Blogit

 

 
 

Pohjolan Voiman blogissa katsomme ajankohtaisia asioita Pohjolan Voiman näkökulmasta. Ota kantaa ja kommentoi.

Emme selviä ilman säätövoimaa ja tehoreserviä

Torstaina 12. helmikuuta 2015 | Marko Nylund

Suomea uhkaa sekä pula säätövoimasta että tehopula. Säätövoima ja tehoreservijärjestelmän kapasiteetti ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Tarvitsemme lisää molempia, mutta eri tarkoitukseen.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Totta ja tarua Kollajasta

Torstaina 5. helmikuuta 2015 | Pertti Pietinen

Kollaja-hanke herättää intohimoja. Siitä liikkuu erilaisia käsityksiä. Osa niistä kuuluu joukkoon urbaaneja legendoja. Kokosimme viisi yleistä virhekäsitystä. Niin, ja oiomme ne.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Siitä puhe, mistä puute

Tiistaina 28. lokakuuta 2014 | Petri Hurri

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa perusasiat toimivat. Hanasta tulee vettä ja töpselistä sähköä. Itsestään se ei kuitenkaan tapahdu. Joku pitää vesijohtoverkoston kunnossa, toinen tuottaa sähköä ja kolmas siirtää sitä töpseliin saakka.

Me Pohjolan Voimassa tuotamme sähköä. Siksi pohdimme myös, miltä energia-asiat ja energiaturvallisuus näyttävät lähitulevaisuudessa ja parin vuosikymmenen kuluttua. Välillä koetamme katsoa pidemmällekin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Biohiili: paljon hyvää, mutta kehitettävää riittää…

Torstaina 12. kesäkuuta 2014 | Jorma Isotalo

Olemme Pohjolan Voimassa tutkineet jo kauan sitä, miten kivihiiltä voitaisiin korvata hiililauhdevoimaloissa uusiutuvilla polttoaineilla. Viime vuosina olemme aprikoineet varsinkin sitä, voisiko biohiiltä polttaa yhdessä kivihiilen kanssa. Onnistuisiko se? Pitäisikö polttokattiloita jotenkin muuttaa?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kotimainen säätövoima on ykkösvaihtoehto

Torstaina 8. toukokuuta 2014 | Riitta Larnimaa

Suomessa tuntuu vallitsevan vahva yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme lisää perusvoimaa ja lisää säätövoimaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat näitä tukevia vahvoja perusteluja. Säätövoimassa kotimaisen säätövoiman lisääminen peittoaa kysynnän joustamisen ja tuontienergian. Vastaukset ovat pitkälti samoja, kysyttiin asiaa sitten kansaedustajilta, poliittisilta taustavaikuttajilta, etujärjestöiltä, ministeriöiden virkamiehiltä tai tutkimuslaitoksilta. Myöskään puolueiden välillä ei hirveän suuria painoseroja asioissa näytä olevan. Tältä pohjalta luulisi olevan varsin helppoa tehdä energiapolitiikkaa koskevia päälinjauksia. 

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kansallinen siirtymäsuunnitelma on hyväksytty

Keskiviikkona 19. maaliskuuta 2014 | Petri Hurri

Pitkä odotus on palkittu: EU:n komissio on hyväksynyt Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman. Vihdoinkin! Ja mikä parasta, päätös on hyvin merkittävä Pohjolan Voiman lämpövoimalaitoksille.

Joustavasti, ei yhdellä rytinällä
Kansallinen siirtymäsuunnitelma on teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanoon liittyvä jousto, joka antaa siihen sitoutuneille voimalaitoksille siirtymäaikaa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kestävyys on teollisen toiminnan perusta

Keskiviikkona 11. joulukuuta 2013 | Stefan Sundman

Suomalainen metsäteollisuus on historiansa suurimmassa murroksessa. Murroksesta on kuoriutumassa monipuolinen biotalouden suunnannäyttäjä, joka kantaa vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Metsäteollisuuteen on syntymässä paljon uutta liiketoimintaa ja biotalouden innovaatioita. Näistä innovaatioista hyötyvät sekä yritykset itse että myös koko kansatalous.

