Sivutuotteiden hyötykäyttö

 
 

Sivutuotteiden hyötykäyttö hyvällä tasolla

Energiantuotannossa syntyy sivutuotteena tuhkaa ja kipsiä. Tuhkaa syntyy muun muassa kivihiilen, turpeen ja puun tai jätteen poltosta. Kipsiä syntyy, kun savukaasuja puhdistetaan märkämenetelmällä toimivassa rikinpoistolaitoksessa.

Voimalaitosten polttoprosessin savukaasujen puhdistuksesta tulevaa lentotuhkaa ja kipsiä sekä kattiloiden pohjatuhkaa muodostui yhteensä 101 tuhatta tonnia. Vuonna 2017 sivutuotteita hyödynnettiin 137 prosenttia maarakentamisessa, metsälannoitteena ja rakennusteollisuudessa. Hyötykäyttöprosenttia nostaa aiempien vuosien välivarastojen hyödyntäminen vuoden 2017 hyötykäyttökohteissa.

Tuhkaa hyödynnetään maanrakennuksessa ja lannoitteena

Pohjolan Voiman tavoitteena on, että lämpövoimatuotannon sivutuotteista mahdollisimman suuri osa voidaan hyödyntää uudelleen raaka-aineena korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja kuten kiviaineksia.

Tuhkaa voidaan hyödyntää maanrakennuksessa ja teollisuuden raaka-aineen lisäkomponenttina sekä metsälannoitteena.

Pohjolan Voiman sähkön ja lämmön tuotannon sivutuotteiden määrä ja hyötykäyttöprosentti 

Sivutuotteiden määrä ja hyötykäyttöprosentti

Hyötykäytöstä paljon etuja

Tuhkan hyötykäytöstä on paljon etuja:

  • Tuhka säästää luonnonvaroja
  • Tuhka on kevyt materiaali verrattuna luonnon kivimurskeeseen
  • Tuhka on lämmöneristyskyvyltään parempi kuin kivimurske
  • Tuhka säilyy ehjänä maan routiessa.
  • Tuhkaa käyttämällä voidaan pienentää rakenteen kerrospaksuutta.
  • Tuhkan hyötykäyttö vähentää kaatopaikkojen kuormitusta.

 Maanrakentamisessa tuhkaa voidaan käyttää:

  • teiden, katujen, kenttien ja parkkipaikkojen suodatinkerroksena
  • jakavina tai kantavina kerroksina
  • pengerten täytteenä
  • meluvalleissa
  • kaatopaikkojen rakentamisessa.

 Teollisuus voi hyödyntää tuhkaa:

  • raaka-aineena sementin, asfaltin ja betonin valmistuksessa
  • täyte- ja lisäaineena
  • täyte- ja sideaineena
  • ruopattujen sedimenttien ja pehmeiden savimaiden stabiloinnissa.

Tuhkaa voidaan käyttää myös lannoitteena.

Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden jäteverolain mukaan lentotuhka ja kipsi kaatopaikalle sijoitettuna kuuluvat jäteveron piiriin.

Vuoden GeoTeko -palkinto Rauman Biovoimalle

Rauman Biovoiman kenttäprojektille myönnettiin Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen vuoden 2013 GeoTeko -tunnustuspalkinto taloudellisen ja ekologisen pohjarakentamisen suunnannäyttäjänä.

Kenttäprojektissa rakennetaan uusi varastokenttä täyttämällä teollisuusalueen keskellä sijaitsevaa käyttämätöntä Sampaanalanlahden vesialuetta Raumalla. Täytössä hyödynnetään teollisuusalueella syntyviä jäte- ja sivutuotevirtoja.

Pohjanvahvistustekniikkana käytettävässä massastabiloinnissa käytetään sideaineena Rauman Biovoiman voimalaitokselta syntyvää kuivaa lentotuhkaa yhdessä sementtikomponentin kanssa. Kentän pintarakenteissa käytetään sellutehtaalta tulevan soodasakan ja voimalaitokselta saatavan lentotuhkan seoksia.

Pohjolan Voiman ja Rauman Energian omistama Rauman Biovoima rakentaa varastokenttää yhdessä UPM:n Rauman tehtaan kanssa. Kentän rakentamistyöt aloitettiin joulukuussa 2012. Kentän arvioitu rakennusaika on 10 vuotta.