//Blogiarkisto

 
 

52 kirjoitusta

Energia-ala on ratkaisija

Keskiviikkona 10. kesäkuuta 2020 | Ilkka Tykkyläinen

Vaikka talouspaine on tällä hetkellä kova, koronakriisi ei ole kutistanut ilmastotavoitteita. IImastopositiiviset investoinnit tukevat sekä taloutta että ympäristötyötä. Energiaa tarvitaan kasvuun ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Energia siis ratkaisee.

Suomen hallituksen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035, ja lopulta hiilinegatiivisuus. Tähän tavoitteeseen ovat sitoutuneet myös eri toimialat, jotka ovat laatineet omat tiekarttansa vähähiilisyyteen. Meillä on Suomessa yhteinen vahva tavoite, jota koronan aiheuttaman talousnotkahduksen ei saa antaa nakertaa.

Kilpailukykyinen energia on suomalaisten yritysten kasvun ja vakauden perusta. Vientivetoisilla yrityksillä on erittäin merkittävä rooli talouden kirittäjänä. Hiilidioksidineutraali energia on puolestaan monen toimialan ilmastotyön edellytys.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Miten välttää kuollut kommunikaatio?

Perjantaina 15. toukokuuta 2020 | Tiina Nyström

Moni on nähnyt koronakevään aikana somevideoita, jossa parodioidaan etäkokouksia ja niiden mukanaan tuomia kommunikaatio-ongelmia. Kuuletteko minua -kysymykset ja koneääneksi muuttuneet monologit ovat tuttuja kaikille etäkokouksissa istujille. Somevitsit naurattavat, koska ne kuvaavat todellisuutta niin hyvin.

Netissä pyörivät hupailut tuovat esiin myös todellisia ongelmia, sillä etätyö väistämättä etäännyttää meitä toisistamme. Kamerat ovat usein kiinni ja mikrofonikin pysyy suljettuna suuren osan aikaa – varsinkin, kun kokouksessa on paljon osanottajia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteistuotantolaitokset mukana tasapainottamassa sähköjärjestelmää

Torstaina 23. huhtikuuta 2020 | Jani Pulli

Kuinka varmistetaan, että sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy jatkossakin joka heti, silloinkin kun ei tuule eikä paista?

Sään mukaan vaihtelevan uusituvan energian osuuden kasvu energiantuotannossa on lisännyt säätövoiman tarvetta. Pohjolan Voima on käynnistänyt projektin, jossa se hakee ennakkoluulottomasti lisää säätövoimaa yhteistuotantolaitoksista. 

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Turveratkaisuja pohditaan meilläkin päät sauhuten

Maanantaina 30. maaliskuuta 2020 | Jarmo Tervo

Keskustelu turpeen käytön rajoittamisesta ja verokohtelusta käy välillä kuumana. Myös me Pohjolan Voimassa pohdimme ja selvitämme päät sauhuten, millaisilla keinoilla edelleen vähennämme turpeen käyttöä. Tahtotilamme ja polkumme on selvä: tavoitteenamme on kehittää laitoksiamme niin, että turve voidaan rajata varapolttoaineeksi vuoteen 2025 mennessä. Tämä tapahtuu markkinaehtoisesti, eikä rajoituksia tai lisäveroja tarvita. Tavoitteemme tukee samalla hallituksen hiilineutraaliustavoitetta.

Yhteistuotantolaitoksissamme pääpolttoaineina ovat metsäenergia ja kierrätyspolttoaineet. Lisäksi käytetään vaihtelevia määriä turvetta.  

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Mikä on uusi normaali?

Maanantaina 30. maaliskuuta 2020 | Ilkka Tykkyläinen

Me elämme kaikki uutta arkea. Mikään ei ole ennallaan. Eikä maailma ehkä palaudu koskaan samanlaiseksi kuin ennen.

Täällä etätoimistolla luureissa päivät pitkät roikkuessani olen pohtinut, millaisia seurauksia tällä kaikella on. Selviämmekö kriisistä ulos aiempaa yhtenäisempinä vai olemmeko kansakuntana entistä jakautuneempi?

Juuri nyt yhtenäisyys on ilahduttavan vahvaa, mutta samalla huomaan yllättävissä asioissa vastakkainasettelua. Minusta meidän tulisi omassa työssämme ja elämässämme pitää nyt huolta siitä, että olemme kaikki mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta.

