Kalat ja vesiluonto
Vesivoiman tuotanto muokkaa vesiluontoa. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä vesiympäristön kehittämiseksi. Olemme sitoutuneet edistämään vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamista, laajassa yhteistyössä, vaiheittain edeten. Uskomme, että vaelluskalojen palauttaminen ja vesivoiman tuotanto voidaan sovittaa yhteen.
Siirry suoraan aiheisiin:
- Kalatiet
- Alasvaellus (Haapakosken alasvaellusväylä)
- Iijoen Raasakan vanha uoma
- Kalanistutukset ja ylisiirrot
- Ympäristövirtaama
- Vesistöjen säännöstely
- Ympäristönhoito, rantojen suojaus
- Raasakan Kalasydän-kalatie
Olemme sitoutuneet palauttamaan luonnonkiertoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ on mittava. Siinä tarvitaan laajasti eri osapuolisen osaamista ja sitoutumista sekä monipuolisia keinoja. Tarvitaan väyliä kalojen ylös- ja alasvaellusta varten, mutta yhtä lailla tarvitaan kalanistutuksia, mäti-istutuksia, ylisiirtoja ja kalastuksen rajoittamista ja kalastuskieltoja.
Vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa päästään parhaaseen tulokseen yhteistyöllä ja vaiheittain edeten.
Uskomme vahvasti siihen, että parhaaseen tulokseen päästään vaiheittain edeten laajassa yhteistyössä ja tutkimukseen nojaten. Iijoen vuosia kestäneen hyvän yhteistyön tavoitteena on, että kaikkien voimalaitosten yhteyteen rakennetaan kalatiet. Tavoitteena on ylösvaellusratkaisu alimmalle voimalaitokselle Raasakkaan ja kehittää ylimmän voimalaitoksen Haapakosken alasvaellusreittiä. Kokemusten perusteella etenemme jatkossa vaiheittain yhteistyössä tavoitteena ylös- ja alasvaellusratkaisu kaikkiin viiteen Iijoen voimalaitokseemme. Vaelluskalakannan kehittymistä tuetaan mäti- ja poikasistutuksilla sekä siirroilla voimalaitosten ohi. Jokainen voimalaitos on erilainen, joten eteneminen edellyttää tutkittua tietoa edellisen vaiheen tuloksista
Raasakassa on useita vaihtoehtoja ylösvaellukselle. Yhteisen Iijoki-vision päätavoitteena on ollut tekninen kalatie Raasakan voimalaitokselle. Yhtenä osana kokonaisuutta haemme kokemuksia Kalasydän-kalatien toimivuudesta Raasakassa vuosina 2023-2025. Lisäksi selvitämme teknisen kalatien tai luonnonmukaisen kalatien rakentamista säännöstelypadolle.
Lohi Iijokeen -hanke vuosina 2022-2024 jatkaa vaelluskalojen palauttamisen yhteistyötä. Yhteishankkeessa tuotetaan uutta tietoa Haapakosken smolttien alasvaellusväylän toimivuudesta. Hankkeessa seurataan smoltteja Haapakoskella ja Pahkakoskella, koekäytetään ja kehitetään Haapakosken alasvaellusväylää, toteutetaan smolttien ja nousukalojen ylisiirtoja sekä pienpoikasten istutusohjelmaa, on tuotettu Iijoki-aiheinen video ja perustetaan nettisivusto.
Aiemmassa, laajassa Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022 rakennettiin Suomen ensimmäinen smolttien (lohikalojen vaelluspoikasten) alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle. Lisäksi Raasakan kalatien rakentamisen käynnistämistä edistettiin.
Katso Lohi Iijokeen hankkeessa valmistunut lyhytdokumentti Mahdollisuuksien Iijoki
Iijoki-sopimus vesistövision toteutuksesta 2024-2028 toteuttaa Iijoen vesistövisiota ja toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelmassa tavoitellaan vaelluskalojen luonnonkierron palauttamista Iijokeen, veden laadun parantamista vesistö- ja valuma-aluekunnostuksin sekä elinkeinoelämän, matkailun, virkistyskäytön ja asumisviihtyvyyden piristämistä. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana alueen kunnat, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Iijoki-sopimus allekirjoitettiin vuonna 2019 ja hankkeessa on menossa toinen sopimuskausi.
