Vuosikertomus 2015

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristö

Vuonna 2015 Suomen sähkön kulutus oli 82,5 TWh (83,3 TWh vuonna 2014). Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 (65,4) TWh ja sitä tuotiin Suomeen nettomääräisesti 16,3 (18,0) TWh. Tuontisähköllä katettiin 19,8 (21,6) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Suurin osa sähköstä tuotiin Ruotsista. Vuonna 2015 sähkönkäyttö laski Suomessa 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden sähkön kulutus laski 0,9 prosenttia ja muiden sektorien sähkönkulutus 1,0 prosenttia edellisvuodesta poikkeuksellisen lämpimän sään ja talouden taantuman vaikutuksesta.

Nord Pool Spot-kauppaa käytiin 489 TWh (501 TWh). Systeemihinnan vuosikeskiarvo oli 20,98 (29,61) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinnan keskiarvo 29,66 (36,02) euroa megawattitunnilta. Hyvä pohjoismainen vesitilanne, laskevat polttoainehinnat ja kasvava tuulivoimatuotanto painoivat sähkön hintaa Pohjoismaissa.

EUA-päästöoikeuden hinta pysyi koko vuoden kestäneestä nousutrendistä huolimatta alhaisena ja vaihteli 6,42 eurosta 8,65 euroon.

Pohjolan Voiman sähkön ja lämmön tuotanto

Vuonna 2015 Pohjolan Voiman sähkön kokonaishankinta oli 14,1 (15,3) TWh. Konsernin sähkön tuotannon osuus tästä oli 13,3 TWh (14,6), josta emoyhtiön toimitukset osakkailleen olivat 12,9 (14,0) TWh. Tytäryhtiöiden toimitukset muille omistajilleen olivat 0,4 (0,5) TWh. Ostot pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta olivat 0,8 (0,8) TWh ja myynnit 0,4 TWh (0,6). Lämmöntoimitukset olivat 6,3 (7,8) TWh.

Ydinvoiman osuus sähkön hankinnasta oli 57,4 (54,6) prosenttia. Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti sähköä 14,3 (14,8) TWh, josta Pohjolan Voima sai omistusosuutensa mukaisesti 8,1 (8,4) TWh. Olkiluodon laitosyksikköjen yhteinen käyttökerroin oli 93,0 (96,0) prosenttia.

Vesivoiman osuus 2,3 (1,7) TWh oli 16,3 (11,4) prosenttia sähkön hankinnasta. Vesivoima ylsi historian korkeimpaan tuotantoon erinomaisen vesivuoden sekä pitkään kestäneen kevättulvan takia.

Lauhdevoimaa Pohjolan Voima tuotti 0,4 (1,2) TWh, joka oli 2,8 (7,8) prosenttia sähkön hankinnasta. Lauhdevoiman tuotanto putosi merkittävästi edellisestä vuodesta PVO-Lämpövoima Oy:n tuotannollisen toiminnan lopettamisen sekä alhaisten markkinahintojen seurauksena. PVO-Lämpövoiman liiketoiminta on raportoitu lopetettuna toimintona konsernin tilinpäätöksessä.

Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa sähköä tuotettiin yhteensä 2,5 (3,3) TWh. Yhteistuotantolaitosten sähkön ja lämmön tuotantoon vaikutti alhaisten sähkön hintojen lisäksi kolmen laitoksen irtautuminen Pohjolan Voimasta, kun Pohjolan Voima myi tytäryhtiönsä Keravan Lämpövoima Oy:n, Järvi-Suomen Voima Oy:n ja Wisapower Oy:n.

Sähkön hankinta (GWh) 2011 2012 2013 2014 2015




   
Ydinvoima 8 025 8 165 8 296 8 372 8 086
Vesivoima 1 709 2 143 1 566 1 745 2 297
Yhteistuotanto 3 587 3 266 3 502 3 254 2 533
Lauhdevoima 1 548 995 2 193 1 200 388
Tuulivoima 92 0 0 0

0

Sähkön osto 9 360 5 613 673 753 790
Yhteensä 24 321 20 182 16 229 15 324 14 094
           

PVO-Lämpövoima Oy:n Kristiina 1 ja PVO-Huippuvoima Oy:n Vaskiluoto 3 öljykäyttöiset voimalaitokset olivat vuokrattuina tehoreservijärjestelmään 30.6.2015 saakka.

