Vuosikertomus 2015
Toimitusjohtajan katsaus
 

 

 
 

Pohjolan Voima tuottaa suomalaista energiaa vastuullisesti

Elämme keskellä energiamurrosta, joka muuttaa energiajärjestelmämme perusteita peruuttamattomalla tavalla. Uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy merkittävästi ja sitä vauhditetaan erilaisilla tukijärjestelmillä. Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon määrä pohjoismaisilla markkinoilla onkin kasvanut nopeasti. Sähkön tukkumarkkinahinta on painunut alas ja hintavaihtelut ovat suuria. Investoinnit uuteen markkinaehtoiseen sähköntuotantoon ovat tyrehtyneet. Vanhoja ja kannattamattomia laitoksia poistuu markkinoilta nopeassa tahdissa: sähköä tuottavien lauhdelaitosten aika alkaa olla takana ja seuraavaksi kannattavuushaasteen kohtaa yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto. Lauhdelaitosten poistumisen myötä katoaa myös merkittävä osa huoltovarmuutta. Suomi on lähivuodet vielä entistäkin enemmän riippuvainen sähkön tuonnista. Tehopulan riski kasvaa ja vaarantaa energiaturvallisuutemme. Energia-alan tulevaisuuden näkymät ovat sumeat.

Pohjolan Voima jatkoi vuonna 2015 painopistealueidemme vesivoiman, lämpövoiman ja ydinvoiman kehittämistä ja toiminnan tehostamista, jotta meillä säilyy epävarmassakin toimintaympäristössä valmius vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Vesivoimassa ennätysten vuosi

Vesivoimayhtiömme sai vuonna 2015 valmiiksi Kokemäenjoessa sijaitsevan Melon voimalaitoksenperuskunnostuksen. Iijoen laitosten mittava perusparannus on valmistunut jo aiemmin. Seuraavaksi työt siirtyvät Kemijoelle Isohaaraan. Yhtiön vesivoimalaitokset ovat hyvässä kunnossa ja niiden energiatehokkuus on peruskunnostuksien ansiosta huippuluokkaa. Vesivoima teki vuonna 2015 kaikkien aikojen tuotantoennätyksensä 2,4 terawattituntia (TWh). Ennätystuotantoon siivittivät runsaat sateet ja voimalaitosten erinomainen käytettävyys. Samalla ohijuoksutuksissa hukattiin myös ennätysmäärä, lähes 0,5 TWh uusiutuvaa kotimaista energiaa. Jos meillä olisi mahdollisuus kerätä Iijoen tulvavedet Kollajan varastoaltaaseen, Iijoen laitoksista saataisiin lisää erityisesti säätövoimaa. Pudasjärven kaupunki antoi Kollaja-hankkeelle tukensa ja asia on nyt valtakunnan päätöksentekijöiden pöydässä.

Haluamme entistä aktiivisemmin osallistua vaelluskalojen palauttamishankkeisiin Ii- ja Kemijoella. Useamman vuoden yhteisen perustutkimusjakson jälkeen vaelluskalojen palauttaminen otti askeleen konkreettisempaan suuntaan, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoima Iijoen vesistövisio -hanke käynnistyi.

Lauhdelaitosten tuotannollinen toiminta päättyi

Lämpövoimaliiketoiminnassa Laanilan Voiman Oulussa sijaitsevan biovoimalaitoksen uusi varavoimakattila otettiin käyttöön. Rauman Biovoiman voimalaitoksella vihittiin käyttöön kierrätyspolttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä, joka mahdollistaa kierrätyspolttoaineen käytön merkittävän lisäämisen. Myös Hämeenkyrön biovoimalaitoksella valmistauduttiin kierrätyspolttoaineen käytön lisäämiseen.

Kotkan Mussalon voimalaitoksen purkutyöt saatiin päätökseen. Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililauhdevoimalaitosten tuotannollinen toiminta lopetettiin. Sähkömarkkinoiden alhainen hinta johti siihen, että laitoksilla ei ollut näköpiirissä markkinaehtoista kannattavuutta. Kotkan Mussalon, Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon voimalaitosten myötä poistui Suomen sähköjärjestelmästä noin 800 MW säätökelpoista tehoa.