”Suomi elää puusta” lienee jo vanha sanonta, muttei ikä sitä huonommaksi tee. Se on edelleenkin totta. Aikanaan Suomessa puusta tehtiin tervaa ja sorvattiin lankarullia. Tänään jalostetaan sahatavaraa, vaneria, sellua, paperia, kartonkia, lämpöä ja sähköä. Jatkossa puun jalostus monipuolistuu entisestään. Suomessa voidaan jalostaa myös esimerkiksi puuperäisiä biopolttoaineita, biofibrillejä ja biokemikaaleja.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

On ilmaston etu parantaa EU:n ja Suomen kilpailukykyä

Torstaina 3. lokakuuta 2013 | Ilkka Latvala

Kilpailukyvyn parantaminen tulisi nostaa energia- ja ilmastopolitiikan ykkösprioriteetiksi. Euroopan Unionin ja sen osana Suomen kilpailukyky globaalissa taloudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana vakavasti heikentynyt. Eräs keskeinen syy tähän on EU:n ja Suomen jatkuvasti kiristyvä sääntely ja yksipuoliset ilmasto- ja energiapoliittiset toimet, kun muu maailma ei ole seurannut perässä vastaavin velvoittein. Viimeisimpinä esimerkkeinä mainittakoon kansallisesti päätetty turpeen lisäverotus, sekä EU:n komission suunnittelemat ”Backloading”- ja muut toimet päästöoikeuksien hinnan nostamiseksi.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Odotamme yli vaalikausien ulottuvaa energiapolitiikkaa

Keskiviikkona 4. syyskuuta 2013 | Lauri Virkkunen

Energiatulevaisuus näyttää nyt poikkeuksellisen sumuiselta. Eteneekö EU:n sähkömarkkinaintegraatio vai palataanko takaisin kansallisiin ratkaisuihin? Säilyvätkö investoinnit markkinaehtoisina vai nojautuvatko ne tukieuroihin? Löytyykö EU:ssa yhteisymmärrys vain yhdestä ohjauskeinosta? Entä mikä arvo annetaan monipuoliselle energiantuotannolle?

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Energiatehokas vesivoima edistäisi myös tulvasuojelua

Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 | Pertti Pietinen

Vesivoima on hyvin energiatehokas, kotimainen ja uusiutuva sähkön tuotantomuoto. Se soveltuu erinomaisesti jatkossa yhä enemmän tarvittavan säätövoiman tuottamiseen. Kun tärkeimmät nykyisten vesivoimalaitosten tehostamistoimet on jo tehty, vesivoimaa voidaan merkittävästi lisätä vain tulvavesiä varastoimalla. Se edistäisi myös tulvasuojelua.

Kommentoi | 2 kommenttia Lue koko kirjoitus

Turvetta tarvitaan - bioenergialaitoksissakin

Tiistaina 30. huhtikuuta 2013 | Juha Kouki

Mennyt talvi oli turvetta polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten kannalta ongelmallinen. Turvetuotanto jäi viime kesänä selvästi normaalia vähäisemmäksi, ja turpeesta on ollut pulaa. Kun etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa kaukolämpöä ja höyryä on kuitenkin tuotettava, korvaavan polttoaineen löytäminen on monille laitoksille ollut polttava kysymys.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Teollisuus ei tarvitse lisää sääntelytaakkaa

Torstaina 28. maaliskuuta 2013 | Rea Oikkonen

Teollisuuslaitosten päästöjä rajoittavan ns. IE-direktiivin täytäntöönpano edellyttää lämpövoimatuotannossa mittavaa luvitusrumbaa, jotta luvat ovat IE-direktiivin mukaiset vuonna 2016. Pohjolan Voiman pitää luvittaa yhteensä 15 lämpövoimalaitosta. Suuria polttolaitoksia koskeva asetus (96/2013) on jo direktiivin mukainen, mutta ympäristölupiin liittyvät siirtymäsäännökset ovat vasta tulossa ympäristösuojelulakiin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Windfall-vero hyydyttäisi investoinnit

Torstaina 28. helmikuuta 2013 | Riitta Larnimaa

"Esitämme, että valtioneuvosto lopettaa windfall-veron valmistelun ja siten tukee Suomen kilpailukykyä ja investointiedellytyksiä." Näin päättyy windfall-veroa koskeva kannanotto, jonka 12 merkittävää työnantaja- ja työntekijäjärjestöä luovuttivat helmikuussa pääministeri Kataiselle.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Lähienergia on ympäristön etu

Maanantaina 26. marraskuuta 2012 | Juhani Järvelä

Suomi on Euroopan edelläkävijä hyödynnettäessä lähienergiaa eli metsä- ja turve-energiaa yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on erittäin tuotanto- ja ympäristötehokasta. Sen tulevaisuus pitää turvata.

