Blogit

 

 
 

Pohjolan Voiman blogissa katsomme ajankohtaisia asioita Pohjolan Voiman näkökulmasta. Ota kantaa ja kommentoi.

Pelkkä peukuttaminen ei riitä

Keskiviikkona 14. helmikuuta 2018 | Riitta Larnimaa

Energia-alan vaikuttajat peukuttavat markkinaehtoista energiajärjestelmää, päästökauppaa ohjauskeinona, päällekkäisestä ohjauksesta eroon pääsemistä, kotimaista sähkön tuotantoa ja säätövoimaa, lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä vesivoimaa. Sen sijaan peukku kääntyy alaspäin kiertäville sähkökatkoille ja energiajärjestelmän ohjaamiselle tuilla ja veroilla. Tämä käy ilmi Aula Researchin Pohjolan Voimalle tekemän energia-alan vaikuttajien ajatuksia selvittäneen kyselyn tuloksista.

 So far so good. Entä miltä näyttää todellisuus?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ilman vesivoimaa ei ole tuuli- tai aurinkovoimaa

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Riitta Larnimaa

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää. Se tuottaa vuosittain merkittävän osan Suomessa käytetystä sähköstä. Se on myös tärkein uusiutuvan sähkön tuotantomuoto. Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, se on tehokasta, kotimaista ja hajautettua. Ennen kaikkea sitä voidaan helposti säätää tarpeen mukaan, mikä on välttämätöntä sääriippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa. Suomen sähköjärjestelmä olisi vaikeuksissa, jos vesivoiman määrä vähenisi.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästövähennykset ovat johtaneet Suomessa tilanteeseen, jossa tukijärjestelmän avulla investoinnit aurinko- ja tuulivoiman ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien energiamuotojen innostuksen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa energiantuotannon mittakaava ja perusperiaatteet.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?

Torstaina 26. lokakuuta 2017 | Matti Sohlman

Suomeen odotetaan vuonna 2020 vuorokauden mittaista sähkökatkoa sähkötehon vajeen takia, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista, eikä näköpiirissä ole selkeää ratkaisua. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteisö (ENTSO-E), jossa Suomesta mukana on Fingrid, julkaisee vuosittain raportin (ns. MAF), jossa se arvioi kattavasti EU-maiden sähkötehon riittävyyttä. Se antaa perspektiiviä, missä Suomessa mennään.

Miksi tehovaje on vakava haaste? Se nostaa sähkökatkojen riskiä. Mikäli sähkötuotanto ei riitä vastaamaan kulutukseen, seuraa sähkökatko, joka pahimmillaan lamaannuttaa yhteiskunnan. Kansantaloudelliset seuraukset ovat vakavia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristölupahakemuksia työstetään tiukalla aikataululla

Maanantaina 18. syyskuuta 2017 | Katja Permanto

Pohjolan Voiman ympäristötiimillä pitää kiirettä. Kuluvan syksyn ja ensi talven isoin ponnistus liittyy suurille yli 50 MW:n polttolaitoksille määriteltyihin LCP BAT -päätelmiin eli EU-tason linjauksiin parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Elokuussa julkaistujen BAT-päätelmien tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa.

Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että Pohjolan Voiman on haettava uudet lämpövoimalaitosten ympäristöluvat. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupien määräysten tulee nyt ensimmäistä kertaa perustua BAT-päätelmissä esitettyihin vaatimuksiin. Vaatimukset koskevat muun muassa prosessi- ja päästötarkkailua ja päästötasoja ilmaan ja veteen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Suomella ei ole varaa menettää yhteistuotantoa

Maanantaina 15. toukokuuta 2017 | Petri Hurri

Suomalaisen energiajärjestelmän peruskivenä toiminut lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) on vakavasti uhattuna. Pelkona on, että energiayhtiöt päätyvät laitoksia uudistaessaan luopumaan yhteistuotantolaitoksista ja investoimaan pelkkiin lämpölaitoksiin - näin on jo tapahtunut.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Vesivoima on energiantuotantomme joustava peruspilari

Tiistaina 14. helmikuuta 2017 | Pertti Pietinen

Isohaaran vesivoimalaitos

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hyviä vesivoiman tuotannossa.

