Vuosikertomus 2015
Ympäristö
 

Tavoitteena on turvallisen, terveellisen ja monimuotoisen ympäristön säilyttäminen.

 
Vesivoimaympäristö
 

Vesivoimaympäristö

Pitkäjänteistä vesiympäristön hoitoa

 
Lämpövoimaympäristö
 

Lämpövoimaympäristö

Tuotanto vaikuttaa lämpövoiman päästöihin

 
Ydinvoimaympäristö
 

Ydinvoimaympäristö

Ydinvoimatuotanto ympäristölupien mukaista

 
 
 

Ympäristö

Pitkäjänteisen energiatuotannon edellytyksenä on turvallisen, terveellisen ja monimuotoisen ympäristön säilyttäminen. Tunnistamme ja selvitämme Pohjolan Voimassa toimintamme ympäristövaikutukset sekä toimintaamme liittyvät luontoarvot. Hallitsemme ympäristövaikutukset kokonaisuutena, voimalaitostemme koko elinkaaren ajalta. Olemme sitoutuneet energiatehokkuuden edistämiseen kaikissa energiatuotantomuodoissamme.

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä valtaosassa on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Suurin osa tuotantoyhtiöistä otti vuonna 2015 käyttöön myös energiatehokkuusjärjestelmän. Järjestelmän käyttöönotto liittyi vuoden alussa voimaan tulleeseen energiatehokkuuslakiin. Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on lisäksi EMAS-rekisteröity.

Lue lisää energiatehokkuusjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta nettisivuiltamme.
Lue lisää vastuullisuudesta nettisivuiltamme.

Pohjolan Voiman tuotannossa ei tapahtunut merkittäviä ympäristöpoikkeamia.

Vuonna 2015 Pohjolan Voiman sähkön tuotannon hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 89 prosenttia. Hiilidioksidineutraaleiksi sähkön tuotantomuodoiksi Pohjolan Voiman sähkön tuotannosta katsotaan päästötön vesi- ja ydinvoima sekä lämpövoimalaitoksissa hiilidioksidineutraaleilla puuperäisillä polttoaineilla tuotettu sähkö. Syynä hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuuden nousuun oli edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt sähkön erillistuotanto kivihiilellä sekä vesivoimatuotannon kasvaminen.

Pohjolan Voiman sähköntuotannon hiilidioksidineutraalit energialähteet 2011 - 2015, %

* Puuperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidineutraaleja
20112012201320142015
Ydin55.4%58.2%55.2%59.7%62.9%
Vesi11.8%15.3%10.4%12.4%17.9%
Tuuli0.5%0.0%0.0%0.0%0.0%
Puuperäiset polttoaineet *10.0%10.5%10.1%9.8%8.4%

 

 

Pitkäjänteistä vesiympäristön hoitoa

Vesivoiman tuotanto vaikuttaa alueellisesti ja paikallisesti vesistöön ja sen kalakantoihin. Kemi- ja Iijoen vesistön sekä merialueen kalakantojen ylläpitämiseksi istutettiin PVO-Vesivoiman velvoitteena vuonna 2015 noin 2,78 miljoonaa kalanpoikasta. Kemijoen meri- ja jokialueelle istutettiin yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa 5,0 miljoonaa kalanpoikasta, josta PVO-Vesivoiman osuus on 17 prosenttia, eli 0,8 miljoonaa poikasta.

Tiesitkö?

Nahkiaisen ylisiirrossa onnistuttiin suhteellisen hyvin niin Ii- kuin Kemijoellakin, vaikka ylisiirtopyynti-suunnitelmat eivät toteutuneetkaan aivan täysin. Iijoella saatiin ylisiirrettyä 66 000 nahkiaista, velvoitteen ollessa 60 000 kpl vuodessa. Kemijoella ylisiirtovelvoite on PVO-Vesivoimalle ja Kemijoki Oy:lle yhteensä 100 000 nahkiaista. Vuonna 2015 Kemijoella siirrettiin yhteensä 130 000 nahkiaista. Velvoitemääriä tasataan eri vuosien välillä, ja hyvinä vuosina nahkiaisia siirretään velvoitetta enemmän. Kemijoen jatkuvan alijäämän vuoksi PVO- Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy ovat panostaneet Isohaaran nahkiaisen pyynnin tehostamiseen. Uusien pyyntipaikkojen ja -tapojen kokeilut tuottivat rohkaisevia tuloksia.

 

Lue lisää vesivoiman kalanhoidosta

PVO-Vesivoima osallistuu yhdessä Iijoki-alueen kuntien kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään kolmevuotiseen Iijoen vesistövisiohankkeeseen, Iijoen otva-hankkeeseen. Hankkeen päätavoitteita ovat yhteinen vesistövisio, vaelluskalojen palauttamisen edistäminen ja Itämeren lohikannan turvaaminen sekä joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden edistäminen.

Iijoen otva-hanke

Laajapohjainen yhteistyöhanke Iijoen kehittämiseksi, Iijoen otva-hanke, on saanut nimensä vanhasta uittotermistä. Otva tarkoitti toisesta päästä törmään kiinnitettyä ohjainpuuta, joka esti pölkkyjen tarttumista rantaan ja suman syntymistä.

Lue lisää hankkeesta Pohjois-Pohjanmaan liiton sivuilta

 

Vaelluskalojen palauttamiseksi Iijoen otva -hankkeessa edistetään Iijoen kalateiden toteutusjärjestelyjä ja vaelluskalojen palauttamisen edellyttämiä kalastusjärjestelyjä, kehitetään resurssitehokasta älyteknologiaa, suunnitellaan Iijoelle soveltuvan vaelluskalojen alasvaellusreittiä, täydennetään Raaskan kalateiden suunnitelmat tarjouskelpoisiksi rakennussuunnitelmiksi sekä tehdään esiselvitys Raasakan vanhan uoman kalataloudellisen ja virkistyksellisen arvon nostamiseksi sekä ympäristövirtaaman pilotointi.

Vuoden 2015 aikana patoturvallisuuslain mukaiset viisivuotismääräaikaistarkastukset tehtiin Isohaaran padolla.

Tuotanto vaikuttaa lämpövoiman päästöihin

Pohjolan Voiman lämpövoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan puuperäisiä polttoaineita, turvetta, kivihiiltä, kierrätyspolttoaineita sekä jonkin verran maakaasua ja öljyä tukipolttoaineina. Lämpövoimatuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmakehään. Voimalaitosten päästöt ilmaan vaihtelevat käytettyjen polttoaineiden sekä sähkön ja lämmön tuotantomäärien mukaan.

Vuonna 2015 lämpövoimatuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 1,5 miljoonaan tonniin, mikä johtui pääasiassa kivihiilen käytön vähenemisestä. Samalla pieneni sähkön tuotannon ominaishiilidioksidi-päästö, joka vuonna 2015 oli 84 g CO2/kWh.


Pohjolan Voiman sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt 2011 - 2015

g CO2/kWh20112012201320142015
CO2-ominaispäästöt [g CO2/kWh]174.2121.8191.9140.584.1
Sähkön tuotanto [TWh]14.514.015.014.012.9

 

 

Myös muut päästöt ilmaan vähenivät jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Rikkidioksidipäästöt olivat 1,5 tuhatta tonnia, typenoksidien päästöt 3,3 tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,2 tuhatta tonnia.

Sähkön ja lämmön tuotannon happamoittavat päästöt 2011 - 2015

1000 t20112012201320142015
Rikkidioksidipäästöt [1000 t]2.92.12.82.11.5
Typenoksidien päästöt [1000 t]5.34.45.34.73.3
Sähkön tuotanto [TWh]14.514.015.014.012.9

Sähkön ja lämmön tuotannon hiukkaspäästöt 2011 - 2015

tonnia20112012201320142015
Hiukkaspäästöt [t]279240257251180
Sähkön tuotanto [TWh]14.514.015.014.012.9
 

Lämpövoimatuotannolle on asettanut suuren haasteen tammikuussa 2011 voimaan tullut teollisuuspäästöjen direktiivi (IE-direktiivi, Industrial Emissions). Direktiivi toimeenpantiin Suomessa ympäristönsuojelulain ja eräiden siihen liittyvien asetusten uudistamisella. Direktiivissä on asetettu tiukkoja vaatimuksia voimalaitosten ilmapäästöille. Nämä vaatimukset koskevat olemassa olevia voimalaitoksia aikaisintaan vuodesta 2016 alkaen.

Osa Pohjolan Voiman laitoksista kuuluu teollisuuspäästödirektiivin kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio hyväksyi keväällä 2014. Siirtymäsuunnitelma antaa joustoa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon siihen sitoutuneille voimalaitoksille siirtymäkauden ajan kesäkuuhun 2020 saakka.

Typenoksidien (NOx) vähentäminen on haaste suurelle osalle Pohjolan Voiman voimalaitosten kattiloita. Lisäksi teollisuuspäästödirektiivin myötä parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirjojen perusteella tehtävät BAT-päätelmät (BAT, Best Available Techniques) muuttuvat sitoviksi. Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (LCP-BAT-BREF) päivitys on käynnissä EU:ssa. Vertailuasiakirjaluonnoksen perusteella päästöraja-arvojen ennakoidaan kiristyvän. Pohjolan Voima selvittää teknologisia mahdollisuuksia päästöraja-arvojen saavuttamiseksi taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla.

Pohjolan Voiman lämpövoimalaitokset saivat uudet ympäristölupapäätökset vuonna 2015. Ympäristölupien tarkistamishakemukset oli jätetty edellisenä vuonna, koska vuonna 2014 voimaan tullut uusi ympäristönsuojelulaki edellytti sitä suurilta polttolaitoksilta.

Sivutuotteiden hyötykäyttö ennätykseen

Voimalaitosten polttoprosessin savukaasujen puhdistuksesta tulevaa lentotuhkaa ja kipsiä sekä kattiloiden pohjatuhkaa muodostui yhteensä 155 tuhatta tonnia. Vuonna 2015 sivutuotteita hyödynnettiin 166 prosenttia maarakentamisessa, metsälannoitteena ja rakennusteollisuudessa. Sivutuotteita hyötykäytettiin enemmän kuin niitä muodostui, kun aiemmin kertyneitä sivutuotteiden välivarastoja saatiin hyödynnettyä.

Pohjolan Voiman tavoitteena on, että lämpövoimatuotannon sivutuotteista mahdollisimman suuri osa voidaan hyödyntää uudelleen raaka-aineena korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja kuten kiviaineksia.

Sivutuotteiden määrä ja hyötykäyttöprosentti 2011 - 2015

1000 t20112012201320142015
Sivutuotteiden määrä [t]257,849224,486320,395242,508154,660
Hyötykäyttöprosentti %65.7%64.4%81.3%115.3%166.2%

 

 

Ydinvoimatuotanto ympäristölupien mukaista

Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden toiminta oli yhtiön ympäristöpolitiikan, ympäristölupien sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista.

Jäähdytysveden mukana mereen menevä lämpö on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus, muuten ympäristövaikutukset olivat vähäiset. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat aiempien vuosien tapaan erittäin pienet ja huomattavasti alle viranomaisten asettamien rajojen.

Lue lisää www.tvo.fi