Vuosikertomus 2018

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristö

Vuonna 2018 Suomen sähkön kulutus oli 87,4 TWh (85,5 TWh vuonna 2017). Sähköä tuotettiin Suomessa 67,5 (65,0) TWh ja sitä tuotiin Suomeen nettomääräisesti 19,9 (20,4) TWh. Tuontisähköllä katettiin 22,8 (24,0) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Suurin osa sähköstä tuotiin Ruotsista. Vuonna 2018 sähkön käyttö nousi Suomessa 2 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden sähkön kulutus nousi 2 prosenttia ja muiden sektorien sähkön kulutus nousi 3 prosenttia edellisvuodesta.

Nord Pool Spot-kauppaa käytiin 524 TWh (512 TWh). Systeemihinnan vuosikeskiarvo oli 43,99 (29,41) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinnan keskiarvo 46,80 (33,19) euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli keskimäärin 41 prosenttia vuotta 2017 korkeampi. Edellistä vuotta heikompi vesitilanne Pohjoismaissa, nousseet polttoainehinnat ja päästöoikeuden hinta sekä noussut sähkön kulutus nostivat sähkön hintaa viime vuodesta.

EUA-päästöoikeuden hinta nousi voimakkaasti vuoden 2018 aikana. Päästöoikeuden markkinahinta nousi vuoden alun noin 8 eurosta noin 25 euroon tonnilta.

Pääosa elinkeinoverolain muutoksista, joilla toimeenpannaan EU:n aggressiivista kansainvälistä verosuunnittelua torjuvan direktiivin vaatimukset, tulivat voimaan 1.1.2019. Laki koskee kaikkia elinkeinoverolain alaisia yhtiöitä, myös mankala-toimintaperiaatteella toimivia energiayhtiötä. Valtiovarainministeriö jatkaa eduskunnan antaman lausunnon mukaisesti ns. infrastruktuuripoikkeuksen valmistelua lakiin.

Vuonna 2018 muutettiin sähköntuotannon tukijärjestelmää. Muuta uusiutuvaa sähköä kuin vesivoimaa koskeva, 1,4 TWh:n määrään kohdistuva huutokauppa toteutettiin vuoden 2018 lopulla.

Hallitus antoi esityksensä hiilen käytön kieltävästä laista eduskunnalle. Lakiesityksen mukaisesti hiilen käyttö energiantuotannossa päättyy 1.5.2029.

Ilmastonmuutoksen hillintä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä ja nieluja lisäämällä nousi vielä aiempaakin vahvemmin keskusteluun kansainvälisen ilmastopaneelin julkaistua raporttinsa syksyllä 2018. Päästötavoitteiden tiukkeneminen on todennäköistä EU:n parlamenttivaalien ja Suomen eduskuntavaalien jälkeen. Myös kiertotalouden merkitys on kasvussa.

Energiateollisuuden vuosittain toistettavan kansalaisten energia-asenteita selvittävän tutkimuksen mukaan ydinvoiman ja vesivoiman hyväksyttävyys on aiempaa parempi. Sen sijaan suhtautuminen fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöön on heikentynyt. Metsäenergian hyväksyttävyys on edelleen hyvällä tasolla, joskin hieman edellisvuotta alhaisempi.

EU:n puhtaan energian paketin osien käsittely saatiin loppumetreille vuoden 2018 aikana. Keskeisimmät asiat olivat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitetasot, biomassan kestävyyskriteerit ja sähkömarkkinakokonaisuus. Komissio on käynnistänyt vesipuitedirektiivin uudistamisen sidosryhmäkuulemisella ja antanee sitä koskevan ehdotuksensa vuonna 2020.

Sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto jatkaa kasvuaan, jolloin myös energiajärjestelmän joustavuuden ja säätävän tuotannon merkitys kasvavat, eikä tehopulan riski poistu lähivuosina. Keskustelu vesivoiman roolista sähköjärjestelmässä on kasvanut.


