Iijoelle voimalat toivat elantoa ja elämää

 
 

Virtaa, elantoa ja elämää. Nämä kolme sanaa tiivistävät sotien jälkeisen vesivoimarakentamisen Iijoella ja koko Suomessa. Sanat tiivistävät myös sen, mistä "Virtaa, elantoa ja elämää Iijoen alajuoksulla voimalarakentamisen aikaan 1959–71"-vesivoimanäyttelyssä on kyse.

Asentajia Pahkakosken vesivoimalaitoksella 1960-luvulla.
Asentajia Pahkakosken vesivoimalaitoksella 1960-luvulla.

Kuinka paljon Iijoen voimalatyömaat työllistivät paikallisia? Mihin sukeltajia ja hevosia tarvittiin? Mikä oli Bailey-silta? Entä rautarouva Marion? Miten uitto- ja kalastustarpeet huomioitiin rakennusvaiheessa? Miten media seurasi vesivoiman rakentamista?

Näihin kysymyksiin löytää vastaukset "Virtaa, elantoa ja elämää Iijoen alajuoksulla voimalarakentamisen aikaan 1959–71"-vesivoimarakentamisen historiasta kertovasta näyttelystä.

– Näyttely kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia unohtamatta Iijoen vesivoimarakentamisesta ja rakentajista, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Samalla se osoittaa myös sen, kuinka merkittävä rooli vesivoimalla oli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Erityisesti 1950- ja -60-luvuilla voimaloiden rakentaminen paitsi vauhditti teollistumista ja lisäsi energiantuotantoa, se myös työllisti tuhansia rakentajia perheineen.

Siinä missä voimalatyömaat toivat elantoa ja elämää Iijokivarren kyliin, aiheuttivat ne myös odottamattomia yllätyksiä. Yli-Ii nousi näyttävästi Suomen arkeologiselle kartalle, kun Pahkakosken ja Kierikin laitosten rakennustöissä alueelta löytyi kivikautinen kylä. Tarkemmat arkeologiset kaivaukset johtivat myöhemmin Kierikkikeskuksen ja kivikautisen kylän syntyyn museona ja kivikauden elämän havainnollistajana.

Vesivoima ei kuulu menneisyyteen

Pietinen korostaa, että historian havina ja vanhojen muistelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vesivoima kuuluisi menneisyyteen.

Vesivoiman merkitys on edelleen kasvamassa erityisesti nopeana ja joustavana säätövoimana, jolla tasapainotetaan sähköntuotannon ja -kulutuksen vaihteluita. Meneillään on energiamurros, jossa sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon osuus kasvaa nopeasti ja säätövoiman tarve lisääntyy. Kotimaisen sähköjärjestelmän nykyisin varsin heikkoa säätökykyä voitaisiinkin parantaa juuri vesivoiman avulla.

– Vesivoima on uusiutuvaa, kotimaista, tehokasta ja puhdasta energiaa. Se tarjoaa virtaa, elantoa ja elämää myös nykyään. Pohjolan Voima jatkaa vesivoiman kilpailukyvyn sekä tehokkuuden kehittämistä. Näin yhtiöllä on valmius vastata sähköjärjestelmän tulevaisuuden haasteisiin.

Virtaa, elantoa ja elämää Iijoen alajuoksulla voimalarakentamisen aikaan 1959–71 -vesivoimanäyttelyn ovat rakentaneet yhteistyössä Museo- ja tiedekeskus Luuppi, Kierikkikeskus ja Pohjolan Voima.   

Virtaa, elantoa ja elämääPerustietoa Iijoen voimalaitoksistaTyö ja ihmisetVapaa-ajallaArkeologiaPahkakoski, rakennusaika 1959-1961Haapakoski, rakennusaika 1961-1963Kierikki, rakennusaika 1963-1965Maalismaa, rakennusaika 1965-1967Raasakka, rakennusaika 1967-1971