Blogikirjoitus

 
 

Vesivoimassa ennätystuotanto ja ennätykselliset ohijuoksutukset

28.1.2016 7.00 | Pertti Pietinen

Pohjolan Voima tuotti sähköä vesivoimalla vuonna 2015 ennätysmäärän. Vuoden tuotanto oli noin 2,4 terawattituntia (TWh), yli kolmasosan enemmän kuin keskimäärin. Ohijuoksutuksissa hukattiin myös ennätysmäärä, lähes 0,5 TWh uusiutuvaa kotimaista energiaa, koska isoja virtaamia tasaavia vesivarastoja ei Ii- eikä Kemijoessa ole.  



Vesivoiman ennätystuotantoon siivittivät runsaat sateet ja voimalaitosten erinomainen käytettävyys. Kemi- ja Iijoella satoi selvästi keskimääräistä enemmän ja Kokemäenjoellakin lähes pitkänajan keskiarvoa vastaava määrä.  Yhtiön vesivoimalaitokset ovat hyvässä kunnossa, ja niiden energiatehokkuus on peruskunnostuksien ansiosta huippuluokkaa.

Vesivoimalaitosten peruskunnostuksiin on investoitu mittavasti

Voimalaitosten kunnostuksiin ja tehonkorotuksiin on investoitu viime vuosien aikana noin 60 miljoonaa euroa. Iijoella toteutettiin mittava perusparannusohjelma ja peruskorjattiin neljän voimalaitoksen yhteensä kahdeksan konetta. Perusparannusten jälkeen Iijoen voimalaitosten teho kasvoi yhteensä 20 megawattia ja ne pystyvät tuottamaan 20 gigawattituntia enemmän sähköä vuodessa.

Kokemäenjoella valmistui viime vuoden lopussa Melon voimalaitoksen peruskunnostus, joka lisäsi voimalaitoksen elinikää, energiatehokkuutta ja kykyä tuottaa säätövoimaa tehokkaammin. Seuraavaksi työt siirtyvät Kemijoelle Isohaaraan, jonka automaatiouudistus alkaa tänä vuonna.

Ohijuoksutuksissa hukattiin ennätysmäärä vesienergiaa

Ennätystuotannosta huolimatta kaikkea veden energiaa ei saatu hyötykäyttöön. Uusiutuvaa kotimaista energiaa hukattiin vuoden aikana Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten ohijuoksutuksissa ennätysmäärä, viidesosa tuotannosta eli lähes 0,5 TWh (500 GWh). Siitä valtaosa Iijoella - yli 340 GWh. Iijoella ohijuoksutetulla energialla olisi voitu kattaa kahden keskikokoisen kaupungin yksityinen sähkönkulutus.

Kollaja varastoisi tulvavesiä ja toisi tulvasuojaa

Kollaja-tekojärven rakentaminen olisi keino ohijuoksutusten vähentämiseen. Tulvien ja runsaan virtaaman aikaan osa vedestä varastoitaisiin tekojärveen, josta se johdettaisiin myöhemmin hallitusti voimalaitoksille sähkön tuotantoon. Iijoen voimalaitosten kokonaisenergiatehokkuus paranisi ja laitoksia voitaisiin entistä tehokkaammin käyttää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, säätövoiman tuotantoon. Kollaja-hankkeella voitaisiin saada yhteensä 100 megawattia lisää kotimaista säätövoimaa.

Kollaja-hanke vähentäisi myös tulvahaittoja Iijoella. Pohjoisten jokien suuret virtaamat toivat viime vuonna Iijoelle lähes ennätystulvat. Viime vuoden kaltaiset runsaat tulvat toistunevat entistä useammin ilmastonmuutoksen etenemisen vuoksi. Kollajan tekojärvi laskisi viime kevään kaltaisessa tulvassa Pudasjärven vedenkorkeutta noin 70 cm ja alapuolisessa vesistössä vaikutus olisi vielä suurempi.

Kollaja-hanke edustaa uudenlaista vesirakentamista, jossa yhtenä lähtökohtana on luontoarvojen huomioon ottaminen. Kosket säilyisivät koskina, Iijoki virtaisi vuolaasti jatkossakin ja vettä riittäisi luonnonuomassa niin kaloille kuin ihmisillekin. Hanke toisi myös alueelle taloudellisen piristysruiskeen. Ohijuoksutuksissa hukattu vesienergia saataisiin talteen tuottamaan Suomelle sähköä talvipakkasilla.

Ei kommentteja "Vesivoimassa ennätystuotanto ja ennätykselliset ohijuoksutukset"

Kommentoi "Vesivoimassa ennätystuotanto ja ennätykselliset ohijuoksutukset"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.