Kalojen istutukset ja ylisiirrot

 
 

Pohjolan Voima vastaa Iijoen joki- ja merialueen kalanistutuksista 

Iijoki on Suomen suosituimpia virkistyskalastusvesiä osaksi istutusten ansiosta. Pohjolan Voima vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima vastaa Iijoella joki- ja merialueen sekä kahden järvialueen istutuksista. Osa Kemijoella pääuoman ja merialueen velvoitteista sekä yksi järvialue kuuluvat PVO-Vesivoimalle.

Kemijoella pääuoman ja merialueen velvoitteista 17 prosenttia kuuluu PVO-Vesivoimalle, samoin yksi järvialue. Istutusten määrä on mitoitettu vesistöjen luontaisen poikastuotannon perusteella.
Iijoen latvoilla, Irnin ja Koston säännöstelyjärvien alueella maksetaan lisäksi vuotuisia kalatalousmaksuja. 

Lohta, taimenta ja vaellussiikaa jokisuulle



Lohi

Iijoen kalatalousvelvoitteet on määrätty voimalaitoslupiin liittyvällä erillispäätöksellä vuonna 1980. Jokisuulle istutetaan lohen, meritaimenen ja siian vaellusvalmiita poikasia. Jokialueelle istutetaan sisävesikaloja korvaamaan merestä nousseen siian ja taimenen saaliin menetystä. Järville istutetaan järvitaimenta, harjusta ja sisävesisiikaa.

Nykyisellään Pohjolan Voima käyttää kalanistutuksiin 1,7 miljoonaa euroa vuosittain.

Lue: Poikasistutukset sujuneet kaavaillusti keväällä 2019

Ylisiirrot osa vaelluskalakantojen palauttamista

Kalojen ylisiirrot ovat tärkeä osa toimia, jolla edistetään vaelluskalakantojen palauttamista rakennettuihin jokiin.
Pohjolan Voima on osallistunut ja antanut rahoitusta Lohijokitiimi ry:n toteuttamaan vaelluskalojen ylisiirtohankkeeseen Kemijoella. Iijoella jatketaan elävien lohien ylisiirtoa voimalaitospatojen ohitse parhaille lisääntymisalueille.

Lohien ja meritaimenien ylisiirrot kuuluvat Iijoen vaelluskalakärkihankkeen toimenpideohjelmaan. Siihen kuuluvat  myös lohikalojen pienpoikasten istutukset Iijoelle ja sen sivujokiin. Iijoen vaelluskalaärkihankkeen rahoittajia ovat PVO-Vesivoima alueen kunnat, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Iijoen vesistön kalastusalue.

Aiemman Vaelluskalat palaavat Iijokeen -yhteistyöhankkeen aikana vuosina 2008─2010 aloitettiin lohien ylisiirto Iijoen jokisuulta keskijuoksun lisääntymisalueille. Radiolähettimillä varustettujen lohien ja sähkökalastuksen avulla varmennettiin lohien luonnonvaraisen lisääntymisen onnistuminen Iijoessa.

Ylisiirrot jatkuivat Vaelluskalat palaavat Iijokeen 2015─2017 -hankkeessa. Elävien lohien pyydystämistä ja siirtämistä viiden voimalaitospadon ohitse Iijoen parhaille lisääntymisalueille koordinoi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus. Yhteishankkeeseen osallistuivat PVO-Vesivoiman lisäksi Iin kunta, Oulun kaupunki, Pudasjärven kaupunki ja Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat.

Nahkiaisten ylisiirtoa Iijolla
Nakiaisten ylisiirtoa Raasakan voimalaitoksella

Nahkiaisten ylisiirto

Kemijoella PVO- Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy ovat panostaneet Isohaaran nahkiaisen pyynnin tehostamiseen. Uusien pyyntipaikkojen ja -tapojen kokeilut tuottivat vuonna 2015 rohkaisevia tuloksia varsinkin Isohaaran uudemman voimalaitoksen Vallitunsaaren puolella.

Lue: Yli 50 000 nahkiaista siirretty vapaisiin jokiin 2018 

Kalanhoitoon kuuluu myös tarkkailu

PVO-Vesivoiman kalanhoitovelvoitteisiin kuuluu myös tarkkailla istutusten onnistumista ja kalalajien vaihtelua kalakannassa. Tarkkailussa yhteistyökumppaneita ovat kunkin alueen ammatti-, virkistys- ja kotitarvekalastajat. He kirjaavat saalistiedot.

Tietoja kerätään sopimuskalastajien tuottaman kirjanpidon avulla sekä suuremman kalastajajoukon vastauksin. Tiedot kootaan 3- ja 5-vuotisraportteihin, jotka julkaistaan Pohjolan Voiman sivuilla.

Tarkkailuun kuuluu myös kalanäytteiden tutkiminen. Niitä kerätään vuosittain Iijoen merialueella merilohesta, siiasta ja nahkiaisesta. Jokialueella kerätään harjuksesta ja taimenesta. Järvialueella näytteitä otetaan joka kolmas vuosi siiasta ja muikusta. Näytteillä seurataan kalojen terveydentilaa.

Lue kalataloustarkkailusta tarkemmin

Raasakan kalanviljelylaitos
Raasakan kalanviljelulaitos

Kalanviljelylaitos kasvattaa kalanpoikaset

Voimalohi Oy kasvattaa kalanpoikasia PVO-Vesivoima Oy:n kalatalousvelvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi Voimalohi edistää vapaaehtoisia valluskalojen palatutushankkeita. Voimalohen omistavat PVO-Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy puoliksi.

Kalanpoikasten terveystilaa, kuntoa ja fysiologista laatua seurataan laitoksilla jatkuvasti.

Raasakan laitoksella on myös testattu virikeviljelyä useita vuosia.

Voimaloheslla on hallinnassaan kaksi kalanviljelylaitosta ja 14 luonnonravintolammikkoa sekä sopimuskalanviljelyä.

Kalatalousvelvoitteet

 

Iijoen merialue

Merilohi                  310 000
Meritaimen               28 000
Vaellussiika           1 200 000
Nahkiaisen ylisiirto    60 000

Iijoen jokialue

Järvitaimen         20 000
Sisävesisiika      650 000

Kalojen istutusta.
Kalojen istutusta

IIjoen ja Kemijoen järvialueet

  Irni Kosto Suolijärvet
Sisävesisiika 81 500 (62 000) 450 000
Harjus 20 000 - -
Järvitaimen 10 150 11 500 27 000

 

 
  
  
  

Koston alueen sisävesisiikavelvoite 62 000 on muutettu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä kalatalousmaksuksi vuonna 2002.

Kemijoen meri- ja jokialue

Pohjolan Voiman osuus, 17 % velvoitteesta

Merilohi 105 000
Meritaimen   15 300
Järvitaimen   10 200
Vaellus- ja sisävesisiika 884 000
Harjus   34 000
Nahkiaisen ylisiirto, 50% velvoitteesta   50 000

 

 

 

 

Muilta osin Kemijoen kalanistutusvelvoitteista vastaa Kemijoki Oy.

Istukkaiden lajeja, kokoa ja määrää voidaan muuttaa yhteisesti sopien viranomaisten päätöksellä parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Tällöin kalatalousvelvoitteen arvo ei muutu. Esimerkiksi Iijoen jokialueelle ei ole istutettu siikaa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Siikavelvoite on korvattu pääasiassa harjuksella ja taimenella.