Vuosikertomus 2018

Tavoitteena on turvallisen, terveellisen ja monimuotoisen ympäristön säilyttäminen

Ympäristö

Pitkäjänteisen energiantuotannon edellytyksenä on turvallisen, terveellisen ja monimuotoisen ympäristön säilyttäminen. Pohjolan Voiman ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävää työtä linjaa konsernin ympäristö- ja energiatehokkuuspolitiikka. Tunnistamme ja selvitämme Pohjolan Voimassa toimintamme ympäristövaikutukset ja -riskit sekä toimintaamme liittyvät luontoarvot ja energian tuotannon ja käytön tehostamisen mahdollisuudet 

Ympäristövaikutusten tarkastelussa otamme huomioon voimalaitoksen koko elinkaaren uusien hankkeiden suunnittelusta voimalaitosten käytöstä poistamiseen asti. Olemme sitoutuneet energiatehokkuuden edistämiseen kaikissa energiantuotantomuodoissamme ja kiinteistöissämme.

Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä valtaosassa on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Kaikilla tuotantoyhtiöillämme on käytössä myös energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä, joista osa on sertifioitu. Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on lisäksi EMAS-rekisteröity. Tuotantoyhtiöidemme energiatehokkuusjärjestelmiä sertifioitiin uudelleen vuoden 2018 aikana.

Tavoitteenamme on yli 95 prosentin hiilidioksidineutraalius sähkön tuotannossa

Hiilidioksidineutraaleiksi sähkön tuotantomuodoiksi Pohjolan Voiman tuotannosta katsotaan vesi- ja ydinvoima sekä lämpövoimalaitoksissa hiilidioksidineutraaleilla puuperäisillä polttoaineilla tuotettu sähkö. Vuonna 2018 nostimme tavoitettamme sähkön tuotannon hiilidioksidineutraalien energialähteiden osuudesta 95 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ylitettyämme edellisenä vuonna aiemman, 90 prosentin tavoitteemme.

Vuonna 2018 hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon osuus kuitenkin laski 87 prosenttiin pienemmän vesivoimatuotannon ja fossiilisten polttoaineiden lisääntyneen käytön vuoksi. Sähkön erillistuotanto kivihiilellä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Puuperäiset polttoaineet olivat vuoden 2017 erittäin sateisen kesän ja syksyn jälkeen märkiä ja kuljetukset hankaloituivat märässä maastossa, joten yhteistuotantolaitoksillamme käytettiin enemmän turvetta seospolttoaineena turvaamaan talvikauden energian tuotanto.

Hiilidioksidineutraalin sähkön tuotantokapasiteetin osuus on kuitenkin kasvussa. Ydin- ja vesivoiman osuudet hiilidioksidineutraaleissa energialähteissämme ovat nousseet tehonkorotusten ansiosta ja olemme luopuneet sähkön erillistuotannosta kivihiilellä. Lisäksi Olkiluodon OL3 EPR -laitosyksikön säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan vuonna 2020.

Pohjolan Voiman sähkön tuotannon hiilidioksidineutraalit energialähteet 2014 - 2018, %

* Puuperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidineutraaleja
Prosenttia20142015201620172018
Ydin57.5%61.2%63.4%66.7%66.6%
Vesi12.0%17.4%15.5%15.7%12.7%
Puuperäiset polttoaineet *12.6%10.2%8.71%9.4%8.1%

 

 

Pitkäjänteistä vesiympäristön hoitoa ja yhteistyötä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

Vesivoiman tuotanto vaikuttaa alueellisesti ja paikallisesti vesistöön ja sen kalakantoihin. Kemi- ja Iijoen vesistön sekä merialueen kalakantojen ylläpitämiseksi istutettiin vesivoimayhtiömme PVO-Vesivoiman velvoitteena vuonna 2018 yhteensä noin 2,5 miljoonaa kalanpoikasta. Kemijoen meri- ja jokialueelle istutettiin näistä 0,8 miljoonaa poikasta. Määrä vastasi 17 prosenttia yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa istutetusta 4,9 miljoonasta kalanpoikasesta. 


Tiesitkö? Haasteita nahkiaisten ylisiirrossa jokiin

Iijoella ei tehty varsinaisia nahkiaisten ylisiirtoja merialueelta tehtyjen lohikalojen IHN-virustautilöydösten vuoksi. Paikallisten jakokuntien ja Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että nahkiaisia siirrettiin mm. Raasakan vanhaan uomaan ja muihin lähialueen vesistöihin. Nahkiaisten pyynti onnistui varsin hyvin ja nahkiaisia siirrettiinkin kaikkiaan 50000.

Kemijoella ylisiirtovelvoite on PVO-Vesivoimalle ja Kemijoki Oy:lle yhteensä 100 000 nahkiaista. Vuonna 2018 Kemijoella siirrettiin yhteensä 66 000 nahkiaista. Kesän ja alkusyksyn poikkeuksellisen korkeat veden lämpötilat heikensivät nahkiaisen nousua yleisesti Perämereen laskevilla joilla. Nahkiaisten nousu ajoittui tavanomaista myöhäisemmäksi.

Velvoitemääriä tasataan eri vuosien välillä, ja hyvinä vuosina nahkiaisia siirretään velvoitetta enemmän. Kemijoen jatkuvan alijäämän vuoksi olemme yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa panostaneet Isohaaran nahkiaisen pyynnin tehostamiseen. Uusien pyyntipaikkojen ja -tapojen käyttöönotot ovat tuottaneet rohkaisevia tuloksia, mutta nahkiaisten pyyntiä on edelleen tarpeen kehittää ja uusien ratkaisujen suunnittelua jatketaan.

 

Lue lisää vesivoiman kalanhoidosta nettisivuiltamme.

Vuoden 2018 aikana patoturvallisuuslain mukaiset viisivuotismääräaikaistarkastukset tehtiin Haapakosken ja Pahkakosken voimalaitoksien padoilla sekä Maunujärven luonnonravinnelammikon padoilla. Vuonna 2016 Melon voimalaitoksen maapadossa havaittua vuotoa korjattiin injektoimalla. Korjaustyöt pyritään saattamaan loppuun vuoden 2019 aikana. Korjaustyöt eivät ole vaikuttaneet ympäristöön eivätkä voimalaitoksen sähköntuotantoon.

Teemme yhdessä työtä vaelluskalojen palauttamiseksi

PVO-Vesivoima osallistui yhdessä Iijoki-alueen kuntien kanssa Pohjois-Pohjanmaan liiton loppuvuodesta 2015 käynnistämään ja vuoden 2018 lopulla päättyneeseen Iijoen otva -vesistövisiohankkeeseen, jota rahoitti myös Euroopan unioni.

Vuoden 2018 aikana Iijoen otva -hankkeen rahoitukseen osallistuneet neuvottelivat jatkohankkeesta. Jatkohanke nimettiin ​Iijoki-sopimukseksi ja se allekirjoitettiin 8.1.2019. Iijoki-sopimuksessa sovittiin Iijoen vesistövision ja toimenpideohjelman toteutuksesta vuosina 2019−2023.

Vaelluskalakärkihanke etenee Iijoella

Vesivoimayhtiömme osallistuu Iijoen vaelluskalakärkihankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2017. Kolmivuotisen hankkeen toimenpidesuunnitelmaan kuuluvat

  • Raasakan voimalaitoksen kalatie
  • smolttien eli taimenen ja lohien vaelluspoikasten alasvaellusratkaisut
  • pienpoikasten istutusohjelma
  • ylisiirrot
  • toimenpiteet Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla.

Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimaan hankkeeseen osallistuu lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, alueen kuntia, Iijoen vesistön kalastusalue ja Metsähallitus. Hanke toteutetaan osana Suomen hallituksen luontopolitiikka-kärkihanketta.


alusvaellusratkaisu

Ensimmäinen smolttien alasvaellusratkaisu

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden uraauurtava yleissuunnitelma lohenpoikasten alavaellusreiteistä Iijoelle valmistui syksyllä 2018. Sen avulla merta kohti vaeltavat taimenen ja lohen poikaset voitaisiin ohjata voimalaitosten ohi. Alasvaellusratkaisu koostuu yläkanavaan sijoitettavasta ohjausaidasta ja varsinaisesta alasvaellusväylästä.

Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten ohjausaita asennetaan alkukesällä 2019 Haapakosken voimalaitoksellemme osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Luonnonvarakeskuksen tutkijat testaavat ohjausaidan toimivuutta kahden vuoden ajan.  

 

 

PVO-Vesivoima ja Metsähallitus hakivat yhdessä vesitalouslupaa suunniteltujen Raasakan kalateiden rakentamiselle Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastolta maaliskuussa 2017. Selitykset hakemukseen liittyviin lausuntoihin ja muistutuksiin annettiin elokuussa 2018. Aluehallintovirasto ei antanut päätöstään vuoden 2018 aikana. 

Lue lisää Iijoen vaelluskalakärkihankkeesta Pohjois-Pohjanmaan liiton sivuilta 

raasakka

Raasakan vanha uoma virkistyy yhteistyöllä

Kehitämme Iijoen Raasakan vanhaa luonnonuomaa paikallisella yhteistyöllä. Vuoteen 2021 ulottuvan yhteishankkeen tavoitteena on parantaa virtaamaolosuhteita ja veden laatua sekä edistää kalaston tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Kesällä 2018 juoksutimme lisävettä Uiskarin kalatielle kalojen nousun edistämiseksi. Kalatien toiminnasta on saatu lupaavia tuloksia.

Uoman varrelta on niitetty kortteikkoja sekä kunnostettu uimarantoja. Harrastajille on avattu myös frisbeegolfrata, latuja ja kelkkareittejä.

 

säännöstely

Kehitämme säännöstelyä yhteistyössä

Kehitämme Iijoen latvajärvien säännöstelyä yhteistyössä Taivalkosken kunnan ja viranomaisten kanssa. Kostonjoella vahvistettiin vuonna 2018 yhteistyösopimuksella jo aiemmin käytäntönä ollut ympärivuotinen ympäristövirtaama, vähintään 2 m³/s.

Irninjoella vahvistettiin vastaava yhteistyösopimus vuonna 2017.Osana yhteistyösopimusta kunnostimme syksyllä 2017 Irninjoella taimenelle ja harjukselle soveltuvia kutualueita ELY-keskuksen osoittamille kohteille. Toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan kahden vuoden ajan.

 

Osallistumme Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen

PVO-Vesivoima osallistuu Lapin liiton koordinoimaan yhteistyöryhmään, jonka toiminta jatkui vuoden 2017 päätteeksi päivitetyn sopimuksen myötä toisella toimikaudella. Työryhmän työ keskittyy jatkossa ensimmäisellä toimikaudella laaditun toimenpideohjelman mukaisten toimien edistämiseen ja ohjelman päivittämiseen.

kalatie

Kalasydän-kalatieratkaisua testattiin Isohaarassa

Kesällä 2018 Isohaarassa tehdyt testit olivat merkittävä etappi Kalasydän- kalatieratkaisun kehittämisessä, sillä testeistä saatiin tietoa laitteiston toimivuudesta haastavissa olosuhteissa. Tulokset olivat lupaavia. Testaus oli osa Lapin liiton koordinoimaa vaelluskalayhteistyötä.

Kelluva Kalasydän-järjestelmä on hydraulisesti toimiva kalatie, jossa kalat houkutellaan järjestelmään houkutusvirtaaman ja ohjureiden avulla ja ohjataan järjestelmässä vaellusesteen ohi.

Lue lisää nettisivuiltamme

 

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa 2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman vuoden lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei kuuluttanut hakemuksia vuoden 2018 aikana.


Lämpövoiman päästöt kasvoivat hieman tuotannon mukana

Pohjolan Voiman lämpövoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan puuperäisiä polttoaineita, turvetta, kivihiiltä, kierrätyspolttoaineita sekä vähäisiä määriä maakaasua ja öljyä käynnistys- ja varapolttoaineina. Lämpövoimatuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmakehään. Voimalaitosten päästöt ilmaan vaihtelevat käytettyjen polttoaineiden sekä tuotantomäärien mukaan.

Vuonna 2018 lämpövoimatuotantomme hiilidioksidipäästöt olivat 1,6 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidipäästö on ollut vuoden 2014 jälkeen laskusuunnassa pääasiassa kivihiilen käytön vähenemisen