Investoinnit

Pohjolan Voima -konsernin investoinnit ilman sijoituksia ja päästöoikeuksien hankintaa olivat yhteensä 18,1 (18,7) miljoonaa euroa.

PVO-Vesivoima Oy sai päätökseen Melon voimalaitoksen perusparannuksen, joka aloitettiin vuonna 2014. Perusparannukseen investoitiin 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2015. PVO-Vesivoiman investointeja kasvatti myös välimiesoikeuden lopullinen päätös vesivoiman käyttöoikeuden lisävuokrasta 3,5 miljoonaa euroa.

Laanilan Voima Oy investoi Pyroflow-kattilan sähkösuodattimen laajennukseen ja kattilan käyttövarmuuteen, 110 kV päämuuntajaan ja varakattilaan yhteensä 7,1 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön Pohjolan Voiman merkittävimmät investoinnit olivat toimitilojen perusparannus sekä kirjanpitojärjestelmän uusiminen yhteistyössä palveluntoimittajan kanssa yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.

Muut investoinnit olivat korvaus- ja perusparannusinvestointeja.

Pohjolan Voima Oy on sijoittanut rakenteilla olevaan OL3-ydinvoimalaitosprojektiin vuosina 2004 - 2015 yhteensä 720,6 (660,4) miljoonaa euroa. Sijoitukset perustuvat OL3:n rahoitussuunnitelmaan, jonka mukaan investoinnin edellyttämää omaa pääomaa kerrytetään projektin etenemisen mukaisesti.

Teollisuuden Voiman ylimääräinen yhtiökokous päätti 24.6.2015 yhtiön hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että OL4:lle ei haeta rakentamislupaa periaatepäätöksen voimassaoloaikana ja että OL4:n kilpailu- ja suunnitteluvaihetta varten osakkaiden ja Teollisuuden Voiman aiemmin allekirjoittamassa sopimus- ja sitoumusasiakirjassa tarkoitettua hanketta ei toteuteta. OL4-hankkeen rahoittamiseen Pohjolan Voima oli nostanut osakaslainaa 35,1 (35,1) miljoonaa euroa ja vastaavasti sijoittanut Teollisuuden Voiman OL4-hankkeeseen 35,1 (35,1) miljoonaa euroa osakaslainana. Teollisuuden Voima laskutti hankkeen päättämiseen liittyvät kustannukset Pohjolan Voimalta ja Pohjolan Voima vastaavasti edelleen hankkeeseen osallistuneilta omilta osakkailtaan. Nostetut ja sijoitetut lainat maksettiin pois. Hankkeen päättämisellä ei ollut tulosvaikutusta Pohjolan Voimassa. Hankkeen päättämisen yhteydessä nostamattomat osakaslainasitoumukset 128,9 (128,9) miljoonaa euroa raukesivat.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 0,3 (vuonna 2014: 0,4 ja vuonna 2013: 0,7) miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa tutkittiin mm. voimalaitostuhkan ja -noen hyötykäyttömahdollisuuksia ja jalostamista raaka-aineiksi sekä teknologiavaihtoehtoja teollisuuspäästödirektiivin tiukkeneviin päästövaatimuksiin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 199 henkilöä (vuonna 2014: 217 ja vuonna 2013: 270) sisältäen lopetetut toiminnot. Konsernin tilikauden palkat ja palkkiot sisältäen lopetetut toiminnot olivat yhteensä 16,3 miljoonaa euroa (vuonna 2014: 15,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2013: 17,0 miljoonaa euroa).

Emoyhtiön palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 83 henkilöä (vuonna 2014: 95 ja vuonna 2013: 87). Palkat ja palkkiot tilikaudella olivat yhteensä 6,8 miljoonaa euroa (vuonna 2014: 7,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2013: 7,0 miljoonaa euroa).

Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli konsernissa 46 (46,7) vuotta.

Ympäristö

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä valtaosassa on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Suurin osa tuotantoyhtiöistä otti vuonna 2015 käyttöön myös energiatehokkuusjärjestelmän. Järjestelmän käyttöönotto liittyi vuoden 2016 alussa voimaan tulleeseen energiatehokkuuslakiin. Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on lisäksi EMAS-rekisteröity.

Pohjolan Voiman tuotannossa ei tapahtunut merkittäviä ympäristöpoikkeamia.

Vesistöjen säännöstely ja vesivoimalaitosten käyttö oli lupaehtojen mukaista. Kemi- ja Iijoen vesistöjen sekä merialueen kalakantojen ylläpitämiseksi istutettiin 2,8 (2,6) miljoonaa kalanpoikasta. Kemijoen meri- ja jokialueelle istutettiin yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa 5,0 (4,0) miljoonaa poikasta, josta PVO-Vesivoima Oy:n osuus on 17 prosenttia eli 0,8 (0,7) miljoonaa poikasta. Istutukset pystyttiin toteuttamaan lähes laadittujen istutussuunnitelmien mukaisesti. Nahkiaisten ylisiirrossa on alijäämää sekä Kemi- että Iijoella. Nahkiaisten ylisiirtopyyntisuunnitelmat eivät toteutuneet täysin, mutta niitä saatiin ylisiirrettyä velvoitetta enemmän.

PVO-Vesivoima osallistui yhdessä Iijoki-alueen kuntien kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään kolmevuotiseen Iijoen vesistövisiohankkeeseen. Hankkeen päätavoitteita ovat yhteinen vesistövisio, vaelluskalojen palauttamisen edistäminen ja Itämeren lohikannan turvaaminen sekä joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisen edistäminen.

Kaikki konsernin lämpövoimalaitokset kuuluvat päästökauppalain piiriin. Tuotannosta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna fossiilisten polttoaineiden käytön vähennyttyä. Itse tuotetun sähkön ja lämmön hiilidioksidipäästöt olivat 1,5 (2,5) miljoonaa tonnia. Tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan vain tytäryhtiöiden hiilidioksidipäästöt 0,7 (1,5) miljoonaa tonnia, joka ei sisällä lopetettuna toimintona raportoidun PVO-Lämpövoiman päästöjä 0,2 miljoonaa tonnia. Myös muut päästöt ilmaan laskivat. Rikkidioksidipäästöt olivat 1,5 (2,1) tuhatta tonnia, typenoksidipäästöt 3,3 (4,7) tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,2 (0,3) tuhatta tonnia.

Teollisuuspäästöjen direktiivistä (IE = Industrial Emissions) mukaiset uudet aiempaa tiukemmat ilmapäästöjen raja-arvot astuivat Suomessa voimaan vuoden 2016 alusta. Typen oksidien (NOx) vähentäminen on vaikeinta suurelle osalle konsernin voimalaitosten kattiloita ja eri teknologiamahdollisuuksia selvitetään. Osa Pohjolan Voiman laitoksista kuuluu teollisuuspäästödirektiivin kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio hyväksyi 10.3.2014. Siirtymäsuunnitelma antaa joustoa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon. Siirtymäsuunnitelmakausi on 1.1.2016 - 30.6.2020, jolloin rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöjä seurataan päästöpitoisuuden lisäksi tonnimääräisinä kokonaispäästöinä.