Pohjolan Voiman sähkön ja lämmön tuotanto

Vuonna 2018 Pohjolan Voiman sähkön kokonaishankinta oli 12,5 (11,9) TWh. Konsernin sähkön tuotannon osuus tästä oli 12,0 TWh (11,4), josta emoyhtiön toimitukset osakkailleen olivat 11,6 (10,9) TWh. Tytäryhtiöiden toimitukset muille omistajilleen olivat 0,4 (0,5) TWh. Ostot pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta olivat 0,5 (0,5) TWh ja myynnit 0,3 TWh (0,4). Lämmöntoimitukset olivat 4,4 (4,5) TWh.

Ydinvoiman osuus sähkön hankinnasta oli 63,8 (63,7) prosenttia. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti sähköä 14,1 (13,4) TWh, josta Pohjolan Voima sai omistusosuutensa mukaisesti 8,0 (7,6) TWh. Olkiluodon voimalaitoksen kahden laitosyksikön yhteinen käyttökerroin oli 91,1 (87,2) prosenttia.

Vesivoiman osuus 1,5 (1,8) TWh oli 12,2 (15,0) prosenttia sähkön hankinnasta. Kuiva kesä aiheutti sen, että vesivoiman tuotanto laski hieman alle normaalin vesivuoden.

Lauhdevoimaa Pohjolan Voima tuotti 0,4 (0,1) TWh, joka oli 3,3 (0,7) prosenttia sähkön hankinnasta. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa sähköä tuotettiin yhteensä 2,1 (1,9) TWh.

Sähkön hankinta (GWh) 2014 2015 2016 2017 2018
           
Ydinvoima 8 372 8 086 8 136 7 602 7 987
Vesivoima 1 745 2 297 1 983 1 794 1 524
Yhteistuotanto 3 254 2 533 2 313 1 919 2 065
Lauhdevoima 1 200 388 396 82 409
Sähkön osto 753 790 545 533 543
Yhteensä 15 324 14 094 13 373 11 930 12 528
           


Vuoden 2018 tärkeimmät tapahtumat

PVO-Vesivoima Oy:n hallitus päätti 14.12.2017 vesivoiman energianhallintapalveluiden uudelleen järjestelystä. PVO-Vesivoima Oy:n voimalaitosten ja vesistöjen käytön suunnittelu sekä tuotannon ohjaus siirtyivät UPM Energy Oy:n Tampereen valvomon hoidettavaksi vaiheittain vuoden 2018 aikana siten, että ajovastuu oli kokonaisuudessaan siirretty 1.1.2019 mennessä.

TVO ilmoitti allekirjoittaneensa kattavan sovintosopimuksen Olkiluoto 3 (OL3) EPR -laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden kanssa maaliskuussa 2018. Sovintosopimus koskee OL3 EPR -projektin valmiiksi saattamista ja projektiin liittyviä kiistoja. Asiasta kerrotaan kohdassa Käynnissä olevat merkittävät oikeusprosessit.

Laitostoimittajan marraskuussa 2018 päivittämän aikataulun mukaan OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020. Laitostoimittajan mukaan polttoaine asennetaan reaktoriin kesäkuussa 2019 ja laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2019. Käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 2–4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.

Pohjolan Voiman yhteisyritys Vaskiluodon Voima Oy myi omistamansa Seinäjoen voimalaitostoiminnot ja yhtiön maaomaisuuden EPV Energia Oy:lle maaliskuussa 2018. Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitokseen liiketoimintakaupalla ei ollut vaikutusta.

Pohjolan Voima Oyj laski liikkeeseen kesäkuussa 2018 125 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan.

Pohjolan Voima Oyj solmi Power-Deriva Oy:n kanssa 8.6.2018 liiketoimintakaupan, jossa Pohjolan Voiman energianhallinta-palveluliiketoiminnan Harjavallan toiminnot siirtyivät PD Power Oy:lle. Liiketoimintakauppa astui voimaan 1.1.2019.