Lähienergia on analoginen lähiruuan kanssa, joka kasvatetaan lähellä sekä jalostetaan ja käytetään lähellä. Tällöin sen kaikki hyödyt jäävät omalle alueelle. Lähienergian tuotannossa olevat ihmiset asuvat samalla alueella, joten koko ketju on siellä asuvien ihmisten hoivassa ja valvovan silmän alla.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Veroja vai lisää työtä?

Maanantaina 29. lokakuuta 2012 | Lauri Virkkunen

Suomi tarvitsee lisää työtä ja hyvinvointia tuovia investointeja. Energia-alalla investointipotentiaalia on jatkossakin. Niiden maaliin saaminen pitäisi olla myös päätöksentekijöiden tavoitteena. Nyt jos koska päätöksentekijöiden pitää päätöksillään varmistaa yrityksille kannustava ja vakaa toimintaympäristö. Suomella ei ole varaa päätöksiin, jotka vaarantavat investoinnit. Suunnitelmista verottaa hiilidioksidivapaata vesi- ja ydinvoimaa ns. windfall-verolla pitää luopua.

Yksinomaan Pohjolan Voimalle windfall-veron kustannus olisi karkeasti arvioiden vuosittain 40-80 miljoonaa euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin yhden bioenergiaa käyttävän voimalaitoksen rakentamiskustannus. Hämeenkyrössä vastikään valmistuneen bioenergialaitoksen kustannus oli 50 miljoonaa euroa. Vaasan Vaskiluotoon nousevan maailman suurimman biokaasuttimen rakentaminen maksaa noin 40 miljoonaa euroa. Vesivoiman monivuotisen perusparannusohjelmamme kustannus on sekin noin 50 miljoonaa euroa.

Noin kymmenessä vuodessa Pohjolan Voima on rakentanut yhteensä 15 biovoimalaitosta, siis kutakuinkin yhden laitoksen joka vuosi. Yhteensä olemme investoineet hiilidioksidivapaaseen tuotantoon lähes neljä miljardia euroa. Tästä uusiutuvan vesi- ja bioenergian osuus on noin 1,5 miljardia euroa.  

Investoinneillamme olemme osaltamme kantaneet vastuuta Suomen menestymisestä. Tuottamalla osakkaillemme sähköä ja lämpöä olemme tuoneet työtä ja hyvinvointia koko Suomelle. Hiilidioksidivapaan tuotantomme osuus nousee nykyisestä noin 70 prosentista 90 prosenttiin lähivuosien aikana. Panoksemme myös uusiutuvan energian tavoitteen toteuttamisessa on huomattava.

Mikäli windfall-vero otetaan käyttöön, yrityksellemme tuleva kustannus vyöryy osakkaillemme. Lisälasku heikentää teollisuusosakkaidemme menestymisen mahdollisuuksia. Myös kuluttajat saisivat oman osansa, sillä sähköyhtiöosakkaamme joutuisivat nostamaan sähkön hintaa tai vähentämään tuloutustaan kuntaomistajilleen. Välillisesti valtio häviäisi enemmän kuin saisi hyötyä verotuloista.

Lauri Virkkunen

toimitusjohtaja

Kommentoi

Rohkeasti eteenpäin

Tiistaina 12. kesäkuuta 2012 | Riitta Larnimaa

Pohjolan Voimalla on aina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vuosikymmeniä käytössä olevia paljon pääomia sitovia investointeja ei voi tehdä yksinomaan ajan trendien mukaan. On tutkittava uutta, tunnusteltava herkällä korvalla ympäröivää maailmaa ja tehtävä rohkeita ratkaisuja. Kun päätös on tehty, on uskottava siihen ja elettävä sen kanssa vuosikymmeniä eteenpäin.

Kommentoi Lue koko kirjoitus