Pohjolan Voiman lämpövoimalaitokset hakivat ympäristölupien tarkistamista vuonna 2014, koska uusi ympäristönsuojelulaki edellytti sitä suurilta polttolaitoksilta. Laanilan Voima Oy jätti lisäksi vuonna 2015 muutoshakemuksen, jossa haettiin ympäristölupaa nokipolttoainekuivurille. Kaikki Pohjolan Voiman lämpövoimalaitokset saivat uudet ympäristöluvat 2015. Kaukaan Voima Oy, Kymin Voima Oy ja Laanilan Voima Oy valittivat lupapäätöksistä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Hämeenkyrön Voima Oy sai 2015 ympäristöluvan kierrätyspolttoaineiden lisäämiseksi biovoimalaitoksen polttoainevalikoimaan. Alustavan aikataulun mukaan uusien täydennyspolttoaineiden käyttö voimalaitoksella voitaisiin aloittaa syksyllä 2016.


Pohjolan Voimalla tai sen tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksillä ei ole tiedossa olevia kattamattomia ympäristövastuita. Pohjolan Voiman tarkemmat ympäristötiedot esitetään kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi. Teollisuuden Voima raportoi ydinvoimatuotannon ympäristöasioista kotisivuillaan www.tvo.fi ja erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Riskienhallintaa toteutetaan konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskienhallinnan toimintamalli on hajautettu.

Tavoitteiden toteutumista vaarantavat riskit arvioidaan ja niiden hallitsemiseksi määritellään toimenpiteet. Riskien merkittävyyttä arvioidaan toteutumistodennäköisyyden ja vaikutuksen summana, jossa vaikutusta ei arvioida euromääräisenä.

Kaikissa Pohjolan Voiman yhtiöissä on suojauduttu vahinkoriskien varalta huolehtimalla kunnossapidosta, työturvallisuudesta, henkilöstön riittävästä koulutuksesta sekä muilla tarvittavilla toimenpiteillä ja konsernin vakuutuspolitiikan mukaisin vakuutuksin.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Konsernin merkittävimmät riskit liittyvät yhteisyritys Teollisuuden Voiman OL3-projektin valmistumiseen. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Teollisuuden Voima sai laitostoimittajalta syyskuussa 2014 päivitetyn aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa loppuvuodesta 2018. Viiveestä aiheutuu lisäkustannuksia ja menetyksiä, joista Teollisuuden Voima on Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä vaatinut OL3:n avaimet käteen -laitostoimittajalta korvausta.

Muutokset konsernirakenteessa

Pohjolan Voima ja Keravan Energia Oy allekirjoittivat 16.12.2014 kauppakirjan Pohjolan Voiman tytäryhtiön Keravan Lämpövoima Oy:n koko osakekannan myymisestä Keravan Energialle. Kauppakirja astui voimaan ja osakkeiden omistusoikeus siirtyi 1.1.2015.

Pohjolan Voima ja UPM-Kymmene Wood Oy, UPM-Kymmene Oyj:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, allekirjoittivat 28.11.2014 esisopimuksen Pohjolan Voiman tytäryhtiön Järvi-Suomen Voima Oy:n osakkeiden myymisestä UPM-Kymmene Woodille. Varsinainen kauppakirja allekirjoitettiin 30.1.2015 ja osakkeiden omistusoikeus siirtyi 31.1.2015.

Pohjolan Voima Oy ja UPM-Kymmene Oyj allekirjoittivat 30.9.2015 kauppakirjan Pohjolan Voiman tytäryhtiön Wisapower Oy:n osakkeiden myymisestä UPM-Kymmenelle. Osakkeiden omistusoikeus siirtyi 30.9.2015.

Pohjolan Voima Oy ja Vaskiluodon Voima Oy allekirjoittivat 22.12.2015 kauppakirjan Pohjolan Voiman tytäryhtiön PVO-Huippuvoima Oy:n koko osakekannan myymisestä Vaskiluodon Voimalle. Osakkeiden omistusoikeus siirtyi 22.12.2015.

Finestlink Oy, joka omisti ja hallinnoi Suomen ja Viron välisen tasasähkökaapeliyhteyden rakentamiseen, omistamiseen ja käyttämiseen perustetun virolaisen Nordic Energy Linkin osakkeita, asetettiin selvitystilaan 1.7.2015 ja purkautui 21.12.2015.

