Energiapolitiikka murroksessa

 
 

Minne menet, energiapolitiikka?

Energiapolitiikka näyttää olevan murtautumassa perinteisestä kolmiostaan. Sen kärjissä ovat tuotannon ympäristövaikutukset, energian saatavuus ja energian hinta. Mutta mihin?

Energiapolitiikka on ollut onnistunutta, toteavat

  • Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä,
  • Lappeenrannan teknisen yliopiston professori Jarmo Partanen 
  • EPV Energian toimitusjohtaja Rami Vuola.

Lähtötilanne hyvä, millainen tulevaisuus?

– Suomalainen energiapolitiikka on ollut selvä, kansainvälisiäkin kiitoksia kerännyt menestystarina. Energia on meillä edullista. Sähköä on riittänyt. Toimitusvarmuudessa ei ole ollut ongelmia. Tuotannon päästöt ovat jatkuvasti vähentyneet ja uusiutuvien osuus kasvanut.
Lähtötilanne on siis hyvä. Miltä tulevaisuus näyttää?

Ovet avoimina teknologialoikille

Jarmo Partanen kaipaa teknologialoikkia.

– Meidän pitää etsiä keinoja olla yhä parempia, kehittyä, uudistua ja mennä eteenpäin. Emme tiedä, miltä hyvä energiajärjestelmä näyttää parinkymmenen vuoden kuluttua. Ovet on pidettävä avoinna.

– Tulevaisuuden energiajärjestelmä näyttää kivihiilettömältä. Toisaalta 6 000 MW ydinvoimaa on vasta perusvoimaratkaisu. Sen päälle tarvitaan vielä iso kasa muuta tuotantoa. Meidän pitäisi pitää huolta tuotannon monimuotoisuudesta.

Tuuli ja aurinko kasvavat


Tuuli- ja aurinkoenergian osuuden Partanen arvioi voivan kasvaa jopa 10–20 prosenttiin lähivuosikymmenten aikana.

– Puun jalostusaste on poltettaessa alhaisimmillaan. Siksi sitä pitäisikin ohjata polttoon mahdollisimman vähän. Kaikki muu käyttö on raaka-aineen viisaampaa käyttöä. Toisaalta sitten kaikki raaka-aine kannattaa hyödyntää, vaikka sitten polttamalla energiaksi.

Markkinahinnoilla kannattavuusongelmissa

Rami Vuola toivoo selkeitä, tavoitteeseen ohjaavia ohjauskeinoja.

– Energia-alalta puuttuu näkemys markkinaan säädösten vaihdellessa. Emme voi tietää, mikä on sääntely-ympäristö investoinnin valmistuttua. Toimintaympäristön pitäisi olla tasapuolinen niin uusille kuin vanhoille investoinneille. Nyt suunnitteilla olevat investoinnit tuntuvat tärkeimmiltä.

Uusiutuvan kansalliset tukijärjestelmät ohjaavat EU:ssa investointeja sinne, missä tukijärjestelmä on anteliain tuotannon tehokkuuden sijaan.

– Markkinahinnoilla toimivat ovat todellisissa kannattavuusongelmissa.

Hajautetusta järjestelmästä itseisarvoinen tavoite

Jukka Leskelä kummastelee hajautetun energiajärjestelmän suosiota.

– Haluaisin laajentaa näkökulmaa. Hajautetusta näyttää tulevan itseisarvo, johon määrätietoisesti pyritään. Hajautettu tuotanto on mahdollisuus, jolle on luotu tasaveroiset, ehkä jopa hieman suosivat edellytykset. Meillä sähköntuotanto onkin jo varsin hajautettua.

Suuruuden ekonomiaa on hyödynnetty

Leskelä toteaa, että energiantuotannossa on hyödynnetty suuruuden ekonomiaa. Voimavarat yhdistämällä on luotu hyvinvointia.

– Vastuullisessa energiapolitiikassa yritykset tekevät investointipäätökset. Päättäjien tehtävänä on luoda investoinneille suotuisa ympäristö.

– Vastuullista ei myöskään ole ohjata yrityksiä toimikaan jollain tavalla ja sitten muuttaa säännöksiä. Siitä lankeaa iso lasku sekä asiakkaille että yhtiöille.

Mitä poliitikot sanovat energiapolitiikan murroksesta?

Carl Haglund, RKP:
– Energiantuotanto muuttuu teknologioiden ja tekniikoiden kehittyessä. Muutokseen on sopeuduttava ja siitä on otettava hyvä irti.

─ Hallituksen takertuminen bioenergiaan ei ole kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Nyt laitetaan kaikki munat yhteen koriin.

– Energiapolitiikka on johtamassa laitosten ennenaikaisiin sulkemisiin. Kehitys on huolestuttavaa. Tarvitsemme riittävää energiantuotantoa kaikissa olosuhteissa.

Lauri Ihalainen, SDP:

– Energiapolitiikan pitää turvata teollisuudelle ja kotitalouksille toimitusvarma, kohtuuhintainen ja mahdollisimman markkinaehtoisesti toimiva monipuolinen ja pitkäjänteinen energiansaanti.

– Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa kehittämällä energiasektoria markkinaehtoisesti. Ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa pitää varmistaa päästökauppajärjestelmän toimivuus ja riittävä kustannustehokkuus sekä joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa.

– Päästökaupan ulkopuolella oleellista on energiatehokkuuden kasvattaminen ja edistyneiden energiateknologioiden käyttöönotto.

Kai Mykkänen, Kokoomus:

– Fossiilisten polttoaineiden käyttö on saatava nopeasti kuriin. Teknologiat tätä varten on kuitenkin otettava käyttöön edullisuusjärjestyksessä.

– Saksan energiakäännös on osoittautumassa flopiksi. Ydinvoimasta luopuminen lisäsi kivihiilen ja maakaasun käyttöä. Saksan esimerkki osoittaa, että energiapolitiikassa on edettävä varovaisin, harkituin askelin.

Kaj Turunen, PS:
– Investoinnit energiantuotantoon edellyttävät vakaata toimintaympäristöä. Meidän on lisättävä tätä vakautta. Isoja linjamuutoksia ei nyt tarvita.

– Mitä markkinaehtoisimpina saamme sähkömarkkinat pidettyä, sen parempi kaikille. Tukimekanismeja pitää ennemmin purkaa kuin luoda uusia. Ne vääristävät kilpailua ja ohjaavat että estävät investointeja.

Teppo Säkkinen, Keskustanuoret:
– Harvaan asutussa Suomessa hajautettu järjestelmä voi vähentää paineita vaikkapa verkon rakentamiseen. Se tuo myös kriisivarmuutta.

Säkkisen mielestä kiertotalous pitää saada mukaan energiapolitiikkaan. Puun riittävyyden varaan ei bioenergiaa voida laskea. Sivuvirrat on hyödynnettävä. Vihreä talous tarjoaa Suomelle hyvän pohjan ja uusia mahdollisuuksia.

– Tavoitteeseen pitää ohjata ennemmin haittaverojen kuin tukipolitiikan kautta.