Katso Iijoki-sopimuksesta kertova video
Osallistumme myös Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen yhteistyöhankkeisiin vaelluskalojen palauttamiseksi.
Olemme olleet aktiivisesti mukana ja osarahoittamassa vaelluskalojen luonnonkierron edellytyksiä selvittäneissä tutkimuksissa ja yhteistyöhankkeissa vuodesta 2008.
Kalatiet
Kalasydän Raasakassa 2023 – 2025
Hydraulinen Kalasydän-kalatie on käytössä Iijoen alimmalla, PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan voimalaitoksella vuosina 2023–2025. Järjestelmää käytetään paitsi vaellusratkaisuna Raasakan voimalaitoksen ohittamiseen, myös ylisiirtojen tehostamiseen.
Kalasydän on Raasakassa valmiina ratkaisuna ensimmäistä kertaa käytössä mereen laskevan rakennetun joen alimmalla voimalaitoksella. Käytön myötä saadaan arvokasta lisätietoa laitteiston tehokkuudesta rakennettujen jokien vaelluskalakysymysten osaratkaisuna
Lue lisää Kalasydämestä Raasakassa
Raasakan kalatiehanke
Iijoen alimpaan voimalaitokseen Raasakkaan on suunniteltu kalatie, jonka rakennussuunnitelmia valmisteltiin osana Iijoen otva-hanketta. Myöhemmin suunnitelmia tarkennettiin osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta ja hanketta edistettiin osana Iijoen vaelluskalahanketta. Viranomainen myönsi Raasakan kalateille rakentamisluvan joulukuussa 2020. Haimme lupaa yhdessä Metsähallituksen kanssa maaliskuussa 2017. Sidosryhmät ovat tehneet kalateiden vesitalousluvista valituksia, joiden käsittely on kesken.
Raasakan kalatietä ovat suunnitelleet Suomen parhaat asiantuntijat. Raasakan kalatie hyödyntäisi älykkäitä ratkaisuja. Se on seurantalaitteistoltaan, rakenteiltaan ja mitoitukseltaan edistyksellinen. Kalatiestä saatavia tuloksia on tarkoitus hyödyntää kaikissa Suomeen rakennettavissa kalateissä. Asiantuntijoiden mukaan tekninen kalatie toimisi Raasakassa paremmin kuin luonnonmukainen.
Portimokosken luonnonmukainen kalatiehanke
Portimokosken voimalaitoksen Ylitornion Tengeliönjoella omistava Tornionlaakson Voima, josta PVO-Vesivoiman omistaa puolet, on saanut yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa luvan rakentaa Portimokoskelle kaksi luonnonmukaista kalatietä. Niiden kautta vaelluskalat voisivat nousta yli tuhat kilometriä pitkälle vesistöalueelle.
Isohaaran ja Koston säännöstelypadon kalatiet
Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksista kalatie on ollut vuodesta 1993 lähtien Kemijoen Isohaarassa, joka on Kemijoen alin voimalaitos. Isohaarassa on myös toinen, vuonna 2012 valmistunut Vallitunsaaren kalatie. Kalatie on myös Iijoen latvavesillä sijaitsevan Koston säännöstelyjärven padon yhteydessä.
Alasvaellus
Iijoen Haapakosken voimalaitokselle valmistui marraskuussa 2021 Suomen ensimmäinen lohikalojen vaelluspoikasten alasvaellusreitti. Alasvaellusväylän lisäksi Haapakoskelle rakennettiin kiinniottolaitteisto. Alasvaellusväylä otettiin käyttöön kesällä 2022. Alasvaellusväylän käyttöönottoa juhlistettiin elokuussa 2022.
Alasvaellusreitin muodostavat alasvaellusväylä ja ohjausaita. Kesällä 2019 valmistuneen smolttien ohjausaidan avulla nuoret, merivaellukselle lähtevät kalat ohjataan alasvaellusväylälle.