Talous

Pohjolan Voima toimii omakustannushintaperiaatteella. Osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksen mukaisesti riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty vai ei ja muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

Pohjolan Voiman rahoitustoiminnan tavoitteet ja riskit on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Pohjolan Voiman liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoitusriskien hallintaa on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3: Rahoitusriskien hallinta.

Emoyhtiöllä on käytössään maksuvalmiutta turvaava 300 (300) miljoonan euron valmiusluottosopimus, joka uusittiin kesäkuussa 2015 ja on voimassa kesäkuuhun 2020 saakka. Valmiusluottojärjestelyssä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Lyhytaikaisen varainhankinnan hoitamiseen konsernilla oli 300 (300) miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta käyttämättä oli 183 (165) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia luottositoumuksia oli vuoden lopussa nostamatta 300 (300) miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius on hyvä. Korollinen nettovelka oli vuoden lopussa 844,9 (920,2) miljoonaa euroa. Valuuttakurssiriskin alaista velkaa ei ollut.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 41,7 (41,0) prosenttia.

PVO-Lämpövoima tarjosi uuteen tehoreservijärjestelmään Tahkoluodon ja Kristiinan hiilivoimalaitoksia, joista kumpikaan ei tullut valituksi. PVO-Lämpövoiman hallitus päätti 27.10.2015 esittää, että yhtiön omistamien Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililauhdevoimalaitosten tuotannollinen toiminta lopetetaan. PVO:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi päätöksen 13.11.2015. PVO-Lämpövoiman liiketoiminta on raportoitu lopetettuna toimintona konsernin tilinpäätöksessä.


Konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 499,7 (578,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa laskivat tilikauden aikana toteutetut yritysmyynnit:

• Keravan Lämpövoima Oy:n osakkeiden myynti Keravan Energialle.
• Järvi-Suomen Voima Oy:n osakkeiden myynti UPM-Kymmene Woodille.
• Wisapower Oy:n osakkeiden myynti UPM-Kymmenelle.

Lisäksi Pohjolan Voima myi PVO-Huippuvoima Oy:n osakkeet Vaskiluodon Voima Oy:lle 22.12.2015. Kauppa ei vaikuttanut konsernin liikevaihtoon, koska PVO-Huippuvoima ei ole ollut tuotannollisessa käytössä tilikaudella vaan tuotot ovat kertyneet tehoreservijärjestelmätuotoista 30.6.2015 saakka. Yhtiön ympäristölupa umpeutui 31.12.2015.

Konsernin tilikauden tulos oli -13,3 (-16,3) miljoonaa euroa. Tilikauden tappioon vaikuttivat PVO-Lämpövoiman toiminnan lopettamiseen liittyvät kustannukset, kun vuonna 2014 tappio syntyi osakkuusyhtiötuloksista sekä johdannaisten arvotuksesta kirjatuista tappioista.

Osakepääoma ja osakeannit

Tilikauden aikana merkittiin seuraava anti:

• G5-sarjan osakepääoman korotus 4.5.2015, 48.250 kpl merkintähintaan 2.702.000 euroa suunnattuna G5-sarjan osakkeenomistajille.

Lisäksi B2-sarjan osakepääoman korotuksesta, joka merkittiin kesäkuussa 2013 (4.107.143 kappaletta merkintähintaan 230.000.008 euroa suunnattuna B2-sarjan osakkeenomistajille), maksettiin tilikauden aikana yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kolmas erä. Loppuosa merkityistä osakkeista on osakeanti-tilillä.

Yhtiö hankki ja mitätöi omat osakkeensa G3- ja K3-sarjassa. Tässä yhteydessä osakepääoma laski 0,7 miljoonalla eurolla ja ylikurssirahasto 6,3 miljoonalla eurolla.

Yhtiö hankki ja mitätöi omat osakkeensa G7-sarjassa. Velkojainkuulemismenettelyn päättymisen jälkeen sarjan osakepääomasta siirrettiin 1,1 miljoonaa euroa ja ylikurssirahastosta 35,7 miljoonaa euroa väliaikaisesti sijoitetun vapaan pääoman rahastoon odottamaan osakkeiden hankintaa. Sarjan osakkeiden hankinnan yhteydessä sijoitetun vapaan pääoman rahastosta maksettiin 36,8 miljoonaa euroa osakkeiden hankintahintana osakkaille.