Olkiluoto 3 eteni, Posiva sai rakentamisluvan

Olkiluodon ydinvoimalaitos tuottaa luotettavaa kotimaista perusvoimaa. OL3- laitosyksikön työt etenivät ja rakentamisessa ollaan siirtymässä käyttöönottovaiheeseen. Valtioneuvosto myönsi Posivalle rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle. Posiva sai näin samalla tunnustuksen yli 40 vuotta jatkuneelle tutkimustyölleen käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi. Posiva on aloittanut osaamisensa kaupallistamisen ja tähtää palveluliiketoiminnallaan kansainvälisille markkinoille.


Vastuullista tuotantoa

Päivitimme viime vuonna vastuullisen yritystoiminnan toimintaperiaatteemme. Vuonna 2016 keskitymme seuraaviin hankkeisiin: polttoaineketjujen jäljitettävyyden parantaminen, vuoropuhelun parantaminen kansalaisjärjestöjen kanssa, vastuullisten toimintatapojen juurruttaminen henkilöstöön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen käytäntöjen päivittäminen ja tekeminen entistäkin läpinäkyvämmäksi. Sidosryhmäpäivämme teemana oli vastuullinen energiapolitiikka ja keskustelimme muun muassa energiamurroksen tilanteesta sekä energiajärjestelmän haasteista ja tulevaisuudesta.

Takaisin markkinaehtoisuuteen

Nykymeno murentaa Suomen energiajärjestelmän perusteita nopeasti ja peruuttamattomasti. Järjestelmä pitäisi saada mahdollisimman pian taas markkinaehtoiseksi, sillä se on energiankäyttäjän ja yhteiskunnan kannalta paras ja tehokkain vaihtoehto. Uusiutuvan sähköenergian tukijärjestelmistä pitäisi luopua. Sähköntuotannon päästöjen vähentämisessä pitäisi luottaa päästökauppaan ja poistaa päästökaupan kanssa päällekkäinen ohjaus.

Tulevaisuus on vähäpäästöisten ja hiilineutraalien tuotantomuotojen, mutta toistaiseksi muillakin tuotantomuodoilla on oma roolinsa. Energiajärjestelmä tarvitsee jatkossakin sekä keskitettyä että hajautettua sähköntuotantoa. Ydinvoima on suomalaista perusvoimaa. Ilmapiiri tulisi saada pikaisesti suotuisaksi investoinneille, joita Suomi nyt kipeästi tarvitsee. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksessä pitäisi luoda kokonaiskuva Suomen energiajärjestelmän kehitystarpeista ja kytkeytymisestä Pohjoismaiden ja Euroopan energiajärjestelmiin. Tarvitsemme sillan nykytilanteesta takaisin markkinaehtoiseen järjestelmään.

Suomessa tarvitaan lisää kotimaista säätövoimaa

Nopeasti kasvava tuulivoimatuotanto aiheuttaa suuria, nopeita ja vaikeasti ennustettavia tuotannon vaihteluita ja lisää säätövoiman tarvetta. Lauhdelaitosten poistuttua vesivoiman merkitys sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana kasvaa entisestään. Päättäjillä pitäisi olla rohkeutta sallia kestävä vesirakentaminen jo rakennetuissa joissa. Pohjolan Voimalle tämä tarkoittaisi Iijoen tulvavesien keräämistä Kollajan varastoaltaaseen.

Voimavaroja yhdistäen - taitavasti, rohkeasti, yhdessä

Pohjolan Voima tuottaa lämpöä ja sähköä osakkailleen tehokkaasti omakustannushintaan. Turvaamme näin osaltamme osakkaittemme menestymisen ja välillisesti tuomme työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Onnistuimme tehtävässämme toimintaympäristön merkittävät haasteet huomioon ottaen vuonna 2015 oikein hyvin. Haluan lausua tästä parhaat kiitokset henkilöstölle, osakkaille ja muille yhteistyökumppaneillemme.

Voimavaroja yhdistäen ponnistamme myös tuleviin haasteisiin - taitavasti, rohkeasti, yhdessä.

Lauri Virkkunen
toimitusjohtaja, Pohjolan Voima Oy