Vesistöjen säännöstely

 
 

Vesistöjen säännöstely on tasapainoilua

Vesivoiman tuotannossa vettä varastoidaan järviin niin, että sitä voidaan juoksuttaa sähköntuotanto varten silloin, kun yhteiskunta sähköä tarvitsee. Tämä vesistöjen säännöstely on tasapainoilua luonnon, ihmisten ja taloudellisten tarpeiden välillä.

Säännöstely saa aikaan veden virtaamien ja korkeuden vaihtelua. Vesivoimaloiden ja säännöstelyjen vesitalousluvissa määritellään, millä vaihteluvälillä vedenkorkeus saa vaihdella.

Lue lisää vedenkorkeuden luparajoista

Järvisäännöstelyt ja niiden vedenkorkeuden luparajat PVO-Vesivoiman toiminta-alueella

 
 
Virkistyskäyttö otetaan huomioon säännöstelyssä

Myös virkistyskäyttö huomioon

Pohjolan Voima on soveltanut vesien säännöstelyssä ekologisia suosituksia 1980-luvun lopusta lähtien. Päätös oli aikanaan radikaali, sillä se vähentää vesivoiman tuotantoa.

Viime vuosina on haettu keinoja ottaa paremmin huomioon säännösteltyjen vesistöjen virkistyskäyttö. Varsinkin mökkiläiset toivovat tasaisempaa vedenpinnan tasoa.

Iijoen latvajärvillä onkin käytössä malli, jossa määritellään sellainen vesirajan sijaintivyöhyke, jolla rannan käytölle ei koidu haittaa. Irnin- ja Kostonjoella on sovittu ympärivuotisesta vähintään 2 kuutiometrin ympäristövirtaamasta, joka on vahvistanut vuodesta 2014 voimassa olleen käytännön.

Irnin säännöstelypato Iijoen latvajärvella.

Lupaehdot määrittävät säännöstelyä

Säännöstelyjärvien vedenkorkeutta säännellään lupaehtojen mukaisesti. Osin ne on sidottu vuodenaikaan.
Ennen kevättulvia säännöstelyjärvien vedenpinta lasketaan lähelle lupaehtojen alarajaa. Tällä tavalla voidaan helpottaa kevättulvia.

Kesäisin säännöstelyjärvien vedenpinta vaihtelee vähemmän kuin luonnontilaisten järvien. Syksyisin järvialtaaseen kerätään jälleen vettä talvista sähköntarvetta varten.

Veden pintaa voidaan ajoittain joutua laskemaan myös patorakenteiden kunnossapidon takia.

Rantojen suojausta ja hoitoa

Vedenkorkeuden ja virtaamien vaihtelu kuluttaa säännösteltyjen vesistöjen rantoja. Pohjolan Voiman vesivoimayhtiöllä PVO-Vesivoimalla on velvoite suojata asuttuja rantoja, joihin säännöstely vaikuttaa.

Rannat saattavat muokkautua, jos vesi lähestyy säännöstelykorkeuden ylärajaa runsaiden sateiden vuoksi. Näin voi tapahtua myös syysmyrskyllä.

 
Ympäristönhoitotöitä

Yhteistyötä vesienhoidossa ja säännöstelyn seurannassa

PVO-Vesivoima osallistuu moneen vesivoiman ympäristönhoidon yhteistyöhankkeeseen ja ohjausryhmään. Vesienhoidossa ja säännöstelyn seurannassa näitä ovat

  • Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä
  • Irnijärven säännöstelyn seurantaryhmä
  • Irninjoen ja Kostonjoen ympäristövirtaamat
  • Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyöryhmät: Kokemäenjoen alueen säännösteyjen neuvottelukunta, PIrkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishanke

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2015 Oulunjoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 sekä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman 2016-2021.

Yhteistyötä tulvasuojelussa

Kevättulva Iijoella
Kevättulva Iijoella

Iijoen vesistöalueen tulvaryhmä

Pudasjärven kaupungin keskustaajama on yksi Suomen 21 merkittävästä tulvariskialueesta. Osana tulvariskien hallintaan tähtääviä toimia tulvariskialueille on perustettu tulvaryhmä. PVO-Vesivoiman edustaja osallistuu hydrologian asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimaan Iijoen vesistöalueen tulvaryhmään.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi vuonna 2015 Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosile 2016-2021. Tulvaryhmä huolentii vuosina 2016-2021 yhdessä ELY-keskuksen kanssa toiminpiteiden toteuttamisen seurannasta, suunnitelman ajantaisuudesta ja tiedottamisesta.