Blogikirjoitus

 
 

Ilman hyvää mainetta ei ole toimintaedellytyksiä

19.3.2018 9.00 | Riitta Larnimaa

Joka toinen vuosi selvitämme sidosryhmiemme suhtautumista Pohjolan Voimaan. Selvityksessä kysymme, millaisena sidosryhmämme näkevät roolimme yhteiskunnassa ja miten olemme onnistuneet yhteydenpidossamme keskeisimpiin sidosryhmiimme. 

Kohdistamme kyselyn energia-alan vaikuttajille: energia-asioiden kannalta keskeisimpien ministereiden taustajoukoille ja eduskunnan valiokunnille, eduskuntaryhmien kanslioiden avainhenkilöille, ministeriöiden virkamiehille, tutkijoille, medialle ja etujärjestöille. Viime vuoden lopulla tehdyssä selvityksessä saimme vastaukset reilulta sadalta energia-alan vaikuttajalta. Tälläkin kertaa vastausprosentti kyselyymme oli huima 31 %.


Maineemme on vahvistunut

Neljännen kerran toteutetussa tutkimuksessa mittasimme mainettamme neljällä näkökulmalla: investointien merkittävyys, lainsäädännön kehittämiseen osallistuminen, vastuullisuus ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Aiemmissa tutkimuksissa maineemme on ollut vahva ja se on edelleen vahvistunut. Vahvistumista on tapahtunut kansanedustajien, virkamiesten, median, etujärjestöjen ja alan tutkijoidenkin parissa. Poliittisten taustavaikuttajien parissa maine pysyi ennallaan. Ministeriöiden ja virastojen sekä alan tutkijoiden parissa Pohjolan Voiman maine on korkeampi kuin kertaakaan aiemmin. Asteikoilla 1-5 yhteenlaskettu maineindeksi oli 4,1.

Eniten kehitettävää on siinä, miten osallistumme lainsäädännön kehittämiseen. 63 % kokee olevansa samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että osallistumme lainsäädännön kehittämiseen rakentavasti ja 3 % on väitteestä täysin eri mieltä.

Yhteydenpitoomme ollaan edelleen tyytyväisiä

Toisena kokonaisuutena kysyimme energia-alan vaikuttajilta, miten olemme onnistuneet yhteydenpidossamme. Mittareita oli neljä: yhteydenpidon aktiivisuus, hyödyllisyys, asiantuntevuus ja vuorovaikutteisuus.

Kaikilla mittareilla mitattuna Pohjolan Voiman viestintään ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Etenkin virkamiehet, järjestöt ja alan tutkijat kokevat viestintämme parantuneet - ne olivatkin pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen pohjalta valitsemiamme kehittämiskohteita. Tällä kertaa kehittämiskohteeksi nousee selvästi vuorovaikutteisuuden parantaminen, sillä tulos oli selvästi heikentynyt edelliseen tutkimuskertaan verrattuna.

Kansalaisjärjestöt kriittisiä, yhteistyötä kanssamme toivotaan

Ensimmäisen kerran teetimme myös erillisen kyselyn joukolle kansalaisjärjestöjä, lähinnä ympäristöjärjestöjä. Yhteiskunnallisen roolin osalta kysyimme samat kysymykset kuin energia-alan päättäjiltä. Vastaukset olivat kriittisiä ja vastausten profiili oli lähes peilikuva energia-alan päättäjien vastauksista. Lisäksi keräsimme sanallista palautetta ja kysyimme, miten voisimme parantaa yhteistyötä järjestöjen kanssa. Sanallista, hyvinkin kriittistä palautetta saimme vesivoimaan liittyvistä asioista. Ilahduttavaa on se, että useimmat vastaajat toivoivat nykyistä enemmän keskustelua ja yhteistyötä kanssamme.

Arvokasta palautetta

Lämmin kiitos kaikille vastanneille. Saimme jälleen arvokasta tietoa, jonka pohjalta on hyvä jatkaa toimintatapojemme kehittämistä. Kehittämiskohteeksi nostamme  vuorovaikutteisuuden parantamisen. Lainsäädäntöön vaikuttamisessa on tarpeen pohtia tarjoamiemme vaihtoehtojen sisältöä nykyistä tarkemmin. Lisäksi keskustelujen lisääminen kansalaisjärjestöjen kanssa on luonteva osa vastuullisuusohjelmaamme.

Taitavasti. Rohkeasti. Yhdessä.

Riitta Larnimaa

Ei kommentteja "Ilman hyvää mainetta ei ole toimintaedellytyksiä"

Kommentoi "Ilman hyvää mainetta ei ole toimintaedellytyksiä"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.