Vaelluskalojen palauttaminen

 
 

Vaelluskalojen palauttaminen tehdään yhteistyöllä

Vaelluskalojen palauttamisessa parhaat tulokset saadaan yhteistyöllä. Eri tahoja tarvitaan mukaan, sillä tarvitaan monenlaista osaamista ja useiden osapuolten sitoutumista. Pohjolan Voima osallistuu vaelluskalayhteistyöhön.

Vesivoimalaitokset ovat estäneet Ii-, Kemi- ja Kymijoissa kalojen kutuvaelluksen. Kalakantoja on pidetty niissä yllä istutuksin. Kansallisen kalatiestrategian tavoitteena on palauttaa vaelluskalat erityisesti Iijokeen, Kemijokeen ja Kymijokeen. Pohjolan Voima tukee strategian toteuttamista ja osallistuu vaelluskalayhteistyöhön.

Monipuolista keinovalikoimaa tarvitaan

Vaelluskalojen palauttamista edistetään käyttämällä kuhunkin vesistöön parhaiten soveltuvaa keinovalikoimaa. Kalatiet ovat niistä yksi. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan monipuolinen valikoima keinoja. Niitä ovat

  • kalatiet
  • kalojen ylisiirrot
  • tuki-istutukset
  • vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusratkaisut
  • kalastuksen rajoitukset.

Pohjolan Voima on valmis osallistumaan kalateiden tai kiinniottolaitteiden suunnitteluun ja rakentamisen rahoitukseen. Olennaista on, että löydetään toimiva ja kustannustehokas ratkaisu.

Pohjolan Voima mukana monissa vaelluskalahankkeissa

PVO-Vesivoima on osallistunut ja osallistuu moniin palauttamista edistäviin hankkeisiin ja tutkimuksiin Iijoella ja Kemijoella. Se on monissa hankkeissa osarahoittajana. Se on myös antanut hankkeiden käyttöön asiantuntijatyötä, tietoa ja mittaustuloksia.

Vaelluskalat liittyvät jokien kehittämisen kokonaisuuteen. Siihen kuuluvat myös muun muassa ammattikalastus, virkistyskäyttö, matkailuyritykset, tulvasuojelu, säännöstely sekä vesivoima. Laaja yhteistyö hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa takaa parhaat tulokset.

Kalasydän-hanke

Pohjolan Voima on mukana Kalasydän-hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaista laitetta vaelluskalojen nousun edistämiseksi.

Kalasydänjärjestelmään kuuluvat kaksikammioinen moduuli, siirtoputkisto ja ohjausjärjestelmä. Vaelluskala ohjataan runkokammioon houkutusvirran avulla. Sieltä se siirretään venttiilien kautta, vedenpaineen avulla putkistoa pitkin vaellusesteen yli. Järjestelmä sopii sen kehittäjän mukaan lohen ja taimenen lisäksi useille kalalajeille, kuten vaellussiialle.
Laitteiston siirtoputkistoa voidaan hyödyntää myös poikasten alasvaellukseen.

Kalasydän-hanke on saanut maa- ja metsätalousministeriön kärkihankestatuksen sekä rahoitusta laitteen rakentamisen ja testaamiseen. Muut rahoittajat ovat mm. PVO-Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy.

Iijoen otva-hanke

Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima osallistuu yhdessä Iijoki-alueen kuntien kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään kolmevuotiseen Iijoen otva -hankkeeseen.

Otvalla on kolme päätavoitetta:
1. Yhteisen vesistövision muodostaminen
(vesistön kehittämisen kokonaisratkaisussa huomioidaan vesienhoito, kalatalous, vesitalous, alueiden käyttö ja elinkeinoelämä)
2. Vaelluskalakantojen palauttamisen ja Itämeren lohikannan turvaamisen edistäminen
(kalatierakentamisen edistäminen, kalastusjärjestelyjen edistäminen, smolttien alasvaellustutkimus)
3. Joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden edistäminen

Vaelluskalakantojen palauttamisen edistämiseksi tehdään seuraavaa:

  • Edistetään kalateiden toteutusjärjestelyjä sekä vaelluskalojen palauttamisen edellyttämiä kalastusjärjestelyjä
  • Kehitetään älykalatieteknologiaa
  • Iijoelle soveltuvan vaelluskalojen alasvaellusreitin yleissuunnittelu
  • Täydennetään Raasakan voimalaitospadon ja Raasakan säännöstelypadon kalateiden lupahakemustasoiset suunnitelmat urakkatarjouskilpailukelpoisiksi rakennussuunnitelmiksi
  • Tarkastellaan esiselvitystasolla Raasakassa sijaitsevan vanhan uoman kalataloudellisen ja virkistyksellisen arvon nostamista, pilotoidaan ympäristövirtaamaa

Iijoen vaelluskalakärkihanke

Vesivoimayhtiömme osallistuu myös osana Iijoen otva -hanketta valmisteltuun Suomen suurimpaan vaelluskalahankkeeseen, Iijoen vaelluskalakärkihankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2017. Kolmivuotisen hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat

  • Raasakan voimalaitoksen kalatie
  • smolttien eli taimenen ja lohien vaelluspoikasten alasvaellusratkaisut
  • pienpoikasten istutusohjelma
  • ylisiirrottoimenpiteet Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla.

Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimaan hankkeeseen osallistuu lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, alueen kuntia, Iijoen vesistön kalastusalue ja Metsähallitus. Hanke toteutetaan osana Suomen hallituksen luontopolitiikka-kärkihanketta.

Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen

Lapin liiton koordinoiman alueellisen yhteistyöryhmän tehtävänä on ohjata toimenpidesuunnitelman laatimista Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Se myös valmistelee hankkeita hallituksen kärkihankerahoituksen hakuun. Kemijoen vesistöalue kuuluu hallituksen pilottikohteisiin, johon rahoitusta voidaan ohjata.

Puolitoista vuotta kestävän toimenpidesuunnitelmatyön koordinoinnin rahoittavat Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy. Yhteistyöryhmä aloitti toimintansa keväällä 2016. Yhteistyöryhmän toimenpidesuunnitelma Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi julkaistiin helmikuussa 2017. Suunnitelmassa linjataan hankkeita, joita lähitulevaisuudessa tullaan laajalla vesistöalueella toteuttamaan.

Lapin liitto jatkaa Kemi-Ounasjoen Vaelluskalatyöryhmän koordinointia yhteistyössä kalastusalueiden ja vesialueen omistajien; metsähallituksen sekä vesivoimayhtiöiden kanssa. Liiton ja yhtiöiden välille on laadittu toistaiseksi voimassa oleva yhteistyösopimus, joka mahdollistaa Vaelluskalatyöryhmän toiminnan jatkumisen. Osapuolten tavoitteena on pitkäjänteinen ja jatkuva yhteistyö vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Työn rahoituksesta vastaavat Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy.

Kalatiet

Osana Iijoen otva- ja Iijoen vaelluskalakärkihankkeita Pohjolan Voima ja Metsähallitus ovat hakeneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vesitalouslupaa Raasakan kalatien rakentamiseksi. Kalateiden rakennussuunnittelu toteutetaan aloitettiin marraskuussa 2017. Tavoitteena on, että kalatierakentaminen voisi alkaa luvan myöntämisen jälkeen vuonna 2018.

Otvaa edeltävässä hankkeessa (Iijoen kalatiet 2011-2013) on tehty toteutussuunnitelmat viiden Iijoen voimalaitoksen kalateistä. Hankkeen aikana valmistui kalatie Kostonjärven säännöstelypadolle. Hanketta edelsi Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanke vuosina 2008 - 2010.