Luonnonvarakeskus tutkii 180-metrisen ohjausaidan toimivuutta sekä alasvaellusväylän toimivuutta.
Alasvaellusväylän rakentaminen oli osa Iijoen vaelluskalahanketta 2020-2022. Alasvaellusväylän toimintaa tutkitaan ja sitä kehitetään Lohi Iijokeen 2022 – 2024 -hankkeessa.
Iijoen Raasakan vanha uoma
Iijoen Raasakan vanhan uoman mallintamishankkeen tavoitteena on selvittää vanhan uoman mahdollisuuksia lisääntymisalueena ja vaelluskalaväylänä. Hankkeessa selvitetään tarkasti vanhan uoman pohjan- ja pinnanmuodot sekä vedenpinnan korkeustietoja ja virtaamia seuraavassa vaiheessa tehtäviä virtaus- ja elinympäristömallinnuksia varten.
Iijoella Raasakan vanhan uoman kehityshanke on ollut käynnissä vuodesta 2017. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2021 lopussa ja toinen vuonna 2023. Kehityshankkeelle valmistellaan jatkoa vuosille 2024-2025. Raasakan vanhan uoman hanke on Iin kunnan, PVO-Vesivoiman sekä Pohjois- ja Etelä-Iin jakokuntien yhteishanke, jossa parannetaan kalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia sekä lisätään alueen virkistyskäyttöä. Hankkeessa on mm. tutkittu veden laatua, rakennettu uima- ja muita virkistyskäyttöpaikkoja, parannettu veneilyväyliä sekä hiihto- ja moottorikelkkareittejä leikattu vuosittain kortteikkoa. Vuonna 2021 ja 2022 kunnostettiin Illinsaaren puoleista rantaa ja ranta-aluetta.
Hankkeessa on jo saatu lupaavia tuloksia vaelluskalojen luonnonmukaisesta lisääntymisestä Raasakan vanhassa luonnonuomassa. Vuonna 2018 luonnonkudusta syntyneet poikaset palasivat kotijokeensa merivaellukselta 2021. Tähän päästiin viidessä vuodessa parantamalla kalojen nousu- ja lisääntymisoloja, kunnostamalla kutu- ja poikastuotantoalueita ja lisäämällä uoman virtaamaa. PVO-Vesivoima on juoksuttanut lisävettä vanhan uoman Uiskarin kalatielle. Toimenpiteiden tuloksia seurataan kalalaskurin ja videolaitteiston avulla.
Hankkeessa jatketaan työtä kalojen ja nahkiaisen luonnonkierron palauttamiseksi sekä alueen virkistysarvojen parantamiseksi.
Katso videolta mitä tapahtui Iijoen Raasakan vanhassa luonnonuomassa vuosina 2017-2021
Kalanistutukset ja ylisiirrot
Istutamme vuosittain yli kolme miljoonaa kalanpoikasta, ylisiirrämme emokaloja ja nahkiaisia voimaloiden yläpuolelle ja tuemme osakaskuntia niiden kalanhoitotyössä.
Kemijoki Oy:n kanssa yhdessä omistamamme Voimalohi Oy kasvattaa kaloja velvoiteistutuksia varten ja huolehtii istutuksista käytännössä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri puolilla toiminta-aluettamme.
Lue tarkemmin kalojen istutuksista
Ympäristövirtaama
Kostonjoelle ja Irninjoelle on vahvistettu ympärivuotiset ympäristövirtaamat Taivalkosken kunnan ja viranomaisten kanssa. Irninjoella olemme kunnostaneet taimenelle ja harjukselle soveltuvia kutualueita. Irninjoella ympäristövirtaaman ja kutusoraikkojen toimintaa seurataan.
Seurantatulosten perusteella ympäristövirtaama nostettiin Irninjoella 3,5 kuutiometriin sekunnissa keväällä 2020.
