Blogit

 

 
 

Pohjolan Voiman blogissa katsomme ajankohtaisia asioita Pohjolan Voiman näkökulmasta. Ota kantaa ja kommentoi.

22 hyvää syytä tarttua IoT:n tarjoamiin hyötyihin

Maanantaina 26. marraskuuta 2018 | Ilkka Tykkyläinen

Pohjolan Voiman laitoskantaan kuuluu 22 voimalaitosta eri puolilla Suomea. Siinä on 22 hyvää syytä siihen, miksi omaisuudenhoito on tärkeää ja miksi siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Siinä on myös vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Mitä se omaisuudenhoito käytännössä on? Pohjolan Voiman kaltaisen energiateollisuusyhtiön kohdalla se tarkoittaa voimalaitosten elinkaaren hallintaa eli laitteiden seurantaa sekä erilaisia tarkastuksia, huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Kyse on kokonaisvaltaisesta hyvänä pitämisestä, jonka avulla laitoksia käytetään turvallisesti, tehokkaasti, käyttövarmasti ja taloudellisesti. Samalla minimoidaan riskit.

Entä ne mahdollisuudet? Kyse on tällä hetkellä siitä, miten hyödynnämme digitalisaatiota voimalaitoksien elinkaaren hallinnassa ja minkälaista lisäarvoa onnistumme sillä saavuttamaan.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Digitalisaatio muuttaa ja haastaa energia-alaa

Maanantaina 17. syyskuuta 2018 | Jarmo Tervo

Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti energia-alaa. Pilottihankkeiden ja kokeilujen myötä voimalaitosten operointi tehostuu ja samalla koko ala kehittyy. Myös osaaminen uudistuu. Tulevaisuudessa ala tarvitsee yhä enemmän ict-osaajia sekä analytiikan ja tekoälyn taitajia.

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti uudenlaisia mahdollisuuksia eri tuotantomuodoille: lisää joustavuutta, lisää tehokkuutta, voimalaitoksille lisää käyttöikää sekä paljon sellaista, josta emme vielä edes tiedä.

Kyse on siitä, kuinka paljon saamme tietoa ja miten nopeasti pystymme hyödyntämään sitä energiantuotannossa. Kun tieto yhdistetään automaatioon ja koneoppimiseen, meillä on mahdollisuus saada voimaloista entistä energiatehokkaampia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tavoitteena 95-prosenttisesti hiilidioksidineutraali tuotanto

Torstaina 7. kesäkuuta 2018 | Rea Oikkonen

Pohjolan Voimassa on päätetty 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päivittää tavoite hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuudesta sähkön tuotannossa. Uutena tavoitteenamme on nostaa hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon osuus yli 95 prosentin vuoteen 2020 mennessä.

Aikaisempi tavoitteemme oli ylittää 90 prosentin osuus. Siitä mentiin lennokkaasti yli viime vuonna, jolloin hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus oli 92 prosenttia. Aiemman tavoitteemme asetimme vuonna 2010, jolloin toimitusjohtaja totesi katsauksesssaan:"Meillä on edellytykset nostaa päästöttömän tuotantomme osuus 90 prosenttiin kolmen-neljän seuraavan vuoden aikana." Rohkea nosto, koska vuoden 2009 vastaava lukumme oli vain 72 prosenttia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Hyvinvoinnista lisää energiaa – niin työhön kuin vapaa-aikaankin

Tiistaina 5. kesäkuuta 2018 | Kaisa-Reetta Korpela

Henkilöstö on yrityksen suurin voimavara, kuuluu kulunut mutta paikkansapitävä lause. Tiedostamme hyvin, että hyvinvoiva työntekijä jaksaa sekä työssään että viettää energisenä myös vapaa-aikaansa. Siksi haluamme huolehtia työntekijöistämme ja heidän hyvinvoinnistaan.

Aloitimme tänä vuonna Hyvinvoinnista lisää energiaa -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisätä energiaa sekä työssä jaksamista. Kokonaisuuteen kuuluu kymmenen viikkoa kestävä verkkovalmennus, joka tarjoaa neuvoja ja tukea työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi työpäivän aikana liikkumiseen motivoidaan muun muassa yhteisillä taukoliikuntatuokioilla.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Onko vesivoimakeskustelua ilman aitoa halua kohdata toista?