TVO ja sen osakkaat sopivat kesäkuussa 2018 Meri-Porin voimalaitoksen tuotantotehoon oikeuttavien osakkeiden omistuksista. Pohjolan Voima Oyj omisti TVO:n omistajana Meri-Porin tuotantotehoon oikeuttavia osakkeita. Fortum osti TVO:n muilta osakkailta näiden omistamat Meri-Porin tuotantotehoon oikeuttavat osakkeet siten, että omistusoikeus siirtyi 31.12.2018 ja Fortum sai Meri-Porin TVO:n teho-osuuden käyttöönsä vuoden 2019 alusta. Järjestelyyn liittyen Pohjolan Voima sai pääoman palautusta 3,3 miljoonaa euroa ja kirjasi osakkeiden arvonalentumisen 10,9 miljoonaa euroa, joka on laskutettu osakkailta.

Liiketoiminnan tulos ja rahoitus

Pohjolan Voima toimii omakustannushintaperiaatteella. Osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksen mukaisesti riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty tai ei, ja muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

Pohjolan Voiman rahoitustoiminnan tavoitteet ja riskit on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Pohjolan Voiman liiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin. Rahoitusriskien hallintaa on käsitelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3. Rahoitusriskien hallinta.

Konsernin maksuvalmius on hyvä. 31.12.2018 rahat ja pankkisaamiset olivat 59 (44) miljoonaa euroa ja lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittisopimuksia 300 (370) miljoonaa euroa ja käyttämättömiä osakaslainasitoumuksia 90 (0) miljoonaa euroa. Luottolimiittisopimuksesta 21 miljoonaa euroa erääntyy kesäkuussa 2021 ja 279 miljoonaa euroa kesäkuussa 2022. Lyhytaikaista varainhankintaa varten konsernilla oli 300 (300) miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta käyttämättä oli 215 (190) miljoonaa euroa.

31.12.2018 konsernin korolliset velat olivat 1.222 (1.181) miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2018 Pohjolan Voima Oyj laski liikkeeseen 125 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy kokonaisuudessaan 8.6.2023 ja lainalle maksetaan kiinteää 1,75 prosentin vuotuista korkoa.

Valuuttakurssiriskin alaista velkaa ei ollut ja konsernin lainasopimuksissa ei ole rahoituskovenantteja.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 38,8 (40,4) prosenttia. Konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli 514,1 (453,6) miljoonaa euroa. PVO-Lämpövoima Oy:n, jonka laitosten tuotannollinen toiminta lopetettiin vuonna 2015, liiketoiminta on raportoitu lopetettuna toimintona konsernin tilinpäätöksessä. Konsernin tilikauden tulos oli -29,7 (1,1) miljoonaa euroa. Tilikauden tappioon vaikuttivat pääasiassa osakkuusyhtiöiden tulokset.

Investoinnit

Pohjolan Voima -konsernin investoinnit ilman sijoituksia ja päästöoikeuksien hankintaa olivat yhteensä 5,4 (6,6) miljoonaa euroa.

PVO-Vesivoima Oy:ssä otettiin tuotannolliseen käyttöön Raasakan voimalaitoksen sähkö- ja automaation uusintaprojektin laitteistot, ja Melon voimalaitoksen padon korjaus jatkui koko vuoden. PVO-Vesivoiman investoinnit olivat 2,9 miljoonaa euroa. Laanilan Voima Oy:ssä investointiin mm. Pyroflow-kattilan keittopintojen uusintaan ja 2019-kattilan tulistimeen. Laanilan Voima Oy:n investointien yhteismäärä oli 1,8 miljoonaa euroa. Muut konsernin investoinnit olivat korvaus- ja perusparannusinvestointeja.

