Laanilan Voima Oy:n biovoimalaitoksessa biomassalla korvataan turvetta

Vielä vuonna 2008 Laanilan Voiman voimalaitoksilla turpeen osuus oli yli 75 prosenttia. Viime vuonna laitoksen käyttämästä polttoaineesta jyrsinturvetta oli enää 38,5 prosenttia. Laanilan Voima on Pohjolan Voiman tytäryritys, joka on strategian mukaisesti vähentänyt turpeen energiakäyttöä koko viime vuosikymmenen ajan.

Laanilan Voiman biovoimalaitos Oulussa on modernisoinut tekniikkaansa viime vuosien aikana monin tavoin. Laanilassa tuotetaan keskimäärin 85- prosenttisesti höyryä ja 15 prosenttia sähköä. Voimala tuottaa energiaa Laanilan teollisuusalueelle kemianteollisuuden käyttöön ja Oulun kaupungille kaukolämpöä ja sähköä. Voimalan lämpöteho on 136 megawattia ja sähköteho 30 megawattia.

– Olemme tehneet merkittäviä energiaturpeen vähentämiseen tähtääviä toimia jo useita vuosia ja korvanneet turvetta biomassalla, Laanilan Voima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Törmänen kertoo.

Biomassa koostuu pääosin teollisuuden sivutuotteista.
– Tällä hetkellä pystymme käyttämään sahanpurua, kutterinlastuja ja muita teollisuudesta tulevia hakkeita. Sen lisäksi ensiharvennuksesta tulevan hakkeen osuutta on pyritty nostamaan, kertoo Laanilan Voiman käyttöpäällikkö Arttu-Pekka Alaperä.

Markkinat edistävät turpeen käytön vähenemistä

Pekka Törmänen ja Arttu-Pekka Alaperä näkevät, että hallituksen tavoite turpeen käytön puolittamiseksi vuoteen 2035 mennessä on täysin realistinen. Sen edellytyksenä tosin on, että polttoaine- ja energiavarastointi teollisessa mittakaavassa on huoltovarmuuden kannalta ratkaistu. Kiirehtimistä he eivät kuitenkaan toivo, sillä kelvon käyttöomaisuuden syrjäyttäminen ei ole yrityksille eikä kansantaloudelle järkevää.

– Turpeenkin kohdalla pitäisi edetä markkinaehtoisesti. Laitosten käyttöikä on yli 30 vuotta, joten liian aikaisin poistettaessa käyttökelpoinen omaisuus jää ilman arvoa, Pekka Törmänen pohtii.

Lainsäädännöllisille lisäpakotteille tai verotuksen kiristämiselle Törmänen ja Alaperä eivät näe tarvetta. Päästökaupan nostamat hinnat ovat tehneet tehtävänsä.

– Markkinat edistävät turpeen käytön vähentämistä tällä hetkellä voimakkaasti, Arttu-Pekka Alaperä sanoo.

Hiilineutraalisuustavoitteet ovat myös vaikuttaneet siihen, että turvetuotanto vähenee, koska alalle ei ole enää vuosiin tullut uusia yrittäjiä.

– Tilanne on se, että turpeen käytön vähetessä turpeen nostajien määrä vähenee jopa voimakkaammin. Alaperä pohtii.

– Suomeen ei tule uusia turveyrittäjiä, koska uusia turvesoitakaan ei tule. Yrittäjien määrä vähenee koko ajan ja toiminnan käynnistäminen vaatisi isoja alkupääomia, Pekka Törmänen lisää.

Huolena puupolttoaineen saatavuus

Arttu-Pekka Alaperää mietityttää erityisesti puun saatavuus jatkossa, kun turpeen käyttö vähenee.
– Miten tulevaisuudessa tullaan saamaan puuta tarvittavissa määrin? Puun laatu heikkenee varastoitaessa, eikä sitä siitä syystä voida varastoida samalla tavoin kuin turvetta, hän pohtii.

Nyt turpeen varastointivelvollisuus on tuottajilla.
– Jokin ratkaisu täytyy löytyä sille, että korvaavakin polttoaine voidaan säilöä, Pekka Törmänen sanoo.

Ongelmaksi saattaa muodostua myös hinta, joka uhkaa nousta kysynnän kasvaessa.
– Kun yksi jae poistuu ja toisen kysyntä kasvaa, johtaa se vääjäämättä hinnannousuun, Pekka Törmänen arvioi.

Puupolttoaineen suhdanneherkkyys on yksi huolenaihe lisää.
– Jos vienti ei vedä, emme mekään saa sahojen sivutuotteita poltettavaksemme, Törmänen muistuttaa.

Laanilan Voima on jo kiertotalouden ytimessä

Laanilan Voimassa työt puupolttoaineiden lisäämiseksi jatkuvat tänäkin vuonna.
– Vuoden 2020 aikana modernisoidaan polttoaineiden vastaanotto- ja kuljetinlinjoja. Kattilaa muutetaan niin, että pystymme paremmin hyödyntämään puuta, Pekka Törmänen kertoo.

Bioenergian osuus on Laanilassa noin 10 prosenttia. Yhteiskunta- ja teollisuusjätettä Laanilan polttoaineista on yli 45 prosenttia. Voimalaitos koostuu useasta kattilasta. Jätteenpolttolaitos ja biovoimalaitos tuottavat samaan höyryjärjestelmään höyryn, joka ajetaan turbiinien kautta lämmöksi ja sähköksi. Laitokset toimivat samassa kombinaatissa. Jätteenpolttolaitoksen omistaa Oulun Energia Oy, mutta Laanilan Voima Oy vastaa sen käytöstä ja kunnossapidosta.
– Laanilan Voima toimii kiertotalouden ytimessä ja mahdollistaa osaltaan energiajakeiden kierrätyksen, Pekka Törmänen sanoo.

Puupolttoaineiden lisääminen Laanilassa antaa jatkossa mahdollisuuden tarjota tuhkaa myös metsälannoitteeksi.
– Nytkin kaikki tuhka menee hyötykäyttöön, ja se käytetään maanrakennukseen, Pekka Törmänen kertoo.

Lue myös