Keskiviikkona 9. toukokuuta 2018 | Aaro Horsma

Vesivoimassa on monta ulottuvuutta, jotka tekevät viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä erityisen tärkeää. Edelleen digiaikanakin yksi kommunikoinnin muoto on ylitse muiden. Se on aito vuoropuhelu ja kasvokkain kohtaaminen.

PVO-Vesivoiman vanhoissa dokumenteissa kuvataan yhtiön nykymuotoisen sidosryhmäyhteistyön käynnistämistä 1980-luvun lopulla. Viranomaisten, lähikuntien sekä alueen asukkaiden ja kalastajien kanssa alettiin käydä tuolloin systemaattista vuoropuhelua.

Uudenlainen yhteistyö poiki sen, että vesivoiman ympäristövelvoitteista voitiin sopia pääosin paikallisesti. Asioita käytiin läpi saman pöydän ääressä käytännöllisesti tarpeiden ja haasteiden kautta. Nyt 30 vuotta myöhemmin jatkamme ja kehitämme tätä yhteistyötä. Perusperiaatteet ovat samat, ja paikallinen yhteistyö toimii hyvin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ilman hyvää mainetta ei ole toimintaedellytyksiä

Maanantaina 19. maaliskuuta 2018 | Riitta Larnimaa

Joka toinen vuosi selvitämme sidosryhmiemme suhtautumista Pohjolan Voimaan. Selvityksessä kysymme, millaisena sidosryhmämme näkevät roolimme yhteiskunnassa ja miten olemme onnistuneet yhteydenpidossamme keskeisimpiin sidosryhmiimme. 

Kohdistamme kyselyn energia-alan vaikuttajille: energia-asioiden kannalta keskeisimpien ministereiden taustajoukoille ja eduskunnan valiokunnille, eduskuntaryhmien kanslioiden avainhenkilöille, ministeriöiden virkamiehille, tutkijoille, medialle ja etujärjestöille. Viime vuoden lopulla tehdyssä selvityksessä saimme vastaukset reilulta sadalta energia-alan vaikuttajalta. Tälläkin kertaa vastausprosentti kyselyymme oli huima 31 %.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Pelkkä peukuttaminen ei riitä

Keskiviikkona 14. helmikuuta 2018 | Riitta Larnimaa

Energia-alan vaikuttajat peukuttavat markkinaehtoista energiajärjestelmää, päästökauppaa ohjauskeinona, päällekkäisestä ohjauksesta eroon pääsemistä, kotimaista sähkön tuotantoa ja säätövoimaa, lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä vesivoimaa. Sen sijaan peukku kääntyy alaspäin kiertäville sähkökatkoille ja energiajärjestelmän ohjaamiselle tuilla ja veroilla. Tämä käy ilmi Aula Researchin Pohjolan Voimalle tekemän energia-alan vaikuttajien ajatuksia selvittäneen kyselyn tuloksista.

 So far so good. Entä miltä näyttää todellisuus?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ilman vesivoimaa ei ole tuuli- tai aurinkovoimaa

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Riitta Larnimaa

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää. Se tuottaa vuosittain merkittävän osan Suomessa käytetystä sähköstä. Se on myös tärkein uusiutuvan sähkön tuotantomuoto. Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, se on tehokasta, kotimaista ja hajautettua. Ennen kaikkea sitä voidaan helposti säätää tarpeen mukaan, mikä on välttämätöntä sääriippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa. Suomen sähköjärjestelmä olisi vaikeuksissa, jos vesivoiman määrä vähenisi.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästövähennykset ovat johtaneet Suomessa tilanteeseen, jossa tukijärjestelmän avulla investoinnit aurinko- ja tuulivoiman ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien energiamuotojen innostuksen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa energiantuotannon mittakaava ja perusperiaatteet.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?

Torstaina 26. lokakuuta 2017 | Matti Sohlman

Suomeen odotetaan vuonna 2020 vuorokauden mittaista sähkökatkoa sähkötehon vajeen takia, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista, eikä näköpiirissä ole selkeää ratkaisua. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteisö (ENTSO-E), jossa Suomesta mukana on Fingrid, julkaisee vuosittain raportin (ns. MAF), jossa se arvioi kattavasti EU-maiden sähkötehon riittävyyttä. Se antaa perspektiiviä, missä Suomessa mennään.