Pohjolan Voima Oyj on sijoittanut rakenteilla olevaan OL3-ydinvoimalaitosprojektiin vuosina 2004 - 2018 yhteensä 841,1 (780,8) miljoonaa euroa. Sijoitukset perustuvat OL3 EPR -projektin rahoitussuunnitelmaan, jonka mukaan investoinnin edellyttämää omaa pääomaa kerrytetään projektin etenemisen mukaisesti.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat tilikauden aikana 0,1 (vuonna 2017: 0 ja vuonna 2016: 0,1) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 106 henkilöä (vuonna 2017: 119 ja vuonna 2016: 149) sisältäen lopetetut toiminnot. Henkilökunnan lukumäärä on laskenut lauhdetuotannon supistumisen vuoksi, mikä on aiheuttanut toimintojen uudelleenjärjestelyjä myös konsernin emoyhtiössä. Konsernin tilikauden palkat ja palkkiot sisältäen lopetetut toiminnot olivat yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (vuonna 2017: 12,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2016: 13,8 miljoonaa euroa). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli konsernissa 44 (44) vuotta.

Emoyhtiön palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin 50 henkilöä (vuonna 2017: 57 ja vuonna 2016: 65). Palkat ja palkkiot tilikaudella olivat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa (vuonna 2017: 5,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2016: 6,1 miljoonaa euroa).

Ympäristö

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä valtaosassa on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Kaikilla tuotantoyhtiöillä on käytössä myös energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001 energianhallintajärjestelmä, joista osa on sertifioitu. Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on lisäksi EMAS-rekisteröity.

Vuonna 2018 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella tapahtui ympäristövahinko, jossa työkoneesta oli valunut öljyä maaperään. Pilaantunutta maa-ainesta puhdistettiin kohteesta 5 m3. Lisäksi havaittiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella OL1-laitosyksikön rakentamisen aikana tapahtunut maaperän pilaantumista aiheuttanut öljyvahinko. Kohteessa toteutettiin kunnostustyö ulkopuolisen toimijan valvomana, ja yhteensä pilaantunutta maa-ainesta poistettiin noin 250 tonnia. Muussa Pohjolan Voiman tuotannossa ei tapahtunut merkittäviä ympäristötapahtumia.

Vuonna 2016 Melon voimalaitoksen maapadossa havaittua vuotoa korjattiin injektoimalla koko vuoden ajan. Korjaustyöt pyritään saattamaan loppuun vuoden 2019 aikana. Korjaustyöt eivät ole vaikuttaneet ympäristöön, eivätkä voimalaitoksen sähköntuotantoon.

Vesistöjä säännösteltiin ja vesivoimalaitoksia käytettiin lupaehtojen mukaisesti. PVO-Vesivoiman velvoitteena istutettiin kertomusvuonna noin 2,5 (2,5) miljoonaa kalaistukasta Iijoen ja Kemijoen meri- ja jokialueelle. Istutukset toteutettiin lähes istutussuunnitelmien mukaisesti.

PVO-Vesivoima osallistui yhdessä Iijoki-alueen kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään ja vuoden 2018 lopulla päättyneeseen Iijoen vesistövisiohankkeeseen (Iijoen otva -hanke). Hankkeen päätavoitteita olivat yhteinen vesistövisio, vaelluskalojen palauttamisen edistäminen ja Itämeren lohikannan turvaaminen sekä joen arvoa nostavien pienempien kehittämistoimenpiteiden toteutumisen edistäminen. PVO-Vesivoima osallistui myös osana Iijoen otva -hanketta valmisteltuun Suomen suurimpaan vaelluskalahankkeeseen, Iijoen vaelluskalakärkihankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2017. Hankkeen kustannusarvio on runsaat neljä miljoonaa euroa ja valtio on sitoutunut rahoittamaan hanketta kahdella miljoonalla eurolla kuuluen "Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin" -kärkihankkeen toimenpiteisiin. PVO-Vesivoima ja Metsähallitus laittoivat yhdessä vireille kalateiden rakentamisen vesitalouslupahakemuksen Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastoon maaliskuussa 2017. Selitykset hakemukseen liittyviin lausuntoihin ja muistutuksiin annettiin elokuussa 2018. Aluehallintovirasto ei antanut päätöstään vuoden 2018 aikana.


Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa 2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei kuuluttanut hakemuksia vuoden 2018 aikana.

Kaikki konsernin lämpövoimalaitokset kuuluvat päästökauppalain piiriin. Sähkön ja lämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 1,6 (1,1) miljoonaa tonnia. Tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan vain tytäryhtiöiden hiilidioksidipäästöt 0,6 (0,5) miljoonaa tonnia, joka ei sisällä lopetettuna toimintona raportoidun PVO-Lämpövoiman päästöjä 0,0 (0,0) miljoonaa tonnia. Muut päästöt nousivat tuotannon mukana. Rikkidioksidipäästöt olivat 1,4 (1,0) tuhatta tonnia, typenoksidipäästöt 2,6 (2,4) tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,1 (0,1) tuhatta tonnia.

Teollisuuspäästöjen direktiivin (IE = Industrial Emissions) mukaiset uudet ilmapäästöjen raja-arvot astuivat Suomessa voimaan vuoden 2016 alusta. Osa Pohjolan Voiman laitoksista kuuluu teollisuuspäästödirektiivin kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, jonka Euroopan komissio hyväksyi 10.3.2014. Siirtymäsuunnitelma antaa joustoa kiristyvien päästöraja-arvojen käyttöönottoon. Siirtymäsuunnitelmakausi on 1.1.2016 - 30.6.2020.

Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan (LCP- BREF) liittyvät BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Voimalaitoksilla, joiden päätoimiala on energiantuotanto, on tästä neljä vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa päätelmien mukaisiksi. Nämä voimalaitokset laativat vuoden 2018 aikana ympäristölupahakemuksia. Tulevissa ympäristöluvissa päästörajat tiukkenevat.

Pohjolan Voimalla tai sen tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksillä ei ole tiedossa olevia kattamattomia ympäristövastuita. Pohjolan Voiman tarkemmat ympäristötiedot esitetään kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi. TVO raportoi ydinvoimatuotannon ympäristöasioista kotisivuillaan www.tvo.fi ja erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja häiriöttömyys. Riskienhallintaa toteutetaan konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskienhallinnan toimintamalli on hajautettu: kunkin tytäryhtiön hallitus ja emoyhtiön yksiköt vastaavat omaan toimintaansa kohdistuvista riskeistä, niiden tunnistamisesta ja analysoinnista. Konsernitason riskit raportoidaan emoyhtiön johtoryhmälle ja hallitukselle johtamisen vuosikellon mukaisesti.

Tavoitteiden toteutumista vaarantavat riskit arvioidaan ja niiden hallitsemiseksi määritellään toimenpiteet. Riskien merkittävyyttä arvioidaan toteutumistodennäköisyyden ja vaikutuksen summana.

Kaikissa Pohjolan Voiman yhtiöissä on suojauduttu vahinkoriskien varalta huolehtimalla kunnossapidosta, työturvallisuudesta, henkilöstön riittävästä koulutuksesta sekä muilla tarvittavilla toimenpiteillä ja konsernin vakuutuspolitiikan mukaisin vakuutuksin.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Konsernin merkittävimmät riskit liittyvät yhteisyritys TVO:n OL3 EPR -projektin aikatauluun ja tulontuottamiskykyyn. Laitosyksikön kaupallisen sähköntuotannon piti alkaa huhtikuun lopussa 2009. Valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Laitostoimittajan viimeksi marraskuussa 2018 päivittämän aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020. Suunniteltuun valmistumiseen liittyvällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupallista käyttöä ei voida aloittaa suunnitellusti, mistä aiheutuu lisäkustannuksia.

Vuoden 2018 aikana on toteutettu lukuisia OL3 EPR -projektiin liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä TVO:n valmiuden tehostamiseksi laitosyksikön käyttöönottoon sekä kolmen ydinvoimalaitosyksikön käyttöön. Maaliskuussa 2018 voimaan tullut sovintosopimus oli yksi merkittävimmistä riskienhallintatoimenpiteistä. TVO seuraa tarkasti sovintosopimuksen mukaisten ehtojen täyttymistä sekä OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönoton vaiheita ja sitä, että ne toteutetaan laitostoimittajan aikataulun mukaisesti.

Mikäli OL3 EPR -projekti ei saavuta takuuaikana suunniteltua tehotasoa, käyttökerrointa tai käyttökustannusrakennetta taikka Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa, riskinä on tuotantokustannuksen nousu verrattuna tavoitteeseen. Riskiä on tarkasteltu OL3:n tulontuottamiskykyyn vaikuttavien eri skenaarioiden avulla.

Riskienhallintatoimenpiteinä TVO:n tulee luvanhaltijana varmistua mm. OL3 EPR -laitosyksikön kattavasta toiminnallisesta testauksesta ennen ydinteknistä koekäyttöä. TVO varmistaa, että OL3 EPR -laitosyksikön kuumakokeissa ja ydinteknisessä käyttöönotossa hyödynnetään Taishanin sisarlaitoksen kokemukset.

Muutokset konsernirakenteessa

Powest Oy rekisteröitiin purkautuneeksi 4.12.2018 vapaaehtoisen selvitystilan kautta.

Osakepääoma ja osakeannit

Pohjolan Voiman osakepääoma 31.12.2018 oli 65,3 (65,3) miljoonaa euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 32 509 113 (32 509 113) kappaletta.

Tilikaudella ei merkitty osakeanteja.

Taulukko: Pohjolan Voima Oyj:n omistajat

Osakas Omistus-% 31.12.2018 Omistus-% 31.12.2017
EPV Energia Oy 5,489 5,489
Etelä-Suomen Voima Oy 1,482 1,482
Helen Oy 0,619 0,619
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1,831 1,831
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila) 5,06 5,06
Kokkolan Energia Oy 1,845 1,845
Kymppivoima Oy 5,907 5,907
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre, Metsä Board Oyj) 3,657 3,657
Myllykoski Oyj*) 0,631 0,631
Oulun Energia Oy 0,906 0,906
Outokumpu Oyj 0,096 0,096
Oy Perhonjoki Ab 2,167 2,167
Porin kaupunki 1,401 1,401
Rautaruukki Oyj 0,09 0,09
Stora Enso Oyj 15,608 15,608
UPM Energy Oy*) 47,686 47,686
UPM Communication Papers Oy*) 3,457 3,457
Vantaan Energia Oy 0,229 0,229
Yara Suomi Oy (ml. eläkesäätiö) 1,84 1,84
     
*) Yhtiö kuuluu UPM-Kymmene konserniin.  
     

Yhtiön johto

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 20.3.2018 hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin johtaja Tapio Korpeinen (UPM-Kymmene Oyj), talousjohtaja Seppo Parvi (Stora Enso Oyj), lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila (Kemira Oyj), toimitusjohtaja Anders Renvall (Kymppivoima Oy), johtaja Tapani Sointu (UPM-Kymmene Oyj), toimitusjohtaja Esa Kaikkonen (Metsä Group/Metsä Tissue), toimitusjohtaja Rami Vuola (EPV Energia Oy), toimitusjohtaja Patrick Wackström (Porvoon Energia Oy) ja senior advisor Heikki Liukas (Yara Suomi Oy).

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 20.3.2018 Tapio Korpeinen valittiin puheenjohtajaksi ja Seppo Parvi varapuheenjohtajaksi. Hallitus kokoontui vuoden 2018 aikana 18 (15) kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Lauri Virkkunen 15.8.2018 saakka ja siitä eteenpäin diplomi-insinööri Ilkka Tykkyläinen.

Käynnissä olevat merkittävät oikeusprosessit

TVO oli osapuolena Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä, joka koski OL3 EPR:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta.

TVO:n heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä oli noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka oli OL3 EPR -laitostoimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta. Laitostoimittajan viimeksi huhtikuussa 2017 päivittämä rahamääräinen vaatimus oli kokonaisuudessaan noin 3,59 miljardia euroa. Summa perustui laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014 ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisälsi viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2017 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,58 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 132 miljoonaa euroa.

Välimiesoikeus teki vuosina 2016 ja 2017 kolme lopullista ja sitovaa osapäätöstä käsiteltävänä olleista keskeisistä asioista. Osapäätöksissä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätökset eivät ottaneet kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin.

TVO ilmoitti allekirjoittaneensa maaliskuussa 2018 kattavan OL3 EPR -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n, kanssa. Sopimus tuli voimaan maaliskuun 2018 lopulla.

TVO on ilmoittanut, että sovintosopimuksen ehtojen mukaan:

Varatakseen ja säilyttääkseen OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on Electricité de France (EDF).

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3 EPR -hankkeen loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 EPR -projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattaminen.

OL3 EPR -laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa.

Sovintosopimus myös totesi laitostoimittajan sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa olleen aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut toukokuussa 2019.

Välimiesmenettely sovittiin 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat yhteisvastuullisesti TVO:lle kahdessa erässä. TVO sai ensimmäisen maksuerän, 328 miljoonaa euroa, sovintosopimuksen tullessa voimaan maaliskuussa 2018. Toinen 122 miljoonan euron erä maksetaan OL3 EPR -laitosyksikön valmistuessa tai viimeistään 31.12.2019.

Osapuolet vetäytyivät käynnissä olleista OL3 EPR -projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan Unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista.

Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt olisivat olleet oikeutettuja saamaan TVO:lta enimmillään 150 miljoonan euron suuruisen kannustinmaksun projektin sovintosopimuksen aikataulun mukaisesta valmistumisesta. Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3 EPR -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuvan, enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle.

TVO teki vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 150 miljoonan euron varauksen maksimimääräisestä kannustinmaksusta, joka maksettaisiin laitostoimittajakonsortioon kuuluville yhtiöille OL3 EPR -projektin valmistuessa sovintosopimuksen mukaisessa aikataulussa. TVO sai laitostoimittaja Areva–Siemens-konsortiolta päivitetyn aikataulun kesäkuussa 2018 laitosyksikön käyttöönotosta. Kesäkuussa saadun tiedon mukaan OL3 EPR -laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto olisi alkanut syyskuussa 2019, joten varausta purettiin 50 miljoonaa euroa vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Marraskuussa 2018 TVO sai laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta uuden päivitetyn aikataulun, jonka mukaan OL3 EPR -laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa tammikuussa 2020, joten kannustinmaksun varaus purettiin kokonaan, eli loput 100 miljoonaa euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sovintoon liittyvän korvauksen mukaiset erät TVO:lle ja mahdollisesta projektin lisäviiveestä TVO:lle maksettava lisäkorvaus on otettu huomioon OL3 EPR -projektin kokonaiskustannusarviossa. Laitostoimittajan viimeisimmän projektiaikataulun, TVO:n tämänhetkisen kustannusarvion ja sovintosopimuksen perusteella TVO arvioi, että sen kokonaisinvestointi OL3 EPR -projektiin tuleeolemaan noin 5,5 miljardia euroa.

Pohjolan Voiman täysin omistaman tytäryhtiö PVO-Lämpövoiman ja Fortum Power and Heat Oy:n (FPH) edeltäjät solmivat vuonna 1989 yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan osapuolilla on mm. pysyvä käyttöoikeus tiettyihin toisen omistamiin voimalaitosrakenteisiin ja -laitteisiin toisaalta PVO-Lämpövoiman omistaman Tahkoluodon kivihiilivoimalaitoksen ja toisaalta FPH:n omistaman Meri-Porin hiilivoimalaitoksen toiminnassa. PVO-Lämpövoiman Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollinen toiminta päättyi vuonna 2015. Tästä johtuen PVO-Lämpövoima irtisanoi yhteistoimintasopimuksen maaliskuussa 2017. FPH kiisti irtisanomisen ja elokuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus päätti FPH:n hakemuksesta turvaamistoimesta, jolla määräsi PVO-Lämpövoiman sallimaan FPH:n jatkaa yhteistoimintasopimuksen mukaista Tahkoluodon voimalaitosrakenteiden ja -laitteiden käyttöä. Lisäksi, syyskuussa 2017, FPH aloitti välimiesmenettelyn Helsingin kauppakamarin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä koskien PVO-Lämpövoiman yhteistoimintasopimuksen irtisanomista. Saman aikaisesti FPH jätti haastehakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle kohdistuen Pohjolan Voimaan, jossa vaati mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisten pysyvien käyttöoikeuksien olevan voimassa myös suhteessa Pohjolan Voimaan. PVO-Lämpövoima kiisti, samoin kuin Pohjolan Voima, kaikki FPH:n esittämät vaatimukset.