Yhtiö hankki omat osakkeensa H-sarjassa. Sarjan osakepääomasta siirrettiin 0,8 miljoonaa euroa ja ylikurssirahastosta 6,2 miljoonaa euroa velkojainkuulemismenettelyn päättymisen jälkeen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon odottamaan osakkeiden hankintaa. Osakkeiden hankinnan 22.12.2015 yhteydessä sijoitetun vapaan pääoman rahastosta maksettiin 7,0 miljoonaa euroa osakkeiden kauppahintana osakkaille. Tämän jälkeen yhtiö käynnisti osakkeiden mitätöinnin. H-sarjan osakkeiden mitätöinti rekisteröitiin kaupparekisteriin 5.1.2016.

Taulukko: Pohjolan Voima Oy:n omistajat (yleisomistus)

Osakas Omistus-% 31.12.2014 Omistus-% 31.12.2015
EPV Energia Oy 7,056 6,419
Etelä-Suomen Voima Oy 2,781 1,858
Helen Oy (1.1.2015) 0,814 0,849
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,887 3,884
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila) 4,122 4,346
Kokkolan Energia Oy (1.1.2015) 2,365 2,328
Kymppivoima Oy 9,119 9,333
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre, Metsä Board Oyj) 2,923 3,013
Myllykoski Oyj* 0,839 0,874
Oulun Energia Oy (1.1.2015) 1,682 1,744
Outokumpu Oyj 0,081 0,081
Oy Perhonjoki Ab 2,401 2,298
Porin kaupunki 1,765 1,755
Rautaruukki Oyj 0,049 0,064
Stora Enso Oyj 14,768 15,170
UPM-Kymmene Oyj 43,478 42,825
Vantaan Energia Oy 0,301 0,314
Yara Suomi Oy (ml. eläkesäätiö) 1,567 1,550
Pohjolan Voima Oy** 0,000 1,295
*) Yhtiö kuluu UPM-Kymmene konserniin.    
**) H-sarjan osakkeet hankittu osakkailta 22.12.2015 ja osakkeiden mitätöinti oli käynnissä 31.12.2015. Osakkeet mitätöitiin 5.1.2016.  
     

Yhtiön johto

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.3.2015 hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin johtaja Tapio Korpeinen (UPM-Kymmene Oyj), talousjohtaja Seppo Parvi (Stora Enso Oyj), strategiajohtaja Hannu Anttila (Metsä Group), lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila (Kemira Oyj), toimitusjohtaja Anders Renvall (Kymppivoima Oy), johtaja Tapani Sointu (UPM-Kymmene Oyj), toimitusjohtaja Rami Vuola (EPV Energia Oy), toimitusjohtaja Patrick Wackström (edustaa Etelä-Suomen Voima Oy:tä) ja toimitusjohtaja Peter Boström (edustaa Oy Perhonjoki Ab:ia).

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 18.3.2015 Tapio Korpeinen valittiin puheenjohtajaksi ja Seppo Parvi varapuheenjohtajaksi. Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 15 (18) kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Lauri Virkkunen.

Käynnissä olevat merkittävät oikeusprosessit

Teollisuuden Voima jätti vuonna 2012 kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien OL3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Teollisuuden Voiman heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka on OL3-laitostoimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan OL3:n säännöllisen sähköntuotannon ajankohta.

Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen vaatimus oli kokonaisuudessaan noin 3,4 miljardia euroa. Vaatimus kattoi rakentamisajan tapahtumat vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. Summa sisälsi muun muassa viivästyskorkoja (laskettu heinäkuuhun 2015 asti) ja Teollisuuden Voiman laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,4 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 140 miljoonaa euroa. Teollisuuden Voima on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittamat kanteen perusteettomaksi ja tutki päivitetyn kanteen sekä vastasi siihen asianmukaisesti.