Energia-alalla olemme tässä tilanteessa erittäin etuoikeutettuja, koska sähkön käyttö vain kasvaa. Samalla meillä on valtava vastuu. Vastuullamme on ennen kaikkea sähkön ja lämmön toimittaminen, mutta myös yhdessä tekemisen vaaliminen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Työllämme on merkitys

Tiistaina 21. tammikuuta 2020 | Riitta Larnimaa

Törmäsin hiljattain ikäisteni naisten joukkoon, joka on koonnut rivinsä hillitsemään yhdessä ilmastonmuutosta ja luomaan toivoa tulevaisuuteen. Tämän porukan teemana on sukupolvet yhdistävä yhteistyö. Erityisesti minua puhuttelee heidän toimintaan kannustava sanomaansa: nyt viimeistään jokaisen meistä kannattaa korvata murehtiminen teoilla.

Naisjoukko, johon viittaan, on lokakuussa alkunsa saanut aktivistimummot-ryhmä. Yhdyn heidän viestiinsä, vaikka itse en vielä kirjaimellisesti isoäiti olekaan. Meillä on kaikilla vastuu turvata kaikille lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Eikä tätä vastuuta voi siirtää.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Win-win-win

Keskiviikkona 27. marraskuuta 2019 | Rea Oikkonen

Kun osaaminen, oivallukset ja säädösten järkevä toimeenpano osuvat sopivasti yksiin, ympäristö hyötyy, päästöjen vähentäminen säästää kustannuksia ja vältytään investoinneilta, jotka käyvät kenties jo nopeasti tarpeettomiksi. Siis win-win-win.

Päästöjen vähentäminen mielletään teollisuudessa monesti kustannustekijäksi. Tarvittavat toimenpiteet nakertavat usein esimerkiksi voimalaitoksissa tuotettavan energian määrää, koska kattilan hyötysuhde voi huonontua ja savukaasujen puhdistaminen vaatii myös sähköä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tekoja ja puhetta

Maanantaina 7. lokakuuta 2019 | Riitta Larnimaa

 ”Kuinka te kehtaatte”, kysyvät nyt nuoret meiltä aikuisilta.  
Greta Thunbergin YK:n ilmastokokouksessa esittämä kysymys levisi nopeasti yleiseksi iskulauseeksi nuorten ilmastolakoissa. Kysymys osoitettiin maailman johtajille, mutta samaa on syytä kysyä kaikilta meiltä. 

Nuorilla on oikeus ja suorastaan velvollisuus herättää ja vaatia edeltäviltä sukupolvilta nopeita tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen sijaan, että närkästymme nuorten sanoista, meidän pitää yhdessä tehdä kaikki voitavamme.   

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Olo on kuin urheilusuorituksen jälkeen

Tiistaina 18. kesäkuuta 2019 | Pekka Törmänen

Isot vuosihuollot ovat vaativia ponnistuksia, joissa mitataan oman organisaation kyky toimia, alihankkijaverkoston pätevyys ja yhteistyön sujuvuus. Mutta on arki lämpövoimatuotannossa hektistä muulloinkin. Toimimme 24/7-periaatteella läpi vuoden ja vastaamme asiakkaidemme muuttuvaan tehotarpeeseen.

Laanilan Voiman voimalaitoksen vuosihuolto on juuri saatu päätökseen, ja meillä on palattu normaaliin käyntirytmiin. Olo on kuin urheilusuorituksen jälkeen.

Takana on huolellinen, puolitoista vuotta kestänyt valmistautuminen. Olemme laatineet ”treeniohjelmaamme” eli selvittäneet perusteet ja luoneet aikataulut, joita on noudatettu yhdessä ”valmennustiimin” eli asiakkaiden ja yhtiön hallituksen kanssa. Samalla on varmistettu hankkeen rahoitus.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Uudistuminen on kykyä katsoa yhdessä kauas

Keskiviikkona 17. huhtikuuta 2019 | Jarmo Tervo

Pohjolan Voimassa ja sen tytäryhtiöissä on tällä hetkellä käynnissä yhteensä 40 kehityshanketta. Kokonaismäärää summaillessani tiesin, että niitä on paljon – mutta yllätyin silti. Siis 40? Mistä se kertoo? 

Ilmastonmuutos, digitalisaatio, yhteiskunnan sähköistyminen, energia-alan murros… Kaikki nämä ja joukko muita ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä haastavat energia-alaan uudistumaan.

