Hämeenkyrössä kierrätyspolttoaineet avittavat turpeesta luopumista

Voimalaitoksella lisätään kierrätyspolttoaineiden osuutta ja vähennetään turpeen käyttöä. Seuraavat vuosihuollot paljastavat, kuinka nopeasti turpeen osuutta pystytään vähentämään.

Pohjolan Voiman tytäryhtiön Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtaja
Heli Nevala kertoo, että Hämeenkyrön voimalaitoksella turpeesta luopuminen on aloitettu rikinsyöttöjärjestelmän asentamisella. Voimala on käyttänyt vuodesta 2017 lähtien enenevästi kierrätyspolttoainetta eli rakentamisen, kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä jätteestä valmistettuja polttoaineita.

– Kierrätyspolttoaineiden lisäys on meillä ollut keino kokeilla sitä, pystymmekö ajamaan voimalaitosta kokonaan ilman turvetta. Tällä tavoin pääsemme testaamaan, kuinka muutos vaikuttaa esimerkiksi kattilan pedin kuntoon. Jos kaikki näyttää hyvältä, voimme vähitellen vähentää turpeen osuutta, Nevala kertoo.

Heli Nevala, Hämmenkyrön Voiman toimitusjohtaja
Heli Nevala, Hämeenkyrön Voiman toimitusjohtaja

Hänen mukaansa muutokseen on varattava useampi vuosi.

– Testit ovat vielä kesken ja tarvitsemme muutaman vuosihuollon saadaksemme tarvittavat tiedot. Vasta vähän pitemmällä aikavälillä näemme, millaisia reaktioita muutokset polttoaineseoksessa aiheuttavat, ja miten niitä hallitaan. Teoria ja käytäntö eivät aina kulje käsi kädessä – sekä negatiiviset että positiiviset yllätykset ovat mahdollisia.

Jo puolet kierrätyspolttoainetta

Hämeenkyrön polttoaineista jo puolet on kierrätyspolttoainetta. Turpeen osuus on noin 20 prosenttia.

– Tarkkaa tavoiteaikaa turpeesta luopumiselle ei pysty sanomaan, sillä polttoaineseoksen vaihdon vaikutuksia kattilan putkistoihin ei vielä tiedetä. Putket saattavat kulua aiempaa nopeammin, ja kulumiseen täytyy löytyä ratkaisu. Tämän tyyppiset asiat saattavat vaikuttaa aikatauluun, Heli Nevala kertoo.

Heli Nevala muistuttaa, että maltti on valttia, kun halutaan tehdä pysyviä, ilmasto- ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Jos turpeesta on mahdollista irtautua suunniteltua aikaisemmin, niin me teemme sen. Yleensä tekniset kokeilut ja prosessit ovat sellaisia, joissa väistämättä tulee myös takapakkia. Sitten on vain pakko ottaa aikaa ja ratkaista eteen tulleet ongelmat ja keksiä uusi ratkaisu, Nevala pohtii.

Liika kiirehtiminen kostautuu

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on linjannut, että turpeen käyttö tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Turpeesta luopumista halutaan vauhdittaa verotusta kiristämällä.

– Tuo kymmenen vuoden aikajänne mahdollistaa talouden, tekniikan ja ympäristön kannalta tasapainoiseen ratkaisuun pääsemisen. Jos kiirehditään liikaa, se kostautuu kaikilla osa-alueilla, Nevala sanoo.

Hämeenkyrö on pieni voimalaitos, joka tuottaa prosessihöyrynä sähköä ja lämpöä kartonki­tehtaalle sekä kaukolämpöä alueen asukkaille. Voimalaitos on Pohjolan Voiman laitoksista uusin. Se valmistui syksyllä 2012.

Hämeenkyrössä aloitettiin kierrätyspolttoaineiden poltto vuonna 2017.

– Me tavoittelemme sitä, että pääsisimme kierrätyspolttoaineiden osuudessa 55 prosenttiin. Lisäksi poltamme metsäteollisuuden sivuotteita, metsäpolttoainetta sekä pieniä määriä lietettä, Nevala kertoo.

Kertakäyttökulttuuri ei istu energiantuotantoon

Heli Nevala korostaa, että jokainen ratkaisu tehdään punnitsemalla monia seikkoja ja näkökulmia.

– Energiantuotannossa ollaan tilanteessa, jossa tasapainoillaan ympäristöteknisten ratkaisuiden, polttoainehinnan ja saatavuuden välillä, jotta päästään laitteiden kunnon, eurojen ja ilmaston näkökulmista tasapainoisiin ratkaisuihin. Turpeesta irrottautuminen tarkoittaa tilanteiden ratkaisemista myös kunnossapidollisesti, koska ympäristöä säästävä toiminta on myös laitteiden hallittua vanhenemista ja kulumista. Kertakäyttökulttuuri ei istu energiantuotantoon, mutta ei myöskään ympäristöä säästävään ajatteluun, hän sanoo.

Lue myös: