Irnijärvellä potentiaalia järvitaimenelle

 
 

Irnin alueen kalakantojen tarkkailun uusimman kauden tulokset viittaavat siihen, että taimenen istutuksilla on potentiaalia erityisesti Irnijärvellä.

Irnin velvoitehoitoalueeseen kuuluvat Irni-, Polo- ja Kerojärvet Iijoen vesistöalueen yläosilla. Ne ovat säännösteltyjä järviä, joissa kalakantojen velvoitehoitoa on tarkkailtu 1980-luvulta lähtien. PVO-Vesivoima vastaa niiden velvoitehoidosta.

Tuorein, Irnin alueen kalanhoitoa vuosina 2012‒2016 koskeva raportti on äskettäin julkaistu. Tarkkailuraportissa käydään läpi vuosien 2012‒2016 tarkkailutulosten yhteenveto. Raportista löytyvät myös keskeisimmät tiedot edellisten kausien ajalta, vuosilta 1981‒2011. Raportin on laatinut biologi Heikki Laitala Ahma ympäristö Oy:stä.

Irnijärvellä taimenelle soveltuvat olot

Siikaistutusten tuotto on pysynyt alueen pääjärvellä, Irnijärvellä, heikkona 2000-luvulla. Siikasaaliit järvellä ovat olleet vain joitakin satoja kiloja vuodessa. Siikasaaliiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kalastuksessa vuosien mittaan tapahtuneet muutokset.Istutusta Irnijärvellä syksyllä 2017. Kuva: Jyrki Salo, PVO-Vesivoima

Sen sijaan taimenen istutukset ovat alkaneet tuottaa Irnijärvellä paremmin. Taimenistutukset ovat viime vuosina osoittaneet potentiaalinsa.

Taimenistukkaille riittää ruokaa

Raportin mukaan siian istutusta järveen kannattaisikin vähentää ja panostaa enemmän taimeneen. Irnijärvi on ravinnepitoisuudeltaan varsin karu järvi, sen rannat syvenevät nopeasti ja siitä löytyy useita yli 10 metrin syvänteitä. Muikkukanta on pääsääntöisesti hyvä, joten taimenistukkaille riittää ruokaa.

Kero- ja Polojärvillä tilanne on osin toinen. Taimenistutusten tuotto on niissä jäänyt heikoksi. Ne eivät syvyysprofiilinsa vuoksi sovellu yhtä hyvin järvitaimenelle kuin Irnijärvi. Siikaistutusten jatkaminen nykymuodossaan on siksi perusteltua Kero- ja Polojärvillä.

Osin ristiriitaisia tavoitteita

Tarkkailuhistoriatiedon perusteella siika kasvaa Irnijärvellä hitaasti. Pääosa siiasta kalastetaan 34‒40 mm:n verkoilla. Tarkkailun mukaan nämä välikoon verkot pyytävät viileän veden aikaan syksyisin ja keväisin myös taimenistukkaita, kun sekä taimenet että siiat viihtyvät rantojen lähellä.

Siian ja taimenen kalastuksella onkin Irnijärvellä osin ristiriitaiset tavoitteet. Järvellä ei todennäköisesti voi olla yhtä aikaa vahvaa siika- ja taimenkantaa, raportissa arvioidaan.

Kalastussäännöt koko järven alueella olisi uudistettava, raportissa huomautetaan.

Muikku merkittävin talouskala

Irnijärvien alueen tärkein talouskala on muikku. Esimerkiksi vuonna 2015 sitä on kalastettu järviltä yhteensä noin 21 tonnia. Laitala suosittaakin raportissa tehokasta muikun kalastusta. Sen avulla muikkukantojen ikärakenne saataisiin pidetyksi nuorena ja minimoiduksi kannanvaihtelua.

Myös hauki on alueella yleinen ja tärkeä saalis. 2015 järvien haukisaalis oli noin 4,8 tonnia. Määrä oli kasvanut yli tonnilla vuodesta 2010.

Kaikkien järvien saaliista verkoilla saatiin yli 97 %. Harvojen, yli 55-millisten sekä muikkuverkkojen käyttö on yleistynyt edelliseen viisivuotisjaksoon verrattuna.

Päiväkohtainen kalastuksen kirjanpito pohjana

Kalataloustarkkailussa käytetään menetelminä kirjanpitokalastusta, kalakantanäytteitä sekä ajoittain tehtäviä kalastustiedusteluja.Pyydysyksikkösaaliit (saalis grammoina pyydyksen kokukertaa kohti) verkkopyydyksillä 2014‒2016 koskeneiden kalastustiedustelujen mukaan

Irnin alueella toimi tarkkailujaksolla 2011‒2016 yhteensä 11 kirjanpitokalastajaa. He merkitsevät päivittäin lomakkeille käyttämänsä pyydykset sekä erittelevät saamansa saaliin kiloittain pyydys- ja kalalajikohtaisesti.

Näytteillä selvitetään kalojen kuntoa

Tarkkailujakson aikana kalastajilta hankittiin myös kalakantanäytteitä siioista. Näistä näytteistä määritettiin kalojen kokonaispaino ja -pituus, sukupuoli ja sukukypsyys sekä suomunäytteistä myös ikä. Näytekaloista tutkittiin myös loisten esiintymistä.

Järvien kalastusta selvitetään ajoittain myös tiedusteluilla. Lupamyyntitietojen perusteella hieman yli puolet järvillä kalastavista on Kuusamosta tai Taivalkoskelta, vajaa kolmannes Oulun alueelta ja noin joka kymmenes Etelä-Suomesta.

Eri kalalajien osuudet kalastuskirjanpidon kokonaissaaliista 2012‒2016

Irnijärvi

• Muikku: n. 39 %
• Hauki: n. 16 %
• Järvitaimen: 15 %
• Siika: 6,5 %

Kerojärvet

• Muikku: n. 50 %
• Hauki: n. 20 %
• Siika: 3 %
• Järvitaimen: 0,8 %*
*) kokonaissaaliseen vaikuttaa osin muikkukantojen vaihtelu ja siirtyminen harvempiin verkkoihin

Polojärvet

• Muikku: n. 58 %
• Hauki: n. 17 %
• Järvitaimen: runsaat 3 %
• Siika: n. 3 %