Uudistuminen on halua ja kykyä etsiä uudenlaisia ratkaisuja sekä pyrkiä entistä pienempiin päästöihin ja parempaan toimintavarmuuteen. Energiantuotannossa pyrimme lisäämään niin tehokkuutta kuin joustavuutta sekä pienentämään laitosten elinkaarikustannuksia. Siksi siis kaikki nuo 40 kehityshanketta ovat meille – ja samalla myös kaikille muille, myös ympäristölle – äärimmäisen tärkeitä.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tuotannon päättyminen haastaa ja kasvattaa

Perjantaina 1. maaliskuuta 2019 | Heli Nevala

Tuotanto PVO-Lämpövoiman Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitoksissa päättyi kolme vuotta sitten, ja laitokset on nyt päätetty purkaa. Arki elinkaarensa päässä olevilla voimalaitoksilla on ammatillisesti haastavaa mutta mielenkiintoista.

Työpaikkani ja -tehtäväni kokivat suuren muutoksen vuonna 2015, kun Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten tuotanto päättyi. Tuotantopäällikkönä olen tehnyt hypyn tuntemattomaan: tilanteeseen, jossa työ on aivan muuta kuin omaa, alkuperäistä ydinosaamista. Viimeiset kolme-neljä vuotta olemme keskittyneet tuotannon sijaan toiminnan vastuulliseen päättämiseen. Olemme etsineet keinoja, joilla voimalaitosinfra voidaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää tai muuntaa johonkin toiseen toimintaan sopivaksi.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Mikä tekee Pohjolan Voimasta yhden Suomen parhaista työpaikoista?

Torstaina 14. helmikuuta 2019 | Tiina Nyström

Nyt saa tuulettaa ja isosti! Pohjolan Voima nousi ensimmäistä kertaa Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon Great Place to Work -tutkimuksessa. Sijoittuminen tällaiseen joukkoon on meille valtava ilon aihe, ja kiitos siitä kuuluu jokaiselle työntekijällemme. Pohjolan Voima ei olisi mitään ilman osaavaa, sitoutunutta henkilöstöä, meidän tärkeintä voimanlähdettämme.

Olemme tehneet viime vuosina paljon töitä työviihtyvyyden ja työntekijöidemme hyvinvoinnin eteen. Henkilöstön ja esimiestyön kehittämisestä ei ole haluttu tinkiä haastavinakaan aikoina, päinvastoin. Tulokset kertovat, että olemme tehneet yhdessä oikeita asioita.

Mitä henkilöstömme sitten ajattelee Pohjolan Voimasta työpaikkana? Vaikka olen henkilöstöjohtajana lähellä työntekijöidemme pulssia, on tärkeää saada tutkittua dataa siitä, mitkä asiat meillä toimivat ja missä on puolestaan kehitettävää.

Tiivistin Great Place to Workin tutkimustuloksista kolme syytä, mikä tekee meistä hyvän työpaikan.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

22 hyvää syytä tarttua IoT:n tarjoamiin hyötyihin

Maanantaina 26. marraskuuta 2018 | Ilkka Tykkyläinen

Pohjolan Voiman laitoskantaan kuuluu 22 voimalaitosta eri puolilla Suomea. Siinä on 22 hyvää syytä siihen, miksi omaisuudenhoito on tärkeää ja miksi siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Siinä on myös vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Mitä se omaisuudenhoito käytännössä on? Pohjolan Voiman kaltaisen energiateollisuusyhtiön kohdalla se tarkoittaa voimalaitosten elinkaaren hallintaa eli laitteiden seurantaa sekä erilaisia tarkastuksia, huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Kyse on kokonaisvaltaisesta hyvänä pitämisestä, jonka avulla laitoksia käytetään turvallisesti, tehokkaasti, käyttövarmasti ja taloudellisesti. Samalla minimoidaan riskit.

Entä ne mahdollisuudet? Kyse on tällä hetkellä siitä, miten hyödynnämme digitalisaatiota voimalaitoksien elinkaaren hallinnassa ja minkälaista lisäarvoa onnistumme sillä saavuttamaan.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Digitalisaatio muuttaa ja haastaa energia-alaa

Maanantaina 17. syyskuuta 2018 | Jarmo Tervo

Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti energia-alaa. Pilottihankkeiden ja kokeilujen myötä voimalaitosten operointi tehostuu ja samalla koko ala kehittyy. Myös osaaminen uudistuu. Tulevaisuudessa ala tarvitsee yhä enemmän ict-osaajia sekä analytiikan ja tekoälyn taitajia.

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti uudenlaisia mahdollisuuksia eri tuotantomuodoille: lisää joustavuutta, lisää tehokkuutta, voimalaitoksille lisää käyttöikää sekä paljon sellaista, josta emme vielä edes tiedä.