PVO-Lämpövoima, Pohjolan Voima ja FPH allekirjoittivat 8.6.2018 sopimuksen, jolla osapuolet sopivat kaikkien vireillä olevien prosessien ja oikeudenkäyntien peruuttamisesta sekä PVO-Lämpövoiman Tahkoluodon voimalaitoksen ja FPH:n Meri-Porin voimalaitoksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhteisessä käytössä olleen omaisuuden siirtymisestä FPH:lle samoin kuin PVO-Lämpövoiman omistaman maa-alueen myymisestä FPH:lle.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pohjolan Voima tiedotti 20.2.2019, että Porin Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin lauhdevoimalaitokset on päätetty purkaa. Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Lämpövoima Oy:n voimalaitosten markkinaehtoinen tuotannollinen toiminta lopetettiin kannattamattomana kesäkuussa 2015, minkä jälkeen on selvitetty erilaisia uusia käyttömahdollisuuksia. Lopullista purkamista alettiin valmistella vuonna 2017. Varsinaiset purkutoimenpiteet alkavat laitoksissa kevään 2019 aikana.

Säteilyturvakeskus (STUK) antoi lausunnon 25.2.2019 Teollisuuden Voiman OL3:n käyttölupahakemuksesta. ​STUK ei näe estettä myöntää lupaa hakemuksen mukaisesti vuoden 2038 loppuun saakka. STUK on arvioinut ydinenergialain mukaisesti OL3-laitosyksikön turvallisuuden lisäksi koko TVO-konsernin toimintaa, kuten resurssit, osaamisen ja ydinjätehuollon. Käyttöluvasta tekee päätöksen valtioneuvosto.

Tulevaisuuden näkymät

Alkaneella tilikaudella sähkön ja lämmön tuotannon odotetaan jatkuvan edellisvuoden tapaan huomioiden, että Pohjolan Voima ei enää omista Meri-Porin voimalaitoksen tuotantotehoon oikeuttavia osakkeita.

TVO jatkaa Olkiluoto 3 EPR-ydinvoimalaitosyksikön toteutusta ja tuotantokäyttöön valmistautumista. Yhteistyössä laitostoimittajan kanssa OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönottoa jatketaan laitostoimittajan käyttöönotto-ohjelman mukaisesti, jotta polttoaine voidaan asentaa reaktoriin laitostoimittajan aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2019 ja laitosyksikkö liittää ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2019. TVO on täyttänyt Säteilyturvakeskuksen 25.2.2019 antaman lausunnon mukaan edellytyksen valtioneuvoston päätökselle myöntää OL3-laitosyksikölle käyttölupa. TVO arvioi, että ennen kaupallisen käytön aloittamista OL3 tuottaa verkkoon liittämisen jälkeen 2–4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin.

Posiva Oy:n loppusijoitushankkeessa on tarkoitus siirtyä rakentamisvaiheeseen vuoden 2019 aikana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön  voitonjakokelpoiset  varat  31.  joulukuuta  2018  olivat  320.626.223,50  euroa,  josta  tilikauden  tulos  oli  -6.056.957,29 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden tulos siirretään edellisten tilikausien tulostilille ja että osinkoa ei jaeta.