Pohjolan Voimassa on vire tehdä hyvistä laitoksista entistä parempia

Energiajärjestelmän suuret muutokset ovat osoittaneet Heli Nevalalle, että isoistakin haasteista selvitään, kunhan johtajuus on hyvää ja johdonmukaista. – Energia-alan on ollut pakko uusiutua ja vanhojen ratkaisujen tilalle on tullut paljon uusia, hän sanoo. Heli Nevala johtaa Pohjolan Voiman biovoimalaitosta Hämeenkyrössä.

– Minulla on työssäni Pohjolan Voimassa ollut sillä tavalla hyvä tilanne, että minua on johdettu hyvin. Se on pitänyt sisällään sen, että tilanteiden rankkuudesta huolimatta suunta on ollut koko ajan hyvin selvä, hän sanoo.

Heli Nevala, Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtaja
 – Energia-alan on ollut pakko muuttua ja alalle on tullut paljon uusia ratkaisuja. Eikä pienin niistä haasteita ole ollut ilmastokysymys. Myös kannattavuudessa meitä on haastettu lujasti, Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtaja Heli Nevala pohtii.

Heli Nevala on ollut Pohjolan Voiman palveluksessa parikymmentä vuotta, mutta rankalla ajanjaksolla hän viittaa viimeksi kuluneeseen viisivuotiskauteen. Sen aikana hän oli omalta osaltaan viemässä läpi Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten toiminnan lakkauttamista. Toiminnan lopettamisen jälkeen voimalaitosinfralle on etsitty parasta mahdollista jatkokäyttöä. Raskainta oli Nevalan mukaan kuitenkin työpaikkojen täydellinen alasajo.

– Osittain helpotti, että pystyimme tarjoamaan osalle irtisanotuista uusia mahdollisuuksia. Olemme muun muassa olleet yrityksenä aktiivisesti tukemassa irtisanottuja uusien työpaikkojen löytämisessä, hän kertoo.

Nevala kertookin monen työntekijän jälkikäteen ilmaisseen tyytyväisyytensä siihen, miten vaikeaa tilannetta hoidettiin.
– Tosin emme onnistuneet sataprosenttisesti, ja se on kyllä painanut minua jälkikäteen. On pitänyt opetella hyväksymään, että kaikille ei käynyt yhtä hyvin ja toisaalta pitämään mielessä onnistumiset, hän tunnustaa.

Lentokonetekniikka vaihtui energia-alaan

Heli Nevala nimitettiin viime vuonna Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtajaksi. Hän jatkoi edelleen myös PVO-Lämpövoima Oy:n tuotantopäällikkönä.

– Hämeenkyrössä olen palannut niiden asioiden pariin, joita olen opiskellut ja joiden kanssa olen tehnyt aiemmin pitkään töitä. Hiilivoiman alasajotöiden jälkeen oli mielenkiintoista palata perusasioiden ja tuotannossa olevan laitoksen pariin, hän kertoo.

Nevalalla on kaksi tutkintoa: diplomi-insinöörin ja kauppatieteen maisterin tutkinnot.

– Alun perin lähdin Teknilliseen korkeakouluun lukemaan konetekniikan osastolle lentokonetekniikkaa, mutta vaihdoin siellä voimalaitoksiin, hän kertoo.

– Lentokonetekniikassa oli liikaa lujuusoppia minun makuuni, hän lisää naurahtaen.

Heli Nevala opiskeli 1990-luvulla. Hän arvioi, että kiinnostus energia-alaa kohtaan on niistä ajoista selvästi kasvanut. On ollut pakko uusiutua.

– Ala on tullut etenkin 2010-luvulla tutuksi mediassa ja muuttunut ilmastokeskustelun myötä tulevaisuuden tekijäksi. Alalle hakeutuu erilaisia ihmisiä kuin omana opiskeluaikanani. On esimerkiksi niitä, jotka ovat vaihtaneet terveydenhuoltoalalta energia-alalle. Se kertoo alan uudenalaisesta imagosta. Aiemmin tällainen olisi ollut ihmetyksen aihe, hän pohtii.

Kova halu kehittyä

Heli Nevala kertoo saavansa motivaatiota työnantajan kehityssuuntautuneesta otteesta.

‒ Minusta on hienoa, että Pohjolan Voiman johdolla voimalaitoksissa on haluttu suunnata uuteen, eikä ole jämähdetty tuottamaan entiseen malliin ilman modernisointeja. Niissä on nähtävissä kova halu kehittyä ja erilaisia pilotteja on nytkin käynnissä. Pohjolan Voimassa on vire tehdä hyvistä laitoksista ja niiden toimintatavoista entistä parempia, Heli Nevala toteaa.

Hämeenkyrön Voima tuottaa biovoimalaitoksessaan prosessihöyryä Kyrön tehdasalueella toimivalle Metsä Boardille. Sen lisäksi se tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.

Pohjolan Voima Oy. Hämeenkyrön biovoimalaitos
Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Metsä Boardin Kyron kartonkitehtaalle sekä lämpöä Leppäkosken Sähkön kaukolämpöasiakkaille.

Metsä Board on Nevalan mukaan hyvä kumppani, sillä sieltä välittyy uudistushalu.

– Metsäteollisuus kehittää aktiivisesti omia prosessejaan ja samalla luo ympäristöönsä tulevaisuudenuskoa. Aina, kun työpaikalla on kehittävä ote, se vaikuttaa mielialaan ja motivaatioon, hän sanoo.

Muutoksen hallinta tärkeää

Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitos osallistuu omalta osaltaan Pohjolan Voiman säätövoimakartoitukseen. Pohjolan Voima hakee uusia säätövoimamuotoja lakkautettujen lauhdevoimaloiden tilalle ja nykyisten tuotantomuotojen oheen.

– Realistisesti ajateltuna Hämeenkyrön Voiman säätöpotentiaali on kokoluokaltaan pieni, mutta kaikki mahdollisuudet käydään Pohjolan Voimassa läpi, Nevala kertoo.

Nevala muistuttaa, että energia-alalla on toiminnan edellytys, että tehdään parannuksia.

– Merkityksellistä on toki energiatuotantomuotojen kehittäminen, mutta myös muutoksen hallitseminen. He, jotka haluavat nopeita tekoja, eivät aina ole halukkaita näkemään paitsi yritysten taloudellisia näkökulmia myös olemassa olevan tuotantokoneiston ja -järjestelmän hyödyntämisen näkökulmia, Nevala arvioi.

– Hämeenkyrössäkin on linjattu, että ajamme turpeen osuutta alas, mutta sitä ei voida tehdä vaihtamalla polttoainetta vauhdissa. Muutokset vaativat testaamista ja investointeja. Siksi näitä asioita on edistettävä hallitusti, jotta voimme fiksusti edistää ilmastotekoja.

– Näen, että jo kertaalleen rakennetulla tuotantolaitteistolla on arvonsa. Pitäisi olla ilmaston kannalta mielekästä, että emme jatkuvasti rakenna uutta ja käytä siihen lisää luonnonvaroja, vaan kehitämme ja parannamme olemassa olevaa, tai vähintään uusiokäytämme laitteistot. Tämä ei siis ole pelkkä eurokysymys.

Teksti: Annamari Nurminen


Takaisin Pohjolan Voima – Ratkaisevaa voimaa -sarjan pääsivulle