Energiatehokkuus

 
 

Jatkuvaa työtä energiatehokkuuden parantamiseksi

Energiatehokkuus on energiantuotannossa peruslähtökohta. Se on tärkeää sekä talouden että ympäristön näkökulmasta. Pohjolan Voimassa on tehty työtä energiatehokkuuden parantamiseksi jo kauan tekniikan ja talouden mahdollistamissa raameissa.

Kattavaa vapaehtoisiin sopimuksiin perustuvaa työtä energiatehokkuuden parantamiseksi eri toimialoilla aloitettiin Suomessa vuonna 1997. Työkalu ovat vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset, joita solmittiin ensin valtiovallan sekä energiavaltaisen teollisuuden että energia-alan yritysten välillä. Sittemmin sopimukset ovat laajenneet myös muille toimialoille.

Pohjolan Voiman lämpövoiman tuotanto liittyi ensimmäisten joukossa energiantuotantoalan energiansäästösopimukseen vuonna 1998.

Vuoden 2017 alusta alkoi kolmas, vuoteen 2025 ulottuva energiatehokkuussopimuksen kausi. Ensimmäisenä energiatuotantoalan yrityksenä uuteen sopimukseen liittyi Pohjolan Voima -konserniin kuuluva Porin Prosessivoima Oy. Kaikki Pohjolan Voiman yhtiöt ovat mukana uudella sopimuskaudella.

Porin Prosessivoima

Energiatehokkuussopimukset energia- ja ilmastopolitiikan väline

Energiatehokkuussopimukset ovat keskeinen osa Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa. Pohjolan Voima tukee omalta osaltaan sen toteuttamista.

Energiatehokkuussopimuksilla täytetään kansainvälisissä sopimuksissa ja EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetut energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä.

Tavoitteet kirjataan, toimet raportoidaan

Energiatehokkuussopimukseen liittyy velvoite raportoida tehdyt toimet ja saavutettu energiansäästö. Sopimukseen liittyessään yritykset määrittävät, paljonko energiansäästöä (MWh) ne tavoittelevat vuoteen 2025 mennessä. Ne määrittävät myös välitavoitteen vuodelle 2020. Yritykset sitoutuvat energiatehokkuutensa jatkuvaan parantamiseen osana toimintojensa suunnittelua ja johtamista.

Yritykset raportoivat vuosittain

  • kunakin vuonna tekemänsä toimet, jotka säästävät energiaa tai tehostavat energiankäyttöä
  • paljonko energiaa tehtyjen toimien ansiosta säästyy
  • edellisen vuoden energiankäyttönsä

Pohjolan Voiman yhtiöt mukana energiatehokkuussopimuksessa

Energiantuotannon toimenpideohjelmaan ovat liittyneet seuraavat Pohjolan Voiman yhtiöt:

  • PVO-Vesivoima Oy
  • Porin Prosessivoima Oy
  • Vaskiluodon Voima Oy
  • Kymin Voima Oy
  • Laanilan Voima Oy

Myös Teollisuuden Voima Oyj, joka Pohjolan Voiman yhteisyritys, ja Alholmens Kraft Oy Ab, josta Pohjolan Voima omistaa merkittävän osuuden, ovat mukana energiantuotannon toimenpideohjelmassa.

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan ovat liittyneet seuraavat Pohjolan Voiman yhtiöt:

  • Hämeenkyrön Voima Oy
  • Kaukaan Voima Oy
  • Rauman Biovoima Oy

 Yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä energiatehokkaasti

Pohjolan Voima tuottaa voimalaitoksissaan lämpöä ja sähköä ympäristön ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla (CHP). Valtaosa voimalaitoksistamme tuottaa lämpöä, höyryä ja kaukolämpöä sekä sähköä paikallisen teollisuuden ja taajamien käyttöön.

Kun lämpö ja sähkö tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin erikseen tuotettaessa.

Energiatehokkuustyötä Pohjolan Voimassa

Jokainen Pohjolan Voiman tuotantoyhtiö asettaa omat energiatehokkuustavoitteensa. Vuodelle 2017 kukin laitos on joko asettanut tavoitteekseen säästää energiaa tietyn määrän megawattitunteja tai tehdä merkittävän energiatehokkuustoimenpiteen.

Esimerkkejä energiatehokkuustoimista Pohjolan Voiman voimalaitoksilla 2017

Laanilan Voima, Oulu:

  • biovoimalaitoksen Pyroflow-kattilan savukaasupuhaltimen moottori ja sitä ohjaavan taajuusmuuttajan uusittu IE3-energiatehokkuusvaatimusten mukaiseksi

PVO-Vesivoima, eri laitokset Iijoella:

  • kalanviljelylaitoksen ilmastoinnin lämmöntalteenotto modernisoitu ja kattolyhdyn lämmöneristys uusittu
  • kalanviljelylaitoksen välpät pidetään sulana generaattoreiden jäähdytysveden avulla
  • vähällä käytöllä olleiden tilapäismajoitusrakennusten purku Raasakassa
  • Raasakan huoltorakennuksen valaistus ja Jumiskon ulkovalaistus uusittu