Vuonna 2015 PVO-Vesivoima tuotti sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2016 ennätyslukemista jäätiin hieman, mutta kahden terawattitunnin tuloksella saavutettiin silti 20 prosenttia keskimääräistä parempi tuotantovuosi.

Mistä se kertoo? Se kertoo hyvästä vesivuodesta ja Pohjois-Suomen runsaista sateista sekä toimintavarmoista voimalaitoksista, jotka pystyvät joustavasti mukautumaan luonnon antamiin ehtoihin. Viime vuodet muistuttavat vesivoiman merkittävästä roolista yhteiskunnassamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteishenki edellä

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Päivikki Rentola-Hemmi

Kun työntekijöillä on töissä hyvä olla, yrityksellä on paremmat edellytykset menestyä. Sen tietää meistä jokainen, mutta mistä tekijöistä hyvä työpaikka koostuu? Päätimme selvittää asiaa aivan uudella tavalla.

Osallistuimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Great Place to Work -tutkimukseen, jossa mitataan paitsi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia myös johtamiskäytäntöjä. Virallinen tutkimusanalyysi kokonaisuudesta julkaistaan helmikuussa 2017, mutta tärkeää aihetta on hyvä pohtia jo tuloksia odotellessa.

Tutkimuksen keväällä toteutetun henkilöstökyselyn vastauksista käy ilmi, että vahvuutemme ovat hyvä yhteishenki ja työilmapiiri sekä ylpeys tekemästämme työstä. Se tuntuu hienolta, ja näitä kokemuksia haluamme vaalia huolella.

Kyselyvastaukset myös kertovat, että jatkossa meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sisäiseen viestintään ja henkilöstön osallistamiseen. Energia-ala elää melkoista murrosaikaa, ja työntekijöitämme luonnollisesti kiinnostavat työnantajansa tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät.

Haluamme kehittää yrityskulttuuriamme mahdollisimman vuorovaikutteiseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajana viestimme aktiivisesti työntekijöillemme ja tarjoamme kanavia jatkuvaan keskusteluun, palautteen antamiseen ja ideointiin.

Yhdessä olemme enemmän, ja työssä viihtyy paremmin, kun siihen saa itse vaikuttaa.

Päivikki Rentola-Hemmi, Pohjolan Voiman henkilöstön kehittämispäällikkö

Kommentoi

Sähköä riittää, tehoa ei

Torstaina 20. lokakuuta 2016 | Riitta Larnimaa

Suomen hallitus tekee linjauksia energia- ja ilmastostrategiasta loppuvuoden aikana. Odotukset ovat suuret. Viime kädessä hallitus on vastuussa sähkön toimitusvarmuudesta Suomessa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristöjärjestelmä uuden standardin mukaiseksi – kärkijoukossa

Maanantaina 17. lokakuuta 2016 | Katja Permanto

Joukko Pohjolan Voiman voimalaitoksia ehti ensimmäisten joukossa sertifioimaan ympäristöjärjestelmänsä uuden standardin mukaiseksi.

Useimmilla Pohjolan Voiman voimalaitoksista on standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Viime vuonna standardi uudistettiin. Syyskuun lopussa sertifioitiin ensimmäiset Pohjolan Voiman voimalaitosten ympäristöjärjestelmät vastaamaan uutta standardia.

Yrityksillä on kolme vuotta aikaa ottaa huomioon standardin mukaiset muutokset ympäristöjärjestelmissään. Sertifioinnissa olimme ensimmäisten joukossa Suomessa. Se koski viittä voimalaitostamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Miten hankintaketjun läpinäkyvyys lisää vastuullisuutta?

Torstaina 1. syyskuuta 2016 | Petri Hurri

Yritysten vastuullisuusvaatimukset ovat kasvaneet. Viranomaiset, sidosryhmät, poliitikot, media ja kansalaiset vaativat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä – aivan oikeutetusti.