Miksi tehovaje on vakava haaste? Se nostaa sähkökatkojen riskiä. Mikäli sähkötuotanto ei riitä vastaamaan kulutukseen, seuraa sähkökatko, joka pahimmillaan lamaannuttaa yhteiskunnan. Kansantaloudelliset seuraukset ovat vakavia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristölupahakemuksia työstetään tiukalla aikataululla

Maanantaina 18. syyskuuta 2017 | Katja Permanto

Pohjolan Voiman ympäristötiimillä pitää kiirettä. Kuluvan syksyn ja ensi talven isoin ponnistus liittyy suurille yli 50 MW:n polttolaitoksille määriteltyihin LCP BAT -päätelmiin eli EU-tason linjauksiin parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Elokuussa julkaistujen BAT-päätelmien tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa.

Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että Pohjolan Voiman on haettava uudet lämpövoimalaitosten ympäristöluvat. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupien määräysten tulee nyt ensimmäistä kertaa perustua BAT-päätelmissä esitettyihin vaatimuksiin. Vaatimukset koskevat muun muassa prosessi- ja päästötarkkailua ja päästötasoja ilmaan ja veteen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Suomella ei ole varaa menettää yhteistuotantoa

Maanantaina 15. toukokuuta 2017 | Petri Hurri

Suomalaisen energiajärjestelmän peruskivenä toiminut lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) on vakavasti uhattuna. Pelkona on, että energiayhtiöt päätyvät laitoksia uudistaessaan luopumaan yhteistuotantolaitoksista ja investoimaan pelkkiin lämpölaitoksiin - näin on jo tapahtunut.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Vesivoima on energiantuotantomme joustava peruspilari

Tiistaina 14. helmikuuta 2017 | Pertti Pietinen

Isohaaran vesivoimalaitos

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hyviä vesivoiman tuotannossa.

Vuonna 2015 PVO-Vesivoima tuotti sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2016 ennätyslukemista jäätiin hieman, mutta kahden terawattitunnin tuloksella saavutettiin silti 20 prosenttia keskimääräistä parempi tuotantovuosi.

Mistä se kertoo? Se kertoo hyvästä vesivuodesta ja Pohjois-Suomen runsaista sateista sekä toimintavarmoista voimalaitoksista, jotka pystyvät joustavasti mukautumaan luonnon antamiin ehtoihin. Viime vuodet muistuttavat vesivoiman merkittävästä roolista yhteiskunnassamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteishenki edellä

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Päivikki Rentola-Hemmi

Kun työntekijöillä on töissä hyvä olla, yrityksellä on paremmat edellytykset menestyä. Sen tietää meistä jokainen, mutta mistä tekijöistä hyvä työpaikka koostuu? Päätimme selvittää asiaa aivan uudella tavalla.

Osallistuimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Great Place to Work -tutkimukseen, jossa mitataan paitsi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia myös johtamiskäytäntöjä. Virallinen tutkimusanalyysi kokonaisuudesta julkaistaan helmikuussa 2017, mutta tärkeää aihetta on hyvä pohtia jo tuloksia odotellessa.

Tutkimuksen keväällä toteutetun henkilöstökyselyn vastauksista käy ilmi, että vahvuutemme ovat hyvä yhteishenki ja työilmapiiri sekä ylpeys tekemästämme työstä. Se tuntuu hienolta, ja näitä kokemuksia haluamme vaalia huolella.

Kyselyvastaukset myös kertovat, että jatkossa meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sisäiseen viestintään ja henkilöstön osallistamiseen. Energia-ala elää melkoista murrosaikaa, ja työntekijöitämme luonnollisesti kiinnostavat työnantajansa tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät.

Haluamme kehittää yrityskulttuuriamme mahdollisimman vuorovaikutteiseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajana viestimme aktiivisesti työntekijöillemme ja tarjoamme kanavia jatkuvaan keskusteluun, palautteen antamiseen ja ideointiin.

Yhdessä olemme enemmän, ja työssä viihtyy paremmin, kun siihen saa itse vaikuttaa.

Päivikki Rentola-Hemmi, Pohjolan Voiman henkilöstön kehittämispäällikkö

Kommentoi

Sähköä riittää, tehoa ei

Torstaina 20. lokakuuta 2016 | Riitta Larnimaa

Suomen hallitus tekee linjauksia energia- ja ilmastostrategiasta loppuvuoden aikana. Odotukset ovat suuret. Viime kädessä hallitus on vastuussa sähkön toimitusvarmuudesta Suomessa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristöjärjestelmä uuden standardin mukaiseksi – kärkijoukossa

Maanantaina 17. lokakuuta 2016 | Katja Permanto

Joukko Pohjolan Voiman voimalaitoksia ehti ensimmäisten joukossa sertifioimaan ympäristöjärjestelmänsä uuden standardin mukaiseksi.