Kymin Voima, Kouvola:

  •  Kattilan ylös ajon vaatiman kaasun minimoinnin toimenpiteet
  •  Apujäähdyttimen ja -lauhduttimen käytön minimointi kehittämällä koko tehtaan ja voimalaitoksen höyryverkon säätöä sekä hallintaa

Vaskiluodon Voima, Seinäjoki ja Vaasa

  • Seinäjoella voimalaitokselle tulevan raakaveden pumppu muutettiin käynnistymään vasta, kun runkolinjan paine pienenee alla voimalaitoksen tarpeen. Aiemmin pumppu oli käynnissä koko ajan. Pumpun käyntiaika pieneni muutoksella lähelle nollaa.
  • Seinäjoella on otettu käyttöön uusi matalapaineturbiini. Se tuottaa sähköä entistä enemmän.
  • Vaasassa on poistettu käytöstä ja purettu vanhoja raskasöljysäiliöitä. Raskasöljyn lämmitystarve on näin pienentynyt huomattavasti ja energiaa säästyy.
  • Vaskiluodon Voiman pysyvänä tavoitteena on pienentää laitosten omakäyttösähkön määrää puolella prosentilla vuosittain. Vuonna 2017 tavoite ylittyi moninkertaisesti.

Energiatehokkuuden parannuksia vuosina 2008-2016

Vuosina 2008-2016, edellisellä energiatehokkuussopimuskaudella, Pohjolan Voima toteutti mm. seuraavia energiatehokkuutta parantavia toimia:

Vesivoimalaitokset

Pohjolan Voiman merkittävin energiatehokkuushanke tehtiin vesivoimassa. Voimalaitosten kunnostuksiin ja tehonkorotuksiin on investoitu viime vuosien aikana noin 60 miljoonaa euroa. Iijoella toteutettiin mittava perusparannusohjelma ja peruskorjattiin neljän voimalaitoksen yhteensä kahdeksan konetta. Perusparannusten jälkeen Iijoen voimalaitosten kyky tuottaa säätöteho kasvoi 20 megawattia. Ne pystyvät tuottamaan 20 gigawattituntia enemmän sähköä vuodessa.

Peruskunnostukset jatkuivat Kokemäenjoella Melon voimalassa. Uudet generaattorit ja staattorit myös lisäävät laitoksen energiatehokkuutta. Ne pienentävät sähköntuotannon häviöitä ja lisäävät tuotetun sähkön määrää.

Lämpövoimalaitokset

Lämpövoimalaitoksissa merkittävin toimenpide energiatehokkuuden kannalta oli niiden minimitehon pienentäminen, mikä vähentää häviöitä ja polttoaineen käyttöä. Tätä tehtiin useilla voimalaitoksilla, mm. Kaukaan Voimassa, Kymin Voimassa, Hämeenkyrön Voimassa ja Vaskiluodon Voimassa.

Muita onnistumisia olivat mm.

  • omakäyttösähkön vähentäminen
  • uudet käyttötavat
  • hyötysuhteen parantaminen mm. kunnossapitoa, mittaamista ja analysointia kehittämällä
  • ajorytmityksen tehostaminen sähkömarkkinoiden mukaan

Toimistot

Toimitilojen energiatehokkuutta parannettiin erityisesti Pohjolan Voiman pääkonttorilla Helsingissä. Tilankäyttöä tiivistettiin muokkaamalla perinteinen konttori monitilatoimistoksi. Valaistus vaihdettiin täysin ledeillä toimivaksi. Näin puolitettiin sähkönkulutus. Kun vielä etätyötä tehdään nykyisin entistä enemmän ja kokoukset käydään usein etäkokouksina, myös matkustamiseen käytettyä energiaa säästyy.

Harjavallan käyttökeskuksessa ja Porvoon sijaitsevassa kiinteistössä peruskorjattiin ilmastointia. Porvoossa sähkönkulutus on vähentynyt aiemmasta noin neljänneksellä. Harjavallassa sähkönkulutus leikkautui merkittävästi.

Sertifiointeja laitoksilla

Pohjolan Voimassa rakennettiin ETJ+-energiatehokkuusjärjestelmä vuonna 2015. Kahdeksan voimalaitosta sai ETJ+-sertifikaatin, kaksi ISO 50 001- sertifikaatin.

Pohjolan Voiman laitoksista sertifioitiin

  • PVO-Vesivoiman,
  • Laanilan Voiman,
  • Seinäjoen,
  • Vaasan,
  • Tahkoluodon,
  • Kristiinan,
  • Rauman Biovoiman,
  • Kymin Voiman

voimalaitosten ETJ+-järjestelmät. Hämeenkyrön Voima ja Porin Prosessivoima saivat sertifikaatin ISO 50001-energiatehokkuusjärjestelmästään.

Määrätietoinen työ jatkuu

Pohjolan Voima tekee yhteistyötä alan tutkimuslaitosten, insinööritoimistojen ja laitetoimittajien kanssa. Selvitämme niiden kanssa mahdollisuuksia tehostaa tuotantoamme entisestään. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi kehittämiskohde.