Viranomaisen muutoshakemus istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa 2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman vuoden lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin liittyen. PVO-Vesivoima jätti molemmissa hakemusasioissa muistutuksensa aluehallintovirastolle. Vuonna 2021 PVO-Vesivoima antoi vastaselityksensä hakijan selityksiin ja Suomen ympäristökeskuksen antamiin lausuntoihin. Hakija antoi oman vastaselityksensä lausuntoihin huhtikuussa 2022, johon PVO-Vesivoima Oy puolestaan antoi vastaselityksen kesäkuussa 2022. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen täydensi molempia hakemuksiaan toukokuussa 2023 vesien- ja merienhoitosuunnitelmilla sekä paikallisilla kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmilla. PVO-Vesivoima antoi täydennyksiin vastineet kesäkuussa 2023. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole antanut päätöstä kummassakaan asiassa.
Vesistöjen säännöstely
Vesistöjen säännöstelyn tavoitteena ovat vesivoiman tuottaminen ja tulvien ehkäisy sekä mm. vesiliikenteen edistäminen, vesien virkistyskäyttö ja vedenhankinta. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Sen myöntää aluehallintovirasto.
Kullakin vesistöllä ja kullakin voimalaitoksella on säännöstelylle omat lupaehtonsa, jotka määrittelevät sallitut vedenkorkeuden ylä- ja alarajat. Luvissa on useimmiten ehtoja myös sallituille virtaamille. Ely-keskukset valvovat lupaehtojen noudattamista.
PVO-Vesivoiman toiminta-alueella säännöstellään Kemijoen valuma-alueella Jumiskon voimalaitokseen liittyen Isojärveä, Ala-Suolijärveä ja Yli-Suolijärveä. Iijoen valuma-alueella säännöstellään Kostonjärveä, Kynsijärveä ja Tervajärveä sekä Irni-, Polo- ja Kerojärviä.
Kokemäenjoen vesistöalueella keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Pirkanmaalla: Vanajavesi, Pyjäjärvi, Näsijärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty.
Katso päivittäiset virtaamatiedot voimalaitoksillamme
Lue lisää järvisäännöstelyistä PVO-Vesivoiman toiminta-alueella
Säännöstelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä viranomaisten ja ympäristön asukkaiden kanssa haittojen minimoimiseksi.
Jumiskon voimalaitoksen vaikutusalueella on tehty säännöstelyselvitys yhteistyössä viranomaisen ja paikallisten sidosryhmien kanssa ja sovittu säännöstelyn suosituspisteistä.
Lue myös jokisäädöstä Iijoen voimalaitoksilla – sen avulla voimalaitosten yläaltaiden vedenpinnat pysyvät aiempaa tarkemmin hallinnassa.
Ympäristönhoito, rantojen suojaus
Tulvat ja säännöstely aiheuttavat rantojen eroosiota. Säännöstelyjärvillä ja joilla rantoja suojataan eroosiolta massoittamalla niitä soran ja louheen avulla tai käyttämällä paikalta löytyviä pohjakiviä. Suojaukset pyritään tekemään niin kestäviksi, että niitä ei tarvitse uusia. Vanhat suojaukset maisemoituvat ajan mittaan niin hyvin, että ne eivät erotu maisemasta.
Ympäristönhoitotöihin kuuluvat myös mm. rantojen raivaus sekä maa- ja pohjapatojen raivaus.
2023 loppuun mennessä rantojen eroosiosuojausta oli tehty noin 366 km matkalta ja maisemaraivausta lähes 1000 km matkalta.
Vesiympäristön hoitoa on toteutettu myös useissa yhteishankkeissa ja yhteistyössä paikallisten kanssa.
Laajassa yhteistyöhankkeessa, Iijoki-sopimuksessa tavoitteena on yhdessä laaditun Iijoki-vision toteuttaminen, mm. veden laadun parantaminen vesistö- ja valuma-aluekunnostuksilla. Esimerkiksi Iijoen Raasakan vanhan uoman hankkeessa 2017-2021 on parannettu paikallisia virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kunnostettu ranta-alueita. Hanke jatkuu myös vuosina 2022-2023.
Katso myös:
Miten vaelluskalakantoja elvytetään rakennetuissa vesistöissä? (Luonnovarakeskus)
Vesivoimahankkeet Energiateollisuuden nettisivuilla
Energiateollisuus ry:n internetsivuille on koottu eri toimijoiden vesivoimahankkeita karttanäkymään.