Useimmilla Pohjolan Voiman voimalaitoksista on standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Viime vuonna standardi uudistettiin. Syyskuun lopussa sertifioitiin ensimmäiset Pohjolan Voiman voimalaitosten ympäristöjärjestelmät vastaamaan uutta standardia.

Yrityksillä on kolme vuotta aikaa ottaa huomioon standardin mukaiset muutokset ympäristöjärjestelmissään. Sertifioinnissa olimme ensimmäisten joukossa Suomessa. Se koski viittä voimalaitostamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Miten hankintaketjun läpinäkyvyys lisää vastuullisuutta?

Torstaina 1. syyskuuta 2016 | Petri Hurri

Yritysten vastuullisuusvaatimukset ovat kasvaneet. Viranomaiset, sidosryhmät, poliitikot, media ja kansalaiset vaativat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä – aivan oikeutetusti.

Yksi keskeisistä vastuullisuuden osa-alueista energia-alalla on polttoaineiden hankintaketjun jäljitettävyys. Mistä polttoaineemme tulevat ja ovatko toimittajamme kaikilla mittareilla vastuullisia?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteistyötä tarvitaan vaelluskalojen palauttamiseksi

Perjantaina 10. kesäkuuta 2016 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima on sitoutunut vaelluskalojen palauttamiseen Iijoella ja Kemijoella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tuemme vahvasti kansallisen kalatiestrategian tavoitteita: vaelluskalojen palauttamista. Siihen tarvitaan monia keinoja, monenlaista osaamista ja monien tahojen yhteistyötä.

Työtä tehdään nyt Iijoen osalta laajassa Iijoen otva -yhteistyöhankkeessa Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla. Mukana ovat myös kunnat, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Luonnonvarakeskus ja Pohjolan Voima.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Vesivoimassa ennätystuotanto ja ennätykselliset ohijuoksutukset

Torstaina 28. tammikuuta 2016 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima tuotti sähköä vesivoimalla vuonna 2015 ennätysmäärän. Vuoden tuotanto oli noin 2,4 terawattituntia (TWh), yli kolmasosan enemmän kuin keskimäärin. Ohijuoksutuksissa hukattiin myös ennätysmäärä, lähes 0,5 TWh uusiutuvaa kotimaista energiaa, koska isoja virtaamia tasaavia vesivarastoja ei Ii- eikä Kemijoessa ole.  

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Sertifioitua energiatehokkuustyötä

Keskiviikkona 16. joulukuuta 2015 | Katja Permanto

Auditointi, sertifiointi, katselmus, ETJ+. Nämä termit ja niiden taustalla olevat toimet ovat tulleet tutuiksi tämä vuonna Pohjolan Voiman voimalaitoksissa ja tuotantoyhtiöissä. Nyt on ETJ+-sertifikaatit myönnetty.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiamurros muuttaa Suomen energiajärjestelmää nopeasti ja peruuttamattomasti

Torstaina 1. lokakuuta 2015 | Lauri Virkkunen

Aluksi lupaavia uutisia Olkiluodosta.

Teollisuuden Voima on kertonut valmistautuvansa Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön käyttöönottoon. Laitoksen käyttöautomaation tehdastestit ovat valmistuneet, ja automaatiokaappien asennukset ovat alkaneet Olkiluodossa. OL3:lle haetaan käyttölupaa keväällä 2016. Hakemuksen käsittelyn ja luvan myöntämisen jälkeen aloitetaan ydintekninen käyttöönotto. Laitostoimittajan ilmoituksen mukaan OL3 aloittaa sähköntuotannon vuoden 2018 lopussa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tarkastelussa vastuullisuus

Tiistaina 22. syyskuuta 2015 | Rea Oikkonen

Päivitämme Pohjolan Voimassa vastuullisen yritystoiminnan käytäntömme. Arvioimme, mitkä ovat yhtiön toiminnan ja sidosryhmiemme näkökulmasta olennaisia, vastuullisuuteen liittyviä asioita nyt ja huomenna.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Voimalaitosten kiinteistöveron korotus rankaisisi kotimaista, hiilidioksidivapaata tuotantoa

