mukana, nousi Porin Tahkoluotoon. Päätös sen rakentamisesta tehtiin 1972, jolloin öljykriisistä ei ollut vielä tietoakaan. Laitos muutettiin pian öljykäyttöisestä hiilivoimalaitokseksi.

40 vuotta myöhemmin koetaan toisenlainen energia-alaa koskeva kriisi, energiamurros. Sen seurauksena Kristiinan ja Tahkoluodon tuotannollinen toiminta päätettiin lopettaa. Myös Vaskiluodon öljykattilalaitos on suljettu.

Ydinvoima alkoi kiinnostaa teollisuutta

Sitä mukaa kun sähköntarve yhteiskunnassa kasvoi, ydinvoima alkoi vaikuttaa yhä kiinnostavammalta. Teollisuus oli tehnyt selvityksiä omaa ydinvoimalaitoksen mahdollista rakentamista ajatellen jo vuosia.

Yksityisesti omistetun ydinvoimalaitoksen alkutaival oli kuitenkin kivikkoinen. Päättäjä eivät hevin nielleet ajatusta sellaisesta.

Näkymät kirkastuivat 1970, kun Imatran Voima solmi sopimuksen ydinvoimalaitoksen tilaamisesta Neuvostoliitosta. Joulukuussa atomienergianeuvottelukunta, Suomen Pankki ja Urho Kekkonen olivat alkaneet suhtautua hankkeeseen suopeasti. Poliittinen ikkuna aukeni.

Rakennuslupa öljykriisin alla

Noin vuosi ennen energiakriisin puhkeamista kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi rakennusluvan teollisuuden omistamalle ydinvoimalaitokselle.

Kun kriisi iski syksyllä 1973, öljyn hinta nelinkertaistui hyvin nopeasti. Teollisuus haluai nyt ydinvoima toden teolla. Yhdestä energialähteestä ei enää saisi olla liian riippuvainen.

Työttömyyttä ja Ruotsiin muuttoa

Kun halpaa energiaa ei enää olekaan kuten ennen, monta asiaa yhteiskunnassa meni uuteen asentoon. Inflaatio kiihtyi, tuotantoa supistettiin teollisuudessa, ja se ajautui syvään laskusuhdanteeseen.

Joukoittain ihmisiä menetti työpaikkansa. Moni lähti työn perässä Ruotsiin, muuttoaalto sinne kiihtyi.
Valtiovalta arvioi uudelleen valtakunnallista energiahuoltoa ja tiukensi otettaan energia-asioista.

Energiasta osa politiikkaa

Joulukuussa 1973 valtioneuvosto julkisti laajan energiasäästöohjelman. Se näkyi arjessa esimerkiksi näin: mainosvalot sammutettiin yöksi, huonelämpötiloja laskettiin, moottoriteiden valaisu ja asuntojen lisälämmittimet kiellettiin, teille asetettiin 80 km/h kattonopeus. Jopa tv-ruutujen pimentämisestä maanantai-iltaisin keskusteltiin.

Helmikuussa 1974 Suomessa laadittiin ensimmäinen energiapoliittinen tiedonanto. Vuoden 1975 puolella kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin erillinen energiaosasto. Se sai tehtäväkseen hahmotella, miten energiataloutta voitaisiin ohjata poliittisesti.

Energiasta tuli osa politiikkaa.

Kirjoitus on osa Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlavuoteen liittyvää sarjaa, jossa peilataan yrityksen toimintaa muuttaneita asioita eri vuosikymmenillä.