Laitostoimittaja päivitti helmikuussa 2016 vaatimuksensa OL3:n valmistumisen viivästymistä koskevassa välimiesmenettelyssä. Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Tilikauden jälkeen tapahtuneista muutoksista välimiesmenettelyssä kerrotaan kohdassa Tilikauden jälkeiset tapahtumat.

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

Välimiesmenettely voi kestää useita vuosia. Välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella Teollisuuden Voima ei ole kirjannut saatavia eikä varauksia.

Välimiesoikeus antoi toukokuussa 2015 päätöksen vesivoiman käyttöoikeuden lunastukseen liittyvässä korkokiistassa ja velvoitti PVO-Vesivoiman maksamaan lisävuokraa yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Välimiesoikeus vahvisti Metsähallituksen vaatimuksen siitä, ettei PVO-Vesivoimalla ole oikeutta vähentää korkeimman hallinto-oikeuden tuomitsemasta määrästä maksamiaan vuokria 0,9 miljoonaa euroa korkoineen. Maksetut korvaukset aktivoitiin aineettomiin hyödykkeisiin, joita ei poisteta.

Pohjolan Voima Oy on asianosaisena markkinaoikeudessa vireillä olevassa kantaverkon määrittelyä koskevassa oikeudenkäynnissä. Asia koskee mm. Pohjolan Voima Oy:n omistamaa 400 kV voimajohtoa Ulvila - Meri-Pori. Pohjolan Voima Oy:n kannan mukaan johdon tulisi kuulua kantaverkkoon. Markkinaoikeuden odotetaan tekevän ratkaisun asiassa kevään 2016 aikana. Päätöksellä ei tule olemaan välitöntä taloudellista vaikutusta Pohjolan Voima Oy:lle.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pohjolan Voima Oy:ssä aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut 20.1.2016. Neuvotteluissa suunnitellaan toiminnan sopeuttamista tavoitteena toiminnan tehostaminen ja kustannussäästöt. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 15 henkilöä.

Pohjolan Voima Oy:n H-sarjan osakkeiden mitätöinti rekisteröitiin kaupparekisteriin 5.1.2016.

Laitostoimittaja päivitti helmikuussa 2016 vaatimuksensa Teollisuuden Voiman OL3-hankkeen valmistumisen viivästymistä koskevassa Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014, ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2016 loppuun asti) ja Teollisuuden Voiman laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,45 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 135 miljoonaa euroa. Teollisuuden Voima on todennut laitostoimittajan aiemmin toimittaman kanteen perusteettomaksi ja tutkii päivitetyn kanteen.

Tulevaisuuden näkymät

OL3-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista jatketaan. Teollisuuden Voima jatkaa laitostoimittajan tukemista projektin loppuunsaattamisessa.

Valtioneuvosto myönsi rakentamisluvan Posiva Oy:n loppusijoitus- ja kapselointilaitokselle marraskuussa 2015 ja Posiva on nyt siirtymässä loppusijoitusratkaisun tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen.

Kollaja-hankkeen valmistelua jatkettiin. Koskiensuojelulain päivittämisestä ei saatu mainintaa strategiseen hallitusohjelmaan eikä sitä täydentävään toimintasuunnitelmaan. Poliittiset päättäjät ovat indikoineet, että asiaan otetaan kantaa vuoden 2016 alkupuolella. Tavoitteena on, että hallitus tekee tuolloin riittävän linjauksen ja lain päivittäminen alkaa ripeästi.

Vaelluskalojen, erityisesti lohen, elinolojen parantamistavoitteet lisäävät paineita hoitotoimien lisäämiseen jokialueilla. Kalateiden rakentamistavoitteiden lisäksi keskusteluissa on nostettu esiin epäilys alkuperäisten velvoiteistutusmäärien alimitoituksesta. Kalojen alasvaelluksen järjestäminen vaatinee omat ratkaisunsa voimalaitospatoihin ja veden juoksutuksiin. Toteutuessaan nämä saattaisivat nostaa merkittävästi velvoitekustannuksia ja energiatuotannon menetyksiä.