Perjantaina 14. elokuuta 2015 | Riitta Larnimaa

Valtiovarainministeriö esittää voimalaitosten kiinteistöverojen nostamista vuoden 2016 alusta. Veron korotus on vastoin hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Se rankaisee lähinnä kotimaista uusiutuvaa sekä kotimaista hiilidioksidivapaata energiantuotantoa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiateollisuus kamppailee isojen voimalaitosten päästövaatimusten kanssa

Maanantaina 1. kesäkuuta 2015 | Juha Kouki

Espanjan Sevillassa päätetään kesäkuun alussa Suomelle isoista asioista. Suomella saattaa olla edessä jopa miljardin euron kuluerät, siitä, että polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitokset saavuttavat uudet päästövaatimukset.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Emme selviä ilman säätövoimaa ja tehoreserviä

Torstaina 12. helmikuuta 2015 | Marko Nylund

Suomea uhkaa sekä pula säätövoimasta että tehopula. Säätövoima ja tehoreservijärjestelmän kapasiteetti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tarvitsemme lisää molempia, mutta eri tarkoitukseen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Totta ja tarua Kollajasta

Torstaina 5. helmikuuta 2015 | Pertti Pietinen

Kollaja-hanke herättää intohimoja. Siitä liikkuu erilaisia käsityksiä. Osa niistä kuuluu joukkoon urbaaneja legendoja. Kokosimme viisi yleistä virhekäsitystä. Niin, ja oiomme ne.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Siitä puhe, mistä puute

Tiistaina 28. lokakuuta 2014 | Petri Hurri

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa perusasiat toimivat. Hanasta tulee vettä ja töpselistä sähköä. Itsestään se ei kuitenkaan tapahdu. Joku pitää vesijohtoverkoston kunnossa, toinen tuottaa sähköä ja kolmas siirtää sitä töpseliin saakka.

Me Pohjolan Voimassa tuotamme sähköä. Siksi pohdimme myös, miltä energia-asiat ja energiaturvallisuus näyttävät lähitulevaisuudessa ja parin vuosikymmenen kuluttua. Välillä koetamme katsoa pidemmällekin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Biohiili: paljon hyvää, mutta kehitettävää riittää…

Torstaina 12. kesäkuuta 2014 | Jorma Isotalo

Olemme Pohjolan Voimassa tutkineet jo kauan sitä, miten kivihiiltä voitaisiin korvata hiililauhdevoimaloissa uusiutuvilla polttoaineilla. Viime vuosina olemme aprikoineet varsinkin sitä, voisiko biohiiltä polttaa yhdessä kivihiilen kanssa. Onnistuisiko se? Pitäisikö polttokattiloita jotenkin muuttaa?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kotimainen säätövoima on ykkösvaihtoehto

Torstaina 8. toukokuuta 2014 | Riitta Larnimaa

Suomessa tuntuu vallitsevan vahva yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme lisää perusvoimaa ja lisää säätövoimaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat näitä tukevia vahvoja perusteluja. Säätövoimassa kotimaisen säätövoiman lisääminen peittoaa kysynnän joustamisen ja tuontienergian. Vastaukset ovat pitkälti samoja, kysyttiin asiaa sitten kansaedustajilta, poliittisilta taustavaikuttajilta, etujärjestöiltä, ministeriöiden virkamiehiltä tai tutkimuslaitoksilta. Myöskään puolueiden välillä ei hirveän suuria painoseroja asioissa näytä olevan. Tältä pohjalta luulisi olevan varsin helppoa tehdä energiapolitiikkaa koskevia päälinjauksia. 

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kansallinen siirtymäsuunnitelma on hyväksytty

Keskiviikkona 19. maaliskuuta 2014 | Petri Hurri

Pitkä odotus on palkittu: EU:n komissio on hyväksynyt Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman. Vihdoinkin! Ja mikä parasta, päätös on hyvin merkittävä Pohjolan Voiman lämpövoimalaitoksille.

Joustavasti, ei yhdellä rytinällä
Kansallinen siirtymäsuunnitelma on teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanoon liittyvä jousto, joka antaa siihen sitoutuneille voimalaitoksille siirtymäaikaa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon.

Kommentoi Lue koko kirjoitus