Blogikirjoitus

 
 

Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?

26.10.2017 8.15 | Matti Sohlman

Suomeen odotetaan vuonna 2020 vuorokauden mittaista sähkökatkoa sähkötehon vajeen takia, kertoo tuore Euroopan laajuinen tutkimus. Tehovajeemme on yksi Euroopan suurimmista, eikä näköpiirissä ole selkeää ratkaisua. Miksi tähän tilanteeseen on ajauduttu ja mitä meidän pitäisi tehdä?

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteisö (ENTSO-E), jossa Suomesta mukana on Fingrid, julkaisee vuosittain raportin (ns. MAF), jossa se arvioi kattavasti EU-maiden sähkötehon riittävyyttä. Se antaa perspektiiviä, missä Suomessa mennään.

Miksi tehovaje on vakava haaste? Se nostaa sähkökatkojen riskiä. Mikäli sähkötuotanto ei riitä vastaamaan kulutukseen, seuraa sähkökatko, joka pahimmillaan lamaannuttaa yhteiskunnan. Kansantaloudelliset seuraukset ovat vakavia.


ENTSO-E:n tulokset ovat suomalaisittain hälyttäviä. Siinä arvioidaan, että Suomessa on vuonna 2020 todennäköisesti 24 tuntia sähköt poikki tehovajeen seurauksena. Yleisesti kuluttajan hyväksymänä tasona pidetään 3 tunnin sähkökatkoa, ja tavoitteena raportissa pidetään sitä, että sähkökatkon pituus olisi kaikissa tilanteissa alle 10 tuntia. Suomen ongelma ei ole ENTSO-E:n mukaan hetkellinen. Vastaavaan tulokseen se päätyy tarkastellessaan vuotta 2025.

Miksi tilanne on näin huono? Suurimpia syitä ovat lauhdevoiman alasajo ja teknisen käyttöikänsä päässä olevien lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitosten (CHP) määrän väheneminen. CHP:hen ei ole nykyisessä toimintaympäristössä järkevää investoida. Valmistuva Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos ei pysty kattamaan poistuvaa tehoa.

Suomi on tehovajeeltaan samassa kastissa Puolan, Bulgarian ja Euroopan pienten saarivaltioiden kanssa. Tehovaje on huomattavasti suurempi kuin kansallisesti Suomessa on arvioitu.

Suomalainen tukipolitiikka on suosinut sääriippuvaista tuotantoa ja samalla murentanut toimitusvarman tehon kannattavuuden. Samalla kantaverkkoyhtiö on rakentanut järjestelmää naapuriapuun pohjautuvaksi kriisitilanteissa. Naapureidenkaan apuun ei voi joka tilanteessa luottaa, sillä ENTSO-E:n mukaan Ruotsin ja Norjan tuotanto ei riitä kattamaan Suomen tehovajetta. Tämä on tilanne reservilaitokset ja valmistuvat voimalaitokset huomioiden.

Yksi tehovajeen ratkaisu on sähkön varastointi. Se on kuitenkin nykyteknologialla suuressa mittakaavassa vaikeaa ja kallista, eikä ratkaisevaa kehitysaskelta energia-alalla pystytä ottamaan vielä 5–10 vuoteen.

Tosiasia kuitenkin on, että sään mukaan vaihtelevan tuotannon määrän kasvaessa entistä suuremmaksi kysymykseksi tulee se, miten varmistetaan sähkön saatavuus eli riittävä sähköteho kulutushuipuissa ja silloin, kun ei tuule tai paista. Tehon riittävyyden varmistamiseen kaikissa tilanteissa pitäisi löytää mahdollisimman markkinaehtoinen ratkaisu. Toivottavasti ENTSO-E:n arviot saavat ansaitsemansa huomion Suomessa eikä tehohaastetta vain selitetä pois.

Matti Sohlman
Pohjolan Voiman energiantoimituksen päällikkö

Lähde:
(ENTSO-E 2017) Mid Term Adequacy Forecast 2017 https://www.entsoe.eu/outlooks/maf/Pages/default.aspx [viitattu 25.10.2017]

Ei kommentteja "Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?"

Kommentoi "Suomi sai tehovajeesta hälyttävän analyysin – mitä pitäisi tehdä?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.