Voimalaitosten kiinteistövero nousi vuoden 2016 alusta nykyisestä 2,85 prosentista 3,1 prosenttiin. Veronkorotus aiheuttaa Teollisuuden Voimalle 1,3 miljoonan euron, PVO-Vesivoimalle 450 tuhannen euron ja lämpövoimalaitoksille yhteensä noin 20 tuhannen euron lisäkustannuksen. Riskinä on, että veroa nostetaan vielä uudelleen vuosille 2017 ja 2018.

Komissio on hyväksynyt vuoden 2013 alusta voimaan tulleeseen lakiin uusiutuvilla tuotetun sähkön tuotantotuesta sisältyvän nk. kaasutinpreemion.

Lakiesitys turpeen verotuksen alentamisesta edelleen vuoden 2016 alusta siten, että vero palautuu vuoden 2012 tasolle eli 1,9 euroon/ MWh, annettiin tammikuussa 2015. Samalla annettiin lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen puolittamisesta. Laki turpeen verotuksen alentamisesta ei ole vielä tullut voimaan vaan odottaa EU:n päätöstä metsähakkeen tuen muutoksesta.

Jätevero nousi vuoden 2016 alussa 70 euroon tonnilta. Valtiovarainministeriö suunnittelee jäteveron laajentamista sellaisiin jätejakeisiin, joita tähän mennessä ei ole verotettu. Riskinä on, että vero laajenee jatkossa jätteenpolttoon ja jätteen rinnakkaispolttoon.
Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Best Available Techniques) vertailuasiakirjan (LCP-BAT BREF) päivitys on käynnissä EU:ssa. BAT-päätelmät ovat sitovia ja ne tulee täyttää neljän vuoden kuluttua päätelmien voimaantulosta. Luonnos lopulliseksi asiakirjaksi saataneen vuoden 2016 alkupuolella. Päätelmät hyväksyttäneen vuoden 2017 alkupuolella. Asiakirjan soveltamisalaan kuuluu 12 Pohjolan Voiman voimalaitosta ja 22 kattilaa. Pohjolan Voiman tavoitteena on, että vaatimuksista tulee sellaiset, että ne pystytään täyttämään olemassa olevilla laitoksilla taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla samalla, kun ympäristöhyödyt otetaan huomioon.

Hallituksen ohjelmassa ja sitä täsmentävässä toimintasuunnitelmassa on kaksi Pohjolan Voiman kannalta tärkeää kärkihanketta. Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti -kärkihankkeessa hallitus on aloittanut kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen, jonka se antaa tiedonantona eduskunnalle vuoden 2016 lopulla. TEM on aloittanut uusiutuvan sähkön tuotantotuen uudistamisen, jota koskeva esityksen hallitus antanee alkuvuonna 2017. Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankeen yhtenä toimenpiteenä on vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla. Pohjolan Voima ajaa Iijokea pilottikohteeksi.

EU komissio julkisti heinäkuussa 2015 energia-asioita koskevan laajan paketin. Komissio antanee täydentäviä tavoitteita vuoden 2016 aikana. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa EU parlamentti ja neuvosto päätyivät ratkaisuun, jonka mukaan päästökaupan vakausvarannon (ylimääräisten päästöoikeuksien käsitteleminen, Market Stability Reserve = MSR) toiminta alkaa vuonna 2019. Lisäksi backloading-oikeudet ja eri syistä allokoimatta jääneet oikeudet siirretään suoraan varantoon.

YK:n jäsenmaat sopivat Pariisin ilmastokokouksessa uudesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta, jonka keskeisenä tavoitteena on rajoittaa ilmakehän lämpötilan nousu 2 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. EU arvioi omia tavoitteitaan vuoden 2016 aikana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31. joulukuuta 2015 olivat 288.711.810,19 euroa, josta tilikauden tulos oli -9.182.517,32 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden tulos siirretään edellisten tilikausien tulostilille ja että osinkoa ei jaeta.