Blogikirjoitus

 
 

Totta ja tarua Kollajasta

5.2.2015 9.00 | Pertti Pietinen

Kollaja-hanke herättää intohimoja. Siitä liikkuu erilaisia käsityksiä. Osa niistä kuuluu joukkoon urbaaneja legendoja. Kokosimme viisi yleistä virhekäsitystä. Niin, ja oiomme ne.


Virhekäsitys 1
Kollajan tekoallas ja siihen liittyvä voimalaitos tuottaisivat vain mitättömän vähän sähköä

Kollaja tuottaisi lisää kotimaista, uusiutuvaa, päästötöntä energiaa noin 160 gigawattituntia vuodessa. Sillä Kuopion tai Lahden kokoisen kaupungin asukkaat pitäisivät kotinsa toiminnassa. Tai neljännes Suomen sähköjunaliikenteestä kulkisi kiskoilla vuoden. 

Kollaja ei ratkaise Suomen sähköomavaraisuutta. Se toisi kuitenkin siivun lisää kotimaista, uusiutuvaa sähköä. Vieläpä päästötöntä sähköä.

Kannattaako omissa käsissä olevaa, varmaa tuotantoa ylenkatsoa? Lähivuosina nimittäin poistuu käytöstä koko joukko voimaloita. Sähköä on siis ostettava ulkoa entistä enemmän. Muiden määrittelemään hintaan.

Virhekäsitys 2
Suomeen ei tarvita lisää säätövoimaa. Kollajaakaan ei siis tarvita.

Suomeen tarvitaan lisää säätövoimaa. Säätövoimaa tarvitaan, sillä sähköverkko kestää vain hyvin vähän jännitteen vaihteluita ilman ongelmia. Sähkön käytön ja sen tarjonnan on joka hetki vastattava toisiaan.

Vesivoima on ylivoimaista säätövoimaa, sillä veden virtausta turbiiniin voidaan säätää tarpeen mukaan hyvin nopeasti ja toimintavarmasti.

Kollaja tuottaisi säätövoimaa noin 100 megawattia. Se on noin kolmannes säätövoiman lisätarpeesta, jota tuulivoiman tuotanto tuo mukanaan.

Miksi tuulivoiman yleistyminen lisää säätövoiman tarvetta? Siksi, että välillä tuulee, välillä ei.

Yksinomaan tuonnin varaan emme voi jättäytyä, sillä esimerkiksi Norjan vesivoimaa hamuavat muutkin kuin Suomi.

Virhekäsitys 3
Jos Kollaja rakennetaan, Iijoen luonnonuoma jäisi kuivilleen.

Ei jäisi. Vesi virtaisi Iijoen uomassa kesäaikaan likimain samalla tavalla kuin nytkin: kesällä noin 80 % nykyisestä vesimäärästä. Iijoen kosket säilyisivät koskina. Virkistyskäyttö ja vesillä liikkuminen eivät vaarantuisi.

Talvisaikaan, kun joki on enimmäkseen jäässä, Iijoen uomassa olisi vähemmän vettä. Veden virtaama olisi kuitenkin sama tai jonkin verran enemmän kuin hyvänä lohijokena tunnetussa Simojoessa on talvisin. Virtaus Iijoessa olisi 15 m3 /s. Simojoessa se on 10−15 m3/s.

Virhekäsitys 4
Jos Kollaja rakennetaan, vaelluskalakantojen palauttaminen Iijokeen olisi mahdotonta.

Ei pidä paikkaansa. Iijoen keskiosan kosket säilyisivät koskina. Merkittävä osa Iijoen vedestä virtaisi edelleenkin luonnonuoman kautta. Mallinnusten perusteella nykyisessä jokiuomassa säilyisi kaloille riittävä veden virtaus myös talviaikaan. Vaelluskalojen palauttaminen ei vaarantuisi.

Olemme mukana vaelluskalojen palauttamishankkeessa Iijokeen. Kun vaelluskalat saadaan palautettua jokeen, yhtiö turvaa omalta osaltaan niiden liikkumista joessa. Myös Kollajan mahdollisen rakentamisen jälkeen.

Virhekäsitys 5
Pudasjärven lähistön Natura-alueet kärsisivät Kollajan rakentamisesta.

Kollaja ei vaarantaisi merkittävästi Natura-alueita, Venkaan lähteen aluetta ja Pudasjärven suistoaluetta. Asiaa on selvitetty perusteellisesti Natura-arvioinnin yhteydessä.

Sananmukaisesti ELY lausui näin: ”Ei jää mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä, että hanke todennäköisesti merkittävästi heikentäisi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.”

Sama suomennettuna: alueen luontoarvot eivät heikkene merkittävästi.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia Kollajasta

2 kommenttia "Totta ja tarua Kollajasta"

Heikki 8.5.2015 14.04

Kollajan rakentaminen tulee vaikuttamaan useita vuosia altaan alapuolisen veden laatuun.

Pertti Pietinen 8.5.2015 14.08

Kollaja-hankkeesta on laadittu vedenlaatumalli ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kesällä, jolloin rehevöitymisriski on suurin, valtaosa Iijoen vedestä ohjautuu luonnonuomaan ja ohittaa tekojärven. Silloin tilanne on lähellä nykytilannetta ja tekojärven vaikutus alapuolisen veden laatuun jää vähäiseksi.

Tekojärven kohdalla turvetuotannossa olevilta alueilta turve käytetään ennen tekojärven rakentamista. Myös puut raivataan pois. Tekojärvellä on vaikutusta vedenlaatuun heti tekojärven valmistumisen jälkeen, mutta vaikutus vähenee nopeasti.

Kommentoi "Totta ja tarua Kollajasta"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.