Kyse on siitä, kuinka paljon saamme tietoa ja miten nopeasti pystymme hyödyntämään sitä energiantuotannossa. Kun tieto yhdistetään automaatioon ja koneoppimiseen, meillä on mahdollisuus saada voimaloista entistä energiatehokkaampia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Tavoitteena 95-prosenttisesti hiilidioksidineutraali tuotanto

Torstaina 7. kesäkuuta 2018 | Rea Oikkonen

Pohjolan Voimassa on päätetty 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi päivittää tavoite hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuudesta sähkön tuotannossa. Uutena tavoitteenamme on nostaa hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon osuus yli 95 prosentin vuoteen 2020 mennessä.

Aikaisempi tavoitteemme oli ylittää 90 prosentin osuus. Siitä mentiin lennokkaasti yli viime vuonna, jolloin hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus oli 92 prosenttia. Aiemman tavoitteemme asetimme vuonna 2010, jolloin toimitusjohtaja totesi katsauksesssaan:"Meillä on edellytykset nostaa päästöttömän tuotantomme osuus 90 prosenttiin kolmen-neljän seuraavan vuoden aikana." Rohkea nosto, koska vuoden 2009 vastaava lukumme oli vain 72 prosenttia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Hyvinvoinnista lisää energiaa – niin työhön kuin vapaa-aikaankin

Tiistaina 5. kesäkuuta 2018 | Kaisa-Reetta Korpela

Henkilöstö on yrityksen suurin voimavara, kuuluu kulunut mutta paikkansapitävä lause. Tiedostamme hyvin, että hyvinvoiva työntekijä jaksaa sekä työssään että viettää energisenä myös vapaa-aikaansa. Siksi haluamme huolehtia työntekijöistämme ja heidän hyvinvoinnistaan.

Aloitimme tänä vuonna Hyvinvoinnista lisää energiaa -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisätä energiaa sekä työssä jaksamista. Kokonaisuuteen kuuluu kymmenen viikkoa kestävä verkkovalmennus, joka tarjoaa neuvoja ja tukea työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi työpäivän aikana liikkumiseen motivoidaan muun muassa yhteisillä taukoliikuntatuokioilla.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Onko vesivoimakeskustelua ilman aitoa halua kohdata toista?

Keskiviikkona 9. toukokuuta 2018 | Aaro Horsma

Vesivoimassa on monta ulottuvuutta, jotka tekevät viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä erityisen tärkeää. Edelleen digiaikanakin yksi kommunikoinnin muoto on ylitse muiden. Se on aito vuoropuhelu ja kasvokkain kohtaaminen.

PVO-Vesivoiman vanhoissa dokumenteissa kuvataan yhtiön nykymuotoisen sidosryhmäyhteistyön käynnistämistä 1980-luvun lopulla. Viranomaisten, lähikuntien sekä alueen asukkaiden ja kalastajien kanssa alettiin käydä tuolloin systemaattista vuoropuhelua.

Uudenlainen yhteistyö poiki sen, että vesivoiman ympäristövelvoitteista voitiin sopia pääosin paikallisesti. Asioita käytiin läpi saman pöydän ääressä käytännöllisesti tarpeiden ja haasteiden kautta. Nyt 30 vuotta myöhemmin jatkamme ja kehitämme tätä yhteistyötä. Perusperiaatteet ovat samat, ja paikallinen yhteistyö toimii hyvin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ilman hyvää mainetta ei ole toimintaedellytyksiä

Maanantaina 19. maaliskuuta 2018 | Riitta Larnimaa

Joka toinen vuosi selvitämme sidosryhmiemme suhtautumista Pohjolan Voimaan. Selvityksessä kysymme, millaisena sidosryhmämme näkevät roolimme yhteiskunnassa ja miten olemme onnistuneet yhteydenpidossamme keskeisimpiin sidosryhmiimme. 

Kohdistamme kyselyn energia-alan vaikuttajille: energia-asioiden kannalta keskeisimpien ministereiden taustajoukoille ja eduskunnan valiokunnille, eduskuntaryhmien kanslioiden avainhenkilöille, ministeriöiden virkamiehille, tutkijoille, medialle ja etujärjestöille. Viime vuoden lopulla tehdyssä selvityksessä saimme vastaukset reilulta sadalta energia-alan vaikuttajalta. Tälläkin kertaa vastausprosentti kyselyymme oli huima 31 %.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Pelkkä peukuttaminen ei riitä

Keskiviikkona 14. helmikuuta 2018 | Riitta Larnimaa

Energia-alan vaikuttajat peukuttavat markkinaehtoista energiajärjestelmää, päästökauppaa ohjauskeinona, päällekkäisestä ohjauksesta eroon pääsemistä, kotimaista sähkön tuotantoa ja säätövoimaa, lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä vesivoimaa. Sen sijaan peukku kääntyy alaspäin kiertäville sähkökatkoille ja energiajärjestelmän ohjaamiselle tuilla ja veroilla. Tämä käy ilmi Aula Researchin Pohjolan Voimalle tekemän energia-alan vaikuttajien ajatuksia selvittäneen kyselyn tuloksista.

 So far so good. Entä miltä näyttää todellisuus?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ilman vesivoimaa ei ole tuuli- tai aurinkovoimaa

Maanantaina 11. joulukuuta 2017 | Riitta Larnimaa

Vesivoima on välttämätön osa suomalaista energiajärjestelmää. Se tuottaa vuosittain merkittävän osan Suomessa käytetystä sähköstä. Se on myös tärkein uusiutuvan sähkön tuotantomuoto. Vesivoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, se on tehokasta, kotimaista ja hajautettua. Ennen kaikkea sitä voidaan helposti säätää tarpeen mukaan, mikä on välttämätöntä sääriippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa. Suomen sähköjärjestelmä olisi vaikeuksissa, jos vesivoiman määrä vähenisi.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästövähennykset ovat johtaneet Suomessa tilanteeseen, jossa tukijärjestelmän avulla investoinnit aurinko- ja tuulivoiman ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien energiamuotojen innostuksen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa energiantuotannon mittakaava ja perusperiaatteet.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?

Torstaina 26. lokakuuta 2017 | Matti Sohlman

Suomeen odotetaan vuonna 2020 vuorokauden mittaista sähkökatkoa sähkötehon vajeen takia, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista, eikä näköpiirissä ole selkeää ratkaisua. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteisö (ENTSO-E), jossa Suomesta mukana on Fingrid, julkaisee vuosittain raportin (ns. MAF), jossa se arvioi kattavasti EU-maiden sähkötehon riittävyyttä. Se antaa perspektiiviä, missä Suomessa mennään.

Miksi tehovaje on vakava haaste? Se nostaa sähkökatkojen riskiä. Mikäli sähkötuotanto ei riitä vastaamaan kulutukseen, seuraa sähkökatko, joka pahimmillaan lamaannuttaa yhteiskunnan. Kansantaloudelliset seuraukset ovat vakavia.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristölupahakemuksia työstetään tiukalla aikataululla

Maanantaina 18. syyskuuta 2017 | Katja Permanto

Pohjolan Voiman ympäristötiimillä pitää kiirettä. Kuluvan syksyn ja ensi talven isoin ponnistus liittyy suurille yli 50 MW:n polttolaitoksille määriteltyihin LCP BAT -päätelmiin eli EU-tason linjauksiin parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Elokuussa julkaistujen BAT-päätelmien tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa.

Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä, että Pohjolan Voiman on haettava uudet lämpövoimalaitosten ympäristöluvat. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupien määräysten tulee nyt ensimmäistä kertaa perustua BAT-päätelmissä esitettyihin vaatimuksiin. Vaatimukset koskevat muun muassa prosessi- ja päästötarkkailua ja päästötasoja ilmaan ja veteen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Suomella ei ole varaa menettää yhteistuotantoa

Maanantaina 15. toukokuuta 2017 | Petri Hurri

Suomalaisen energiajärjestelmän peruskivenä toiminut lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) on vakavasti uhattuna. Pelkona on, että energiayhtiöt päätyvät laitoksia uudistaessaan luopumaan yhteistuotantolaitoksista ja investoimaan pelkkiin lämpölaitoksiin - näin on jo tapahtunut.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Vesivoima on energiantuotantomme joustava peruspilari

Tiistaina 14. helmikuuta 2017 | Pertti Pietinen

Isohaaran vesivoimalaitos

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hyviä vesivoiman tuotannossa.

Vuonna 2015 PVO-Vesivoima tuotti sähköä enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2016 ennätyslukemista jäätiin hieman, mutta kahden terawattitunnin tuloksella saavutettiin silti 20 prosenttia keskimääräistä parempi tuotantovuosi.

Mistä se kertoo? Se kertoo hyvästä vesivuodesta ja Pohjois-Suomen runsaista sateista sekä toimintavarmoista voimalaitoksista, jotka pystyvät joustavasti mukautumaan luonnon antamiin ehtoihin. Viime vuodet muistuttavat vesivoiman merkittävästä roolista yhteiskunnassamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteishenki edellä

Keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 | Päivikki Rentola-Hemmi

Kun työntekijöillä on töissä hyvä olla, yrityksellä on paremmat edellytykset menestyä. Sen tietää meistä jokainen, mutta mistä tekijöistä hyvä työpaikka koostuu? Päätimme selvittää asiaa aivan uudella tavalla.

Osallistuimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Great Place to Work -tutkimukseen, jossa mitataan paitsi työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia myös johtamiskäytäntöjä. Virallinen tutkimusanalyysi kokonaisuudesta julkaistaan helmikuussa 2017, mutta tärkeää aihetta on hyvä pohtia jo tuloksia odotellessa.

Tutkimuksen keväällä toteutetun henkilöstökyselyn vastauksista käy ilmi, että vahvuutemme ovat hyvä yhteishenki ja työilmapiiri sekä ylpeys tekemästämme työstä. Se tuntuu hienolta, ja näitä kokemuksia haluamme vaalia huolella.

Kyselyvastaukset myös kertovat, että jatkossa meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sisäiseen viestintään ja henkilöstön osallistamiseen. Energia-ala elää melkoista murrosaikaa, ja työntekijöitämme luonnollisesti kiinnostavat työnantajansa tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät.

Haluamme kehittää yrityskulttuuriamme mahdollisimman vuorovaikutteiseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajana viestimme aktiivisesti työntekijöillemme ja tarjoamme kanavia jatkuvaan keskusteluun, palautteen antamiseen ja ideointiin.

Yhdessä olemme enemmän, ja työssä viihtyy paremmin, kun siihen saa itse vaikuttaa.

Päivikki Rentola-Hemmi, Pohjolan Voiman henkilöstön kehittämispäällikkö

Kommentoi

Sähköä riittää, tehoa ei

Torstaina 20. lokakuuta 2016 | Riitta Larnimaa

Suomen hallitus tekee linjauksia energia- ja ilmastostrategiasta loppuvuoden aikana. Odotukset ovat suuret. Viime kädessä hallitus on vastuussa sähkön toimitusvarmuudesta Suomessa.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Ympäristöjärjestelmä uuden standardin mukaiseksi – kärkijoukossa

Maanantaina 17. lokakuuta 2016 | Katja Permanto

Joukko Pohjolan Voiman voimalaitoksia ehti ensimmäisten joukossa sertifioimaan ympäristöjärjestelmänsä uuden standardin mukaiseksi.

Useimmilla Pohjolan Voiman voimalaitoksista on standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Viime vuonna standardi uudistettiin. Syyskuun lopussa sertifioitiin ensimmäiset Pohjolan Voiman voimalaitosten ympäristöjärjestelmät vastaamaan uutta standardia.

Yrityksillä on kolme vuotta aikaa ottaa huomioon standardin mukaiset muutokset ympäristöjärjestelmissään. Sertifioinnissa olimme ensimmäisten joukossa Suomessa. Se koski viittä voimalaitostamme.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Miten hankintaketjun läpinäkyvyys lisää vastuullisuutta?

Torstaina 1. syyskuuta 2016 | Petri Hurri

Yritysten vastuullisuusvaatimukset ovat kasvaneet. Viranomaiset, sidosryhmät, poliitikot, media ja kansalaiset vaativat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä – aivan oikeutetusti.

Yksi keskeisistä vastuullisuuden osa-alueista energia-alalla on polttoaineiden hankintaketjun jäljitettävyys. Mistä polttoaineemme tulevat ja ovatko toimittajamme kaikilla mittareilla vastuullisia?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Yhteistyötä tarvitaan vaelluskalojen palauttamiseksi

Perjantaina 10. kesäkuuta 2016 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima on sitoutunut vaelluskalojen palauttamiseen Iijoella ja Kemijoella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tuemme vahvasti kansallisen kalatiestrategian tavoitteita: vaelluskalojen palauttamista. Siihen tarvitaan monia keinoja, monenlaista osaamista ja monien tahojen yhteistyötä.

Työtä tehdään nyt Iijoen osalta laajassa Iijoen otva -yhteistyöhankkeessa Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla. Mukana ovat myös kunnat, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Luonnonvarakeskus ja Pohjolan Voima.

Kommentoi Lue koko kirjoitus