Poikasistutukset sujuneet kaavaillusti

 
 

Merilohen ja meritaimenen poikasten istutukset merialueelle on Pohjolan Voiman osalta tältä keväältä tehty, mutta istutukset jokialueille ja järville ovat vasta aluillaan.

Irninjoelle tehdyt kutusoraikot ovat selvinneet talvesta hyvin.

Järvitaimenta ja kirjolohta istutetaan kesäkuussa ylemmäs jokialueille sekä järvialueilla. Syksyllä vuorossa ovat kesän Iijoen luonnonravintolammikoilla kokoaan kasvattaneet siian ja harjukset poikaset.

Vastakuoriutuneita siianpoikasia.
vastakuoriutuneita siianpoikasia

‒ Luonnonravintolammikoille on jo viety kaikki vastakuoriutuneet poikaset. Sentin mittaiset poikaset kasvavat kesän aikana kymmensenttisiksi, ja siinä vaiheessa ne istutetaan vesistöihin, PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo kuvaa.

Kemijoella on luonnonravintolammikko kuhan poikasille.

Osakaskuntien toivomia ”juhannuskaloja”, kirjolohia, istutetaan kalastajien eniten suosimiin patoaltaisiin.

Viime kesän helteet vaikeuttivat poikastuotantoa

Iijoen merilohivelvoitteeseen sisältyviä merilohen ja meritaimenen poikasia on tänä keväänä istutettu noin 315 000.

Helteinen viime kesä hankaloitti kalankasvatusta ja olisi siksi voinut vaikuttaa tämänvuotisiin istutuksiin enemmän kuin lopulta tapahtui.

‒ Veden lämpötilat olivat kalanviljelylaitoksillakin lähellä kriittisiä lukemia kalojen hyvinvoinnin kannalta. Saimme kuitenkin hyvin kalanpoikasia istutuksiin, Salo taustoittaa.

Nahkiaisilla ei enää ylisiirtokieltoa

Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen myös nahkiaisten kannalta. Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa IHN-tautia, eikä nahkiaisten ylisiirtoja saanut syksyllä tehdä. Tiukoilla rajoituksilla pyrittiin estämään taudin leviämistä sisämaahan.

Tilannetta seurataan nyt tavallista tarkemmin. Tänä vuonna mistään ei ole löytynyt IHN-tautitapauksia, joten nahkiaisen ylisiirtojen jatkamiselle syksyllä ei vaikuta olevan esteitä.

Irnijoen kutusoraikot hyvässä kunnossa

Toukokuun lopulla tarkastettiin Irninjoen koskille syksyllä 2017 rakennettuja kutusoraikkoja. ELY-keskus seuraa niiden kehitystä. Seuranta liittyy Irnin ympäristövirtaamasta tehtyyn sopimukseen.

Irninjoen kutusoraikkoa kesällä 2019.
Irninjoki kutusoraikkoa

‒ Soraikot olivat hieman siirtyneet, kuten odotettiinkin. Hyväkuntoisia sorakoita on kuitenkin niin paljon, että tavoitteisiin on päästy, Jyrki Salo kertoo havainnoista.

ELY-keskus määritteli soraikkoja rakennettaessa, että hyvää kutualuetta pitää olla 200 m2. Sitä on nyt määritetyillä kriteereillä arvioituna lähes kaksinkertaisesti.

‒ Käytännössä kaikilta kunnostetuilta koskialueilta löytyy lisääntymiseen sopivia alueita. Syksyllä tiedämme enemmän, kun poikastilannetta tarkastellaan sähkökalastuksen avulla. Tulosten perusteella ely arvioi, täyttyvätkö kutusoraikoille asetetut kriteerit.

Tulosten perusteella ELY-keskus myös päättää, onko sovittu Irnin ympäristövirtaama toiminut vai onko sitä syytä muuttaa.

Teksti: Riitta Gullman