Yksi keskeisistä vastuullisuuden osa-alueista energia-alalla on polttoaineiden hankintaketjun jäljitettävyys. Mistä polttoaineemme tulevat ja ovatko toimittajamme kaikilla mittareilla vastuullisia?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteistyötä tarvitaan vaelluskalojen palauttamiseksi

Perjantaina 10. kesäkuuta 2016 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima on sitoutunut vaelluskalojen palauttamiseen Iijoella ja Kemijoella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tuemme vahvasti kansallisen kalatiestrategian tavoitteita: vaelluskalojen palauttamista. Siihen tarvitaan monia keinoja, monenlaista osaamista ja monien tahojen yhteistyötä.

Työtä tehdään nyt Iijoen osalta laajassa Iijoen otva -yhteistyöhankkeessa Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla. Mukana ovat myös kunnat, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Luonnonvarakeskus ja Pohjolan Voima.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Vesivoimassa ennätystuotanto ja ennätykselliset ohijuoksutukset

Torstaina 28. tammikuuta 2016 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima tuotti sähköä vesivoimalla vuonna 2015 ennätysmäärän. Vuoden tuotanto oli noin 2,4 terawattituntia (TWh), yli kolmasosan enemmän kuin keskimäärin. Ohijuoksutuksissa hukattiin myös ennätysmäärä, lähes 0,5 TWh uusiutuvaa kotimaista energiaa, koska isoja virtaamia tasaavia vesivarastoja ei Ii- eikä Kemijoessa ole.  

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Sertifioitua energiatehokkuustyötä

Keskiviikkona 16. joulukuuta 2015 | Katja Permanto

Auditointi, sertifiointi, katselmus, ETJ+. Nämä termit ja niiden taustalla olevat toimet ovat tulleet tutuiksi tämä vuonna Pohjolan Voiman voimalaitoksissa ja tuotantoyhtiöissä. Nyt on ETJ+-sertifikaatit myönnetty.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiamurros muuttaa Suomen energiajärjestelmää nopeasti ja peruuttamattomasti

Torstaina 1. lokakuuta 2015 | Lauri Virkkunen

Aluksi lupaavia uutisia Olkiluodosta.

Teollisuuden Voima on kertonut valmistautuvansa Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön käyttöönottoon. Laitoksen käyttöautomaation tehdastestit ovat valmistuneet, ja automaatiokaappien asennukset ovat alkaneet Olkiluodossa. OL3:lle haetaan käyttölupaa keväällä 2016. Hakemuksen käsittelyn ja luvan myöntämisen jälkeen aloitetaan ydintekninen käyttöönotto. Laitostoimittajan ilmoituksen mukaan OL3 aloittaa sähköntuotannon vuoden 2018 lopussa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tarkastelussa vastuullisuus

Tiistaina 22. syyskuuta 2015 | Rea Oikkonen

Päivitämme Pohjolan Voimassa vastuullisen yritystoiminnan käytäntömme. Arvioimme, mitkä ovat yhtiön toiminnan ja sidosryhmiemme näkökulmasta olennaisia, vastuullisuuteen liittyviä asioita nyt ja huomenna.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Voimalaitosten kiinteistöveron korotus rankaisisi kotimaista, hiilidioksidivapaata tuotantoa

Perjantaina 14. elokuuta 2015 | Riitta Larnimaa

Valtiovarainministeriö esittää voimalaitosten kiinteistöverojen nostamista vuoden 2016 alusta. Veron korotus on vastoin hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Se rankaisee lähinnä kotimaista uusiutuvaa sekä kotimaista hiilidioksidivapaata energiantuotantoa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiateollisuus kamppailee isojen voimalaitosten päästövaatimusten kanssa

Maanantaina 1. kesäkuuta 2015 | Juha Kouki

Espanjan Sevillassa päätetään kesäkuun alussa Suomelle isoista asioista. Suomella saattaa olla edessä jopa miljardin euron kuluerät, siitä, että polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitokset saavuttavat uudet päästövaatimukset.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Emme selviä ilman säätövoimaa ja tehoreserviä

Torstaina 12. helmikuuta 2015 | Marko Nylund

Suomea uhkaa sekä pula säätövoimasta että tehopula. Säätövoima ja tehoreservijärjestelmän kapasiteetti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tarvitsemme lisää molempia, mutta eri tarkoitukseen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Totta ja tarua Kollajasta

Torstaina 5. helmikuuta 2015 | Pertti Pietinen

Kollaja-hanke herättää intohimoja. Siitä liikkuu erilaisia käsityksiä. Osa niistä kuuluu joukkoon urbaaneja legendoja. Kokosimme viisi yleistä virhekäsitystä. Niin, ja oiomme ne.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Siitä puhe, mistä puute

Tiistaina 28. lokakuuta 2014 | Petri Hurri

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa perusasiat toimivat. Hanasta tulee vettä ja töpselistä sähköä. Itsestään se ei kuitenkaan tapahdu. Joku pitää vesijohtoverkoston kunnossa, toinen tuottaa sähköä ja kolmas siirtää sitä töpseliin saakka.

Me Pohjolan Voimassa tuotamme sähköä. Siksi pohdimme myös, miltä energia-asiat ja energiaturvallisuus näyttävät lähitulevaisuudessa ja parin vuosikymmenen kuluttua. Välillä koetamme katsoa pidemmällekin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Biohiili: paljon hyvää, mutta kehitettävää riittää…

Torstaina 12. kesäkuuta 2014 | Jorma Isotalo

Olemme Pohjolan Voimassa tutkineet jo kauan sitä, miten kivihiiltä voitaisiin korvata hiililauhdevoimaloissa uusiutuvilla polttoaineilla. Viime vuosina olemme aprikoineet varsinkin sitä, voisiko biohiiltä polttaa yhdessä kivihiilen kanssa. Onnistuisiko se? Pitäisikö polttokattiloita jotenkin muuttaa?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kotimainen säätövoima on ykkösvaihtoehto

Torstaina 8. toukokuuta 2014 | Riitta Larnimaa

Suomessa tuntuu vallitsevan vahva yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme lisää perusvoimaa ja lisää säätövoimaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat näitä tukevia vahvoja perusteluja. Säätövoimassa kotimaisen säätövoiman lisääminen peittoaa kysynnän joustamisen ja tuontienergian. Vastaukset ovat pitkälti samoja, kysyttiin asiaa sitten kansaedustajilta, poliittisilta taustavaikuttajilta, etujärjestöiltä, ministeriöiden virkamiehiltä tai tutkimuslaitoksilta. Myöskään puolueiden välillä ei hirveän suuria painoseroja asioissa näytä olevan. Tältä pohjalta luulisi olevan varsin helppoa tehdä energiapolitiikkaa koskevia päälinjauksia. 

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kansallinen siirtymäsuunnitelma on hyväksytty

Keskiviikkona 19. maaliskuuta 2014 | Petri Hurri

Pitkä odotus on palkittu: EU:n komissio on hyväksynyt Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman. Vihdoinkin! Ja mikä parasta, päätös on hyvin merkittävä Pohjolan Voiman lämpövoimalaitoksille.

Joustavasti, ei yhdellä rytinällä
Kansallinen siirtymäsuunnitelma on teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanoon liittyvä jousto, joka antaa siihen sitoutuneille voimalaitoksille siirtymäaikaa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kestävyys on teollisen toiminnan perusta

Keskiviikkona 11. joulukuuta 2013 | Stefan Sundman

Suomalainen metsäteollisuus on historiansa suurimmassa murroksessa. Murroksesta on kuoriutumassa monipuolinen biotalouden suunnannäyttäjä, joka kantaa vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Metsäteollisuuteen on syntymässä paljon uutta liiketoimintaa ja biotalouden innovaatioita. Näistä innovaatioista hyötyvät sekä yritykset itse että myös koko kansatalous.

”Suomi elää puusta” lienee jo vanha sanonta, muttei ikä sitä huonommaksi tee. Se on edelleenkin totta. Aikanaan Suomessa puusta tehtiin tervaa ja sorvattiin lankarullia. Tänään jalostetaan sahatavaraa, vaneria, sellua, paperia, kartonkia, lämpöä ja sähköä. Jatkossa puun jalostus monipuolistuu entisestään. Suomessa voidaan jalostaa myös esimerkiksi puuperäisiä biopolttoaineita, biofibrillejä ja biokemikaaleja.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

On ilmaston etu parantaa EU:n ja Suomen kilpailukykyä

Torstaina 3. lokakuuta 2013 | Ilkka Latvala

Kilpailukyvyn parantaminen tulisi nostaa energia- ja ilmastopolitiikan ykkösprioriteetiksi. Euroopan Unionin ja sen osana Suomen kilpailukyky globaalissa taloudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakavasti heikentynyt. Eräs keskeinen syy tähän on EU:n ja Suomen jatkuvasti kiristyvä sääntely ja yksipuoliset ilmasto- ja energiapoliittiset toimet, kun muu maailma ei ole seurannut perässä vastaavin velvoittein. Viimeisimpinä esimerkkeinä mainittakoon kansallisesti päätetty turpeen lisäverotus, sekä EU:n komission suunnittelemat ”Backloading”- ja muut toimet päästöoikeuksien hinnan nostamiseksi.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Odotamme yli vaalikausien ulottuvaa energiapolitiikkaa

Keskiviikkona 4. syyskuuta 2013 | Lauri Virkkunen

Energiatulevaisuus näyttää nyt poikkeuksellisen sumuiselta. Eteneekö EU:n sähkömarkkinaintegraatio vai palataanko takaisin kansallisiin ratkaisuihin? Säilyvätkö investoinnit markkinaehtoisina vai nojautuvatko ne tukieuroihin? Löytyykö EU:ssa yhteisymmärrys vain yhdestä ohjauskeinosta? Entä mikä arvo annetaan monipuoliselle energiantuotannolle?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiatehokas vesivoima edistäisi myös tulvasuojelua

Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 | Pertti Pietinen

Vesivoima on hyvin energiatehokas, kotimainen ja uusiutuva sähkön tuotantomuoto. Se soveltuu erinomaisesti jatkossa yhä enemmän tarvittavan säätövoiman tuottamiseen. Kun tärkeimmät nykyisten vesivoimalaitosten tehostamistoimet on jo tehty, vesivoimaa voidaan merkittävästi lisätä vain tulvavesiä varastoimalla. Se edistäisi myös tulvasuojelua.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Turvetta tarvitaan - bioenergialaitoksissakin

Tiistaina 30. huhtikuuta 2013 | Juha Kouki

Mennyt talvi oli turvetta polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten kannalta ongelmallinen. Turvetuotanto jäi viime kesänä selvästi normaalia vähäisemmäksi, ja turpeesta on ollut pulaa. Kun etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa kaukolämpöä ja höyryä on kuitenkin tuotettava, korvaavan polttoaineen löytäminen on monille laitoksille ollut polttava kysymys.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Teollisuus ei tarvitse lisää sääntelytaakkaa

Torstaina 28. maaliskuuta 2013 | Rea Oikkonen

Teollisuuslaitosten päästöjä rajoittavan ns. IE-direktiivin täytäntöönpano edellyttää lämpövoimatuotannossa mittavaa luvitusrumbaa, jotta luvat ovat IE-direktiivin mukaiset vuonna 2016. Pohjolan Voiman pitää luvittaa yhteensä 15 lämpövoimalaitosta. Suuria polttolaitoksia koskeva asetus (96/2013) on jo direktiivin mukainen, mutta ympäristölupiin liittyvät siirtymäsäännökset ovat vasta tulossa ympäristösuojelulakiin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus