Blogikirjoitus

 
 

Onko vesivoimakeskustelua ilman aitoa halua kohdata toista?

9.5.2018 8.53 | Aaro Horsma

Vesivoimassa on monta ulottuvuutta, jotka tekevät viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä erityisen tärkeää. Edelleen digiaikanakin yksi kommunikoinnin muoto on ylitse muiden. Se on aito vuoropuhelu ja kasvokkain kohtaaminen.

PVO-Vesivoiman vanhoissa dokumenteissa kuvataan yhtiön nykymuotoisen sidosryhmäyhteistyön käynnistämistä 1980-luvun lopulla. Viranomaisten, lähikuntien sekä alueen asukkaiden ja kalastajien kanssa alettiin käydä tuolloin systemaattista vuoropuhelua.

Uudenlainen yhteistyö poiki sen, että vesivoiman ympäristövelvoitteista voitiin sopia pääosin paikallisesti. Asioita käytiin läpi saman pöydän ääressä käytännöllisesti tarpeiden ja haasteiden kautta. Nyt 30 vuotta myöhemmin jatkamme ja kehitämme tätä yhteistyötä. Perusperiaatteet ovat samat, ja paikallinen yhteistyö toimii hyvin.


Sama viesti nousee esiin PVO-Vesivoiman yrityskuvatutkimuksessa, jossa kysytään tasaisin väliajoin toiminta-alueen väestön näkemyksiä yhtiöstä. Tuoreimmissa tuloksissa PVO-Vesivoimaa pidetään merkittävänä toimijana paikallisesti ja valtakunnallisesti ja yhtiön nähdään hoitavan tehtävänsä hyvin. Olemme erittäin kiitollisia tästä palautteesta.

Työsarkaa kuitenkin riittää, sillä vaatimukset vesivoimayhtiöitä kohtaan ovat kasvaneet 2000-luvun aikana. Vaatimukset liittyvät etenkin vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseen.

Kalojen luonnonkierron palauttaminen on meille erittäin tärkeä asia. Se on myös monimutkainen asia, joka vaatii poikkitieteellistä osaamista ja laaja-alaista yhteistyötä. Kaikki uusin tieto tarvitaan käyttöön. Konkreettisin esimerkki vaelluskalayhteistyöstä on Iijoen vaelluskalakärkihanke, jonka puitteissa rakennetaan Iijoen alaosan ensimmäinen kalatie Raasakan voimalaitokselle ja suunnitellaan lohenpoikasten alasvaellusreitti Haapakosken voimalaitokselle.

Aidon vuoropuhelun merkitys valtakunnallisella tasolla kasvaa koko ajan. Meidän on oltava avoimia, kuunneltava erilaisia näkökulmia ja etsittävä yhteisiä ratkaisuja. Samaa toivomme keskustelukumppaneiltamme.

Vaelluskalakeskusteluun täytyy aina muistaa yhdistää laajemmat yhteiskunnalliset ja ympäristölliset näkökulmat. Miksi suomalaisen sähköjärjestelmän olisi hankala pärjätä ilman vesivoimaa? Miksi se on tehon ja sähköntaajuuden säätökyvyn vuoksi meille korvaamaton tuotantomuoto? Miten uusiutuva ja kotimainen vesivoima tukee Suomen ympäristöpolitiikkaa? Ja samalla tietenkin myös se, miten voimme kaikki yhteistyössä pyrkiä palauttamaan vaelluskalojen luonnonkierto rakennettuihin vesistöihin.

Ei kommentteja "Onko vesivoimakeskustelua ilman aitoa halua kohdata toista?"

Kommentoi "Onko vesivoimakeskustelua ilman aitoa halua kohdata toista?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.