Järvialueiden kalataloustarkkailut: Kostonjärven taimensaalis kasvoi

 
 

Suolijärvien ja Koston alueen järvien kalastustiedustelujen mukaan saalismäärissä ei ole tapahtunut 2013‒2017 merkittäviä kalastosta johtuvia muutoksia. Sen sijaan verkkokalastus on selvästi vähentynyt, mikä heijastuu myös saaliisiin.

Kalastustiedustelu Posion Suolijärvillä ja Taivalkoskella Koston alueen järviä koskeva yhteenvetoraportti kertovat, että saalismäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä kalastosta johtuvia muutoksia edellisiin, 2014 tehtyihin tiedusteluihin verrattuna. Alueita koskevat velvoitetarkkailuraportit on vastikään julkaistu.

Koston alueen yhteenvetoraportti koskee vuosi 2013‒2017 ja sisältää tiedot kalastustiedustelusta, kalastuskirjanpidosta sekä kalakantanäytteistä.

Eri puolilla hoitoaluetta noin kolmen vuoden välein

Kalastustiedustelu on osa kalanhoidon tarkkailuvelvoitetta. Niitä tehdään eri puolilla hoitoaluetta pääsääntöisesti kolmen vuoden välein yhdessä alueiden osakaskuntien kanssa. Suolijärviä koskevaan tiedusteluun vastasi yli 80 % luvan ostaneista henkilöistä, joiden yhteystiedot olivat saatavilla. Kostonjärven tiedustelun vastausprosentiksi tuli 70.

Suolijärvien tiedustelu koskee vuotta 2017, Kostonjärven vuotta 2016. Käytännön toteuttaja oli Eurofins Ahma Oy.
Kalastustiedustelu tehtiin Suolijärvillä 17. kertaa. Koston alueen järvillä tämänkertainen tiedustelu oli kahdeksas varsinainen kalastustiedustelu.

Ylä-Suolijärvillä selvästi enemmän muikkua

Ylä-Suolijärvillä saalista kertyi yhteensä 12 tonnia, mikä on 3,7 tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Kalastajaa kohti saalista tuli 61 kg. Se on 14 kg enemmän kuin 2014.Ylä-Suolijärven kokonaissaalis (19557 kg)

Saalismäärän kasvua selittää selvästi vuotta 2014 suurempi muikku- ja haukisaalis. Sen sijaan taimensaalis oli hieman (100 kg) pienempi kuin keskimäärin vuosina 2007‒2014.

Ala-Suolijärvillä vähemmän verkkopyytäjiä

Ala-Suolijärvillä kokonaissaalis pieneni lähes 5 tonnilla vuoteen 2014 verrattuna. Kymmenen viime vuoden ajan sekä kalastajien määrä että verkkopyynnin määrä on vähentynyt, mikä selittää tulosta osittain.

Yleisimmin Ala-Suolijärvestä nousi haukea, mutta sen määrä väheni lähes 6 tonnista 2,6 tonniin. Ahvensaalis oli kiloissa pysynyt tasaisena, mutta ahvenen osuus saalislajeista oli kasvanut huomattavasti. Ala-Suolijärven kokonaissaalis (13500 kg)

Sekä siika- että taimensaalis oli vähentynyt. Järven siikakantoja vaivaa haukimato-ongelma. Sen nykyisestä laajuudesta saadaan tarkempaa tietoa vuoden 2018 aikana kerättyjen kalakantanäytteiden myötä. Näytteitä täydennetään 2019 aikana. Ongelma vaikuttaa myös siikojen kasvuun sekä kalastuksen painottumiseen.

Kostonjärvellä taimensaaliit parantuneet

Koston hoitoalueella kalastus ja myös istutukset painottuvat alueen suurimpaan järveen, Kostonjärveen. Sielläkin verkkokalastuksen suosio on hiipunut takavuosista, vaikka sitä edelleen harjoitetaan. Selvästi suosituimmaksi kalastusmuodoksi on noussut vetouistelu. Järvellä pyydetään myös rysillä ja nuotalla.

Järven kokonaissaalis oli tiedustelun perusteella 26 tonnia. Tärkeimmät saaliskalat tavanmaisessa pyynnissä (muu kuin rysä tai nuotta) Kostonjärvellä olivat hauki, muikku, taimen ja made.

Entistä paremmat taimensaaliit ovat nostaneet vetouistelun suosiota Kostonjärvellä. Vetouistellen on viime vuosina ylipäätään saatu suurehkoja yksikkösaaliita, tiedustelusta ilmenee.

Saalis on pääasiassa haukea ja taimenta. Taimensaalis oli tiedustelun perusteella n. 1,4 tonnia. Taimen osuus kokonaissaaliista oli 11 %. Noin puolet tästä kalastettiin vetouistelemalla.

Taimenkanta reagoi muikkukantaan

Olettaen, että taimensaalit ovat peräisin velvoiteistutuksista, tiedustelun tekijät arvioivat, että istutusten tuotto olisi 260 g tuhatta istukasta kohti. Tekijöiden mukaan tätä voidaan pitää kohtalaisena tuottona. Arvion perustana on käytetty keskimääräistä taimenistukkaiden määrää.

Tiedustelun tekijät huomauttavat myös, että Kostonjärven muikkukanta näyttää vaikuttavan taimenen istutuksien tuloksiin. Ne vaihtelevat selvästi eri vuosina.

Yhteenvetoraportissa myös kirjanpitokalastuksen tulokset

Koston alueen järviä koskevan yhteenvetoraportissa tarkastellaan myös kirjanpitokalastajien saaliita sekä kalakantanäytteitä. Raportissa käydään läpi tilannetta Kostonjärven lisäksi myös Kynsi- ja Tervajärveltä sekä Unilammelta.

Kostonjärven kirjanpitokalastajilla taimenen osuus saaliista on vuosien mittaan vaihdellut paljon. Taimenen osuus tavanomaisen kalastuksen saaliista oli kahdella edellisellä tarkkailujaksolla noin neljännes. Tällä jaksolla osuus putosi noin 14 %:iin.

Osaksi tämä johtuu aiempaa tiukemmasta alamitasta. Taimenen kalastuksessa käytettiin nyt yli 55 mm:n verkkoja. Taimenen osuus on ylipäätään vaihdellut tarkkailuaikana, 1980-luvulta lähtien voimakkaasti, 4‒36 %:n välillä.

Kalakantanäytteitä on alueen järvistä kerätty vain Kostonjärveltä 2014 ja 2017. Ne ovat lähes täysin peräisin siioista ja muikuista.