Vuosikertomus 2017

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristö

Vuonna 2017 Suomen sähkön kulutus oli 85,5 TWh (85,1 TWh vuonna 2016). Sähköä tuotettiin Suomessa 65,0 (66,1) TWh ja sitä tuotiin Suomeen nettomääräisesti ennätykselliset 20,4 (19,0) TWh. Tuontisähköllä katettiin 24,0 (22,3) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Suurin osa sähköstä tuotiin Ruotsista. Uusiutuvan energian ja hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon määrä saavutti uuden ennätyksen. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 47 prosenttia sähköstä ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 80 prosenttia. Vuonna 2017 sähkön käyttö nousi Suomessa 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden sähkön kulutus nousi 1,7 prosenttia ja muiden sektorien sähkön kulutus laski 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Lasku johtuu edellisvuotta leudommasta talvesta.

Nord Pool Spot-kauppaa käytiin 512 TWh (505 TWh). Systeemihinnan vuosikeskiarvo oli 29,41 (26,91) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinnan keskiarvo 33,19 (32,45) euroa megawattitunnilta. Edellistä vuotta heikompi vesitilanne Pohjoismaissa sekä nousseet polttoainehinnat nostivat sähkön hintaa viime vuodesta.

EUA-päästöoikeuden hinta pysyi koko vuoden alhaisena ja vaihteli 4,35 eurosta 8,21 euroon. EU:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio saavuttivat sovun päästökaupan ohjausvaikutuksen vahvistamisesta kaudelle 2021-2030. Vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee siten, että päästökauppasektorin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä on 43 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Markkinavakausvarantoon siirrettäisiin vuodesta 2019 alkaen kaksinkertainen määrä (24 %) päästöoikeuksia viiden vuoden ajan. Neuvottelujen tulos vahvistetaan alkuvuoden 2018 aikana.

Eduskunta vahvisti vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä nostetaan 50 %:in ja omavaraisuus energian loppukäytöstä laskettuna nostetaan 55 %:in vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hiilen käytöstä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ja öljyn energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Pohjolan Voiman sähkön ja lämmön tuotanto

Vuonna 2017 Pohjolan Voiman sähkön kokonaishankinta oli 11,9 (13,4) TWh. Konsernin sähkön tuotannon osuus tästä oli 11,4 TWh (12,8), josta emoyhtiön toimitukset osakkailleen olivat 10,9 (12,4) TWh. Tytäryhtiöiden toimitukset muille omistajilleen olivat 0,5 (0,5) TWh. Ostot pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta olivat 0,5 (0,5) TWh ja myynnit 0,4 TWh (0,5). Lämmöntoimitukset olivat 4,5 (5,5) TWh.

Ydinvoiman osuus sähkön hankinnasta oli 63,7 (60,8) prosenttia. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti sähköä 13,4 (14,4) TWh, josta Pohjolan Voima sai omistusosuutensa mukaisesti 7,6 (8,1) TWh. Olkiluodon laitosyksikköjen yhteinen käyttökerroin oli 87,2 (93,0) prosenttia.

Vesivoiman osuus 1,8 (2,0) TWh oli 15,0 (14,8) prosenttia sähkön hankinnasta. Vesivoiman tuotanto laski edellisestä vuodesta lähelle normaalin vesivuoden tuotantolukemia.

Lauhdevoimaa Pohjolan Voima tuotti 0,1 (0,4) TWh, joka oli 0,7 (3,0) prosenttia sähkön hankinnasta. Lauhdevoiman tuotanto pysyi matalana alhaisten markkinahintojen sekä nousseiden polttoainehintojen takia. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa sähköä tuotettiin yhteensä 1,9 (2,3) TWh.


Sähkön hankinta (GWh) 2013 2014 2015 2016 2017
           
Ydinvoima 8 296 8 372 8 086 8 136 7 602
Vesivoima 1 566 1 745 2 297 1 983 1 794
Yhteistuotanto 3 502 3 254 2 533 2 313 1 919
Lauhdevoima 2 193 1 200 388 396 82
Sähkön osto 673 753 790 545 533
Yhteensä 16 229 15 324 14 094 13 373 11 930
           

Investoinnit

Pohjolan Voima -konsernin investoinnit ilman sijoituksia ja päästöoikeuksien hankintaa olivat yhteensä 6,6 (11,2) miljoonaa euroa.

PVO-Vesivoima Oy:ssä valmistui Isohaaran voimalaitoksen automaation uusintaprojekti ja Melon voimalaitoksen padon korjaus jatkui. PVO-Vesivoiman investoinnit olivat 2,2 miljoonaa euroa. Laanilan Voima Oy:ssä investointiin 6 kilovoltin kytkinlaitoksen uusintaan sekä öljynerotuskaivoon. Laanilan Voima Oy:n investointien yhteismäärä oli 2 miljoonaa euroa. Muut konsernin investoinnit olivat korvaus- ja perusparannusinvestointeja.

Pohjolan Voima Oyj on sijoittanut rakenteilla olevaan Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosprojektiin vuosina 2004 - 2017 yhteensä 780,8 (720,6) miljoonaa euroa. Sijoitukset perustuvat Olkiluoto 3:n rahoitussuunnitelmaan, jonka mukaan investoinnin edellyttämää omaa pääomaa kerrytetään projektin etenemisen mukaisesti.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenoja ei ollut tilikauden aikana (vuonna 2016: 0,1 ja vuonna 2015: 0,3).

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 119 henkilöä (vuonna 2016: 149 ja vuonna 2015: 199) sisältäen lopetetut toiminnot. Henkilökunnan lukumäärä on laskenut lauhdetuotannon supistumisen vuoksi, mikä on aiheuttanut toimintojen uudelleenjärjestelyjä myös konsernin emoyhtiössä. Konsernin tilikauden palkat ja palkkiot sisältäen lopetetut toiminnot olivat yhteensä 12,2 miljoonaa euroa (vuonna 2016: 13,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2015: 16,3 miljoonaa euroa). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli konsernissa 44 (45) vuotta.

Emoyhtiön palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 57 henkilöä (vuonna 2016: 65 ja vuonna 2015: 83). Palkat ja palkkiot tilikaudella olivat yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (vuonna 2016: 6,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2015: 6,8 miljoonaa euroa).

Ympäristö

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä valtaosassa on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Uuden standardin (ISO 14001:2015) mukaiset sertifioinnit jatkuivat vuonna 2017. Suurimmalla osalla tuotantoyhtiöistä on käytössä myös energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001. Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on lisäksi EMAS-rekisteröity.

PVO-Vesivoiman Isohaaran voimalaitoksella tapahtui ympäristöpoikkeama, kun venttiilivuodon takia öljyä pääsi vesistöön muutamia kymmeniä litroja. Vuonna 2016 Melon voimalaitoksen maapadossa havaittua vuotoa korjattiin injektoimalla koko vuoden ajan. Korjaustyöt jatkuvat edelleen. Korjaustyöt eivät ole vaikuttaneet voimalaitoksen sähköntuotantoon.

Vesistöjä säännösteltiin ja vesivoimalaitoksia käytettiin lupaehtojen mukaisesti. PVO-Vesivoiman velvoitteena istutettiin kertomusvuonna noin 2,5 (2,7) miljoonaa kalaistukasta Iijoen ja Kemijoen meri- ja jokialueelle. Istutukset toteutettiin lähes istutussuunnitelmien mukaisesti.

PVO-Vesivoima on osallistunut yhdessä Iijoki-alueen kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään kolmevuotiseen Iijoen vesistövisiohankkeeseen (Iijoen otva -hanke). Hankkeen päätavoitteita ovat yhteinen vesistövisio, vaelluskalojen palauttamisen edistäminen ja Itämeren lohikannan turvaaminen sekä joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisen edistäminen. Osana otva-hanketta on valmisteltu vaelluskalojen palauttamista edistävää hankekokonaisuutta, Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Hankkeen kustannusarvio on runsaat neljä miljoonaa euroa ja valtio on sitoutunut rahoittamaan hanketta kahdella miljoonalla eurolla kuuluen "Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin" -kärkihankeen toimenpiteisiin. PVO-Vesivoima ja Metsähallitus laittoivat yhdessä vireille kalateiden rakentamisen vesitalouslupahakemuksen Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastoon 2.3.2017. Kalatien rakennussuunnittelu aloitettiin marraskuussa 2017.

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus jätti Pohjois-Suomen aluehallinto-virastolle maaliskuussa muutoshakemuksen Kemijokea ja lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä nykyisiin velvoitteisiin, että täysin uusia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei kuuluttanut hakemuksia vuoden 2017 aikana.

Kaikki konsernin lämpövoimalaitokset kuuluvat päästökauppalain piiriin. Itse tuotetun sähkön ja lämmön hiilidioksidipäästöt olivat 1,0 (1,6) miljoonaa tonnia. Tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan vain tytäryhtiöiden hiilidioksidipäästöt 0,5 (0,7) miljoonaa tonnia, joka ei sisällä lopetettuna toimintona raportoidun PVO-Lämpövoiman päästöjä 0,0 (0,0) miljoonaa tonnia. Muut päästöt ilmaan laskivat. Rikkidioksidipäästöt olivat 0,9 (1,4) tuhatta tonnia, typenoksidipäästöt 1,8 (2,7) tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,1 (0,1) tuhatta tonnia.

Teollisuuspäästöjen direktiivin (IE = Industrial Emissions) mukaiset uudet ilmapäästöjen raja-arvot astuivat Suomessa voimaan vuoden 2016 alusta. Osa Pohjolan Voiman laitoksista kuuluu teollisuuspäästödirektiivin kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio hyväksyi 10.3.2014. Siirtymäsuunnitelma antaa joustoa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon. Siirtymäsuunnitelmakausi on 1.1.2016 - 30.6.2020, jolloin rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästöjä seurataan päästöpitoisuuden lisäksi tonnimääräisinä kokonaispäästöinä.

Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan (LCP- BREF) liittyvät BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Voimalaitoksilla, joiden päätoimiala on energiantuotanto, on tästä neljä vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa päätelmien mukaisiksi. Tulevissa ympäristöluvissa päästörajat tiukkenevat.

Laanilan Voima sai Vaasan hallinto-oikeudelta päätöksen, joka koski vuoden 2015 ympäristöluvasta tehtyä valitusta. Päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kymin Voima Oy sai päätöksen Vaasan hallinto-oikeudelta vuoden 2015 ympäristölupaa koskevaan valitukseen. Yhtiö tyytyi päätökseen. Kaukaan Voima Oy sai päätöksen korkeimmalta hallinto-oikeudelta vuoden 2015 ympäristölupaa koskevaan valitukseen, jossa Kaukaan Voiman vaatimukset hyväksyttiin osittain.

Pohjolan Voimalla tai sen tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksillä ei ole tiedossa olevia kattamattomia ympäristövastuita. Pohjolan Voiman tarkemmat ympäristötiedot esitetään kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi. TVO raportoi ydinvoimatuotannon ympäristöasioista kotisivuillaan www.tvo.fi ja erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Riskienhallintaa toteutetaan konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskienhallinnan toimintamalli on hajautettu: kunkin tytäryhtiön hallitus ja emoyhtiön yksiköt vastaavat omaan toimintaansa kohdistuvista riskeistä, niiden tunnistamisesta ja analysoinnista. Konsernitason riskit raportoidaan emoyhtiön johtoryhmälle ja hallitukselle johtamisen vuosikellon mukaisesti.

Tavoitteiden toteutumista vaarantavat riskit arvioidaan ja niiden hallitsemiseksi määritellään toimenpiteet. Riskien merkittävyyttä arvioidaan toteutumistodennäköisyyden ja vaikutuksen summana.

Kaikissa Pohjolan Voiman yhtiöissä on suojauduttu vahinkoriskien varalta huolehtimalla kunnossapidosta, työturvallisuudesta, henkilöstön riittävästä koulutuksesta sekä muilla tarvittavilla toimenpiteillä ja konsernin vakuutuspolitiikan mukaisin vakuutuksin.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Konsernin merkittävimmät riskit liittyvät yhteisyritys TVO:n Olkiluoto 3 EPR -projektin aikatauluun ja tulontuottamiskykyyn. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. TVO sai laitostoimittajalta lokakuussa 2017 päivitetyn aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. Viiveestä aiheutuu lisäkustannuksia ja menetyksiä, joista TVO on Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä vaatinut Olkiluoto 3 EPR:n avaimet käteen -laitostoimittajalta korvausta. Suunniteltuun valmistumiseen liittyvällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupallista käyttöä ei voida aloittaa suunnitellusti, mistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Vuoden 2017 aikana on toteutettu lukuisia Olkiluoto 3 EPR projektiin liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä, joita ovat muun muassa Olkiluoto 3-toimintajärjestelmän käyttöönotto sekä Olkiluoto 3:n osaamisen ja resurssien varmistaminen. Lisäksi on kehitetty konfiguraationhallintaa ja tuotannon tietojärjestelmiä. TVO on myös teettänyt ulkopuolisella toimijalla organisaatiovalmiuksia kartoittavan Organisational Readiness Review -arvion varmistuakseen yhtiön valmiudesta kolmen ydinvoimalaitosyksikön käyttäjänä.

Mikäli Olkiluoto 3 EPR -projekti ei saavuta takuuaikana suunniteltua tehotasoa, käyttökerrointa tai käyttökustannusrakennetta, riskinä on tuotantokustannuksen nousu verrattuna tavoitteeseen. Riskiä on tarkasteltu OL3:n tulontuottamiskykyyn vaikuttavien eri skenaarioiden avulla.

Riskienhallintatoimenpiteinä TVO:n tulee luvanhaltijana varmistua mm. Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön kattavasta toiminnallisesta testauksesta ennen ydinteknistä koekäyttöä. Lisäksi mm. automaatio, valvomon toiminnot ja käyttöohjeet on testattava simulaattorilla kattavasti. TVO varmistaa, että Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikön kuumakokeissa ja ydinteknisessä käyttöönotossa hyödynnetään Taishanin sisarlaitoksen kokemukset.

Muutokset konsernirakenteessa

Mussalon Voima Oy rekisteröitiin purkautuneeksi 18.9.2017 vapaehtoisen selvitystilan kautta.

Talous

Pohjolan Voima toimii omakustannushintaperiaatteella. Osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksen mukaisesti riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty tai ei ja muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

Pohjolan Voiman rahoitustoiminnan tavoitteet ja riskit on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Pohjolan Voiman liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoitusriskien hallintaa on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3. Rahoitusriskien hallinta.

Emoyhtiöllä on käytössään maksuvalmiutta turvaava 300 (300) miljoonan euron valmiusluottosopimus, josta oli vuoden lopussa nostamatta 300 (300) miljoonaa euroa. Valmiusluotosta 21 miljoonaa euroa erääntyy kesäkuussa 2021 ja kokonaisuudessaan se erääntyy kesäkuussa 2022. Lisäksi emoyhtiö allekirjoitti kesäkuussa 2017 70 miljoonan euron lainalimiittisopimuksen. Sopimuksen mukaan laina on nostettavissa 30.6.2018 asti ja se erääntyy kesäkuussa 2020. Lyhytaikaisen varainhankinnan hoitamiseen konsernilla oli 300 (300) miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta käyttämättä oli 190 (190) miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius on hyvä. Korollinen nettovelka oli vuoden lopussa 787,87(880,8) miljoonaa euroa. Valuuttakurssiriskin alaista velkaa ei ollut.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 40,4 (39,8) prosenttia.
Konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 453,6 (507,0) miljoonaa euroa.
PVO-Lämpövoiman, jonka laitosten tuotannollinen toiminta lopetettiin vuonna 2015, liiketoiminta on raportoitu lopetettuna toimintona konsernin tilinpäätöksessä.
Konsernin tilikauden tulos oli 1,1 (-17,1) miljoonaa euroa. Voitolliseen tulokseen vaikutti erityisesti myyty tytäryhtiö.

Osakepääoma ja osakeannit

Tilikaudella ei merkitty osakeanteja.

B2-sarjan osakepääoman korotusannista, joka merkittiin kesäkuussa 2013 (4.107.143 kappaletta merkintähintaan 230.000.008 euroa suunnattuna B2-sarjan osakkeenomistajille), maksettiin tilikauden aikana yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti neljäs ja viimeinen erä.

Yhtiö hankki omat osakkeensa K1-sarjassa elokuussa 2017. K1-sarjan osakkeet mitätöitiin 23.8.2017.

Taulukko: Pohjolan Voima Oyj:n omistajat (yleisomistus)

Osakas Omistus-% 31.12.2016 Omistus-% 31.12.2017
EPV Energia Oy 5,462 5,489
Etelä-Suomen Voima Oy 1,434 1,482
Helen Oy 0,598 0,619
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,872 1,831
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila) 4,984 5,06
Kokkolan Energia Oy 2,409 1,845
Kymppivoima Oy 5,765 5,907
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre, Metsä Board Oyj) 3,644 3,657
Myllykoski Oyj*) 0,61 0,631
Oulun Energia Oy 0,926 0,906
Outokumpu Oyj 0,098 0,096
Oy Perhonjoki Ab 2,183 2,167
Porin kaupunki 1,412 1,401
Rautaruukki Oyj 0,078 0,09
Stora Enso Oyj 15,544 15,608
UPM Energy Oy*) 47,346 47,686
UPM Paper ENA Oy*) 3,533 3,457
Vantaan Energia Oy 0,221 0,229
Yara Suomi Oy (ml. eläkesäätiö) 1,881 1,84
     
*) Yhtiö kuuluu UPM-Kymmene konserniin.    
     
 

Yhtiön johto

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 22.3.2017 hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin johtaja Tapio Korpeinen (UPM-Kymmene Oyj), talousjohtaja Seppo Parvi (Stora Enso Oyj), lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila (Kemira Oyj), toimitusjohtaja Anders Renvall (Kymppivoima Oy), johtaja Tapani Sointu (UPM-Kymmene Oyj), strategiajohtaja Esa Kaikkonen (Metsä Group), toimitusjohtaja Rami Vuola (EPV Energia Oy), toimitusjohtaja Mikko Rintamäki (Kokkolan Energia Oy) ja toimitusjohtaja Juhani Järvelä (Oulun Energia Oy).

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 22.3.2017 Tapio Korpeinen valittiin puheenjohtajaksi ja Seppo Parvi varapuheenjohtajaksi. Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 15 (15) kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Lauri Virkkunen.

Käynnissä olevat merkittävät oikeusprosessit

TVO jätti vuonna 2012 kanteen ja vastineen Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien Olkiluoto 3 EPR:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. TVO:n heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka oli Olkiluoto 3 EPR laitostoimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan Olkiluoto 3 EPR:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta.

Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan viimeksi huhtikuussa 2017 päivittämä rahamääräinen vaatimus on nyt kokonaisuudessaan noin 3,59 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014 ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2017 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,58 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 132 miljoonaa euroa.

Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen marraskuussa 2016. Osapäätös käsitteli riidan alkuvaiheiden asioita, kuten aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua. Tämä käsitti monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin.

Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen myös heinäkuussa 2017. Osapäätös käsitteli projektin suunnittelu- ja lisensiointidokumentaation valmistelua, toimittamista, katselmointia ja hyväksyntää. Tämä käsitti niitä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittaja perustaa päävaateensa TVO:ta kohtaan, kuten myös tiettyjä asioita, joihin TVO:n vaateet laitostoimittajaa kohtaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Vaikka osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin, siinä on lopullisesti hylätty laitostoimittajan analyysimetodi, jolla se on perustellut pääasiallisia rahallisia vaateitaan TVO:ta kohtaan.

Osapuolet saivat lopullisen ja sitovan osapäätöksen myös marraskuussa 2017. Osapäätös käsitteli projektin rakennustöiden toteutusta ja projektinhallintaa. Tämä käsitti niitä keskeisiä asioita, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta kohtaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti moni rakennustöiden toteutusta koskevista asioista TVO:n eduksi ja selkeästi lykättiin monet TVO:n esiin nostamat laitostoimittajan projektinhallintaan liittyvät seikat seuraavaan päätökseen.

Välimiesmenettely on edelleen kesken ja jatkuu kohti lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet. TVO pitää vaatimuksiaan hyvin perusteltuina ja on todennut laitostoimittajan vaateet perusteettomiksi. Kolme merkittävää välimiesoikeuden antamaa osapäätöstä vahvistavat tätä sekä sitä TVO:n näkemystä, että TVO:n vaatimukset ovat laitostoimittajan vaatimuksia vahvempia.

TVO jätti Arevaa koskevan hakemuksen kiireelliseen väliaikaiseen menettelyyn Nanterren kaupalliseen tuomioistuimeen Ranskassa 29. syyskuuta 2016 saadakseen tietoa Ranskan ydinvoimateollisuuden rakenneuudistuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista Olkiluoto 3-laitostoimitussopimuksen edellyttämien velvollisuuksien ja vastuiden täyttämiseen. Osapuolten välisten keskustelujen perusteella TVO luopui haasteesta 18. toukokuuta 2017. Keskustelujen jatkamisen odotetaan edesauttavan Olkiluoto 3 EPR -projektin valmistumista ja laitoksen käynnistämistä.

Euroopan Unionin komissio teki tammikuussa 2017 päätöksen Ranskan valtion valtiontuesta Arevalle ja hyväksyi fuusion toukokuussa 2017. TVO jätti syyskuussa 2017 Euroopan unionin yleiselle tuomioistuimelle valituksen komission valtiontukipäätöksestä. TVO edellyttää, että Ranskan ydinvoimateollisuuden uudelleenjärjestely ei vaaranna Olkiluoto3 EPR -projektin valmistumista laitostoimitussopimuksen mukaisesti laitostoimittajan ilmoittamassa aikataulussa.

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

TVO ei ole kirjannut saatavia eikä varauksia välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella.

Pohjolan Voiman täysin omistaman tytäryhtiö PVO-Lämpövoiman ja Fortum Power and Heat Oy:n (FPH) edeltäjät solmivat vuonna 1989 yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan osapuolilla on mm. pysyvä käyttöoikeus tiettyihin toisen omistamiin voimalaitosrakenteisiin ja -laitteisiin toisaalta PVO-Lämpövoiman omistaman Tahkoluodon kivihiilivoimalaitoksen ja toisaalta FPH:n omistaman Meri-Porin hiilivoimalaitoksen toiminnassa. PVO-Lämpövoiman Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollinen toiminta päättyi vuonna 2015. Tästä johtuen PVO-Lämpövoima irtisanoi yhteistoimintasopimuksen maaliskuussa 2017. FPH kiisti irtisanomisen ja elokuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus päätti FPH:n hakemuksesta turvaamistoimesta, jolla määräsi PVO-Lämpövoiman sallimaan FPH:n jatkaa yhteistoimintasopimuksen mukaista Tahkoluodon voimalaitosrakenteiden ja -laitteiden käyttöä. Lisäksi, syyskuussa 2017, FPH aloitti välimiesmenettelyn Helsingin kauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien PVO-Lämpövoiman yhteistoimintasopimuksen irtisanomista. Saman aikaisesti FPH jätti haastehakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle kohdistuen Pohjolan Voima Oyj:ön, jossa vaati mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisten pysyvien käyttöoikeuksien olevan voimassa myös suhteessa Pohjolan Voimaan. PVO-Lämpövoima on kiistänyt, samoin kuin Pohjolan Voima Oyj, kaikki FPH:n esittämät vaatimukset.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pohjolan Voiman hallitus on kokouksessaan 25.1.2018 esittänyt 1.3.2018 kokoontuvalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että Pohjolan Voima hyväksyy yhteisyritys Vaskiluodon Voima Oy:n omistaman Seinäjoen voimalaitoksen myynnin. Mikäli yhtiökokous tekee asiasta myönteisen päätöksen, kauppa astuu voimaan 1.3.2018.

Tulevaisuuden näkymät

PVO-Vesivoiman hallitus päätti 14.12.2017 vesivoiman energianhallintapalveluiden uudelleen järjestelystä. PVO-Vesivoiman voimalaitosten ajo siirtyy UPM Energy Oy:n Tampereen valvomon hoidettavaksi vaiheittain vuoden 2018 aikana siten, että ajovastuu on kokonaisuudessaan siirretty 1.1.2019 mennessä.

TVO jatkaa Olkiluoto 3 EPR-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista. Joulukuussa 2017 käynnistyneet kuumakokeet kestävät useita kuukausia. Onnistuneiden kuumakokeiden jälkeen Olkiluoto 3:lla on edellytykset saada käyttölupa ja edetä kohti ydinteknistä käyttöönottoa. TVO jatkaa laitostoimittajan tukemista projektin loppuunsaattamisessa.

Posiva Oy:n loppusijoitushankkeen konseptin ja kustannusten optimointivaihe jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Kapselikuilun nousuporaus on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2018. Täyden mittakaavan koe (FISST) ONKALOssa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 aikana.

Käynnissä oleva energiamurros luo paineita muutoksille. Sähkön kulutus muuttuu yhä enemmän lämpötilariippuvaksi, mikä nostaa huipputehon tarvetta. Sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto jatkaa kasvuaan, jolloin myös energiajärjestelmän joustavuuden ja säätävän tuotannon merkitys kasvavat, eikä tehopulan riski poistu lähivuosina.

Tuotannon vaihtelun tasaamiseksi ajetaan kulutuksen ajallista siirtämistä pois niiltä hetkiltä, kun tuulivoimaa ei ole saatavilla. Suomen jakeluverkkohinnoittelussa nähtiin ensimmäiset pienkuluttajille suunnattujen tuotteiden tehomaksut, joissa kiinteän maksun suuruus riippuu käytetystä huipputehosta. Samalla Suomen orastava talouskasvu nostaa sähkön kysyntää ja Suomesta tulee yhä riippuvampi sähkön tuonnista. Suomessa hallitus keskittyy loppukautensa toimeenpanemaan eduskunnan kesällä 2017 vahvistamaa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Samalla puolueet valmistautuvat kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Eduskunta jatkaa uusiutuvan sähkön tukijärjestelmän käsittelyä, jossa on erityisesti esillä teknologianeutraaliuden ja yhteistuotannon toimintaedellytysten varmistaminen. Keskustelu vesivoiman roolista sähköjärjestelmässä ja sen hyväksyttävyydestä jatkuu voimakkaana. Hallitus valmistelee kivihiilen käytön kieltävän lain. Näillä näkymin kielto ei koskisi kivihiilen käyttöä huoltovarmuus- ja poikkeustilanteissa. Ydinenergialain päivittäminen jatkuu ja tässä yhteydessä saatetaan kehittää ydinjätehuoltorahaston sijoitustoimintaa.

EU:n parlamenttivaalit ovat keväällä 2019, eikä nykyisen komission odoteta antavan juurikaan uusia merkittäviä avauksia energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. EU:n päätöksenteko keskittyy jo annettujen aloitteiden käsittelemiseen. Komission loppuvuodesta 2016 antaman puhtaan energian paketin osien käsittely jatkuu. Keskeisimmät asiat ovat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitetasot, biomassan kestävyyskriteerit ja sähkömarkkinakokonaisuus, joista instituutiot päättänevät vuoden 2018 alkupuolella. Myös lopullinen päätös metsien käyttöön vaikuttavasta ns. EU:n LULUCF-asetuksesta saataneen vuoden 2018 alussa. Näillä näkymin päätös antaa Suomelle riittävästi liikkumatilaa.

EU:n komissio arvioi EU:n tavoitteiden riittävyyttä suhteessa Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin vuoden 2018 aikana. Lisäksi komissio on käynnistänyt vesipuitedirektiivin uudistamisen ja antanee sitä koskevan ehdotuksensa vuonna 2019.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31. joulukuuta 2017 olivat 326.683.180,79 euroa, josta tilikauden tulos oli -2.186.262,01 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden tulos siirretään edellisten tilikausien tulostilille ja että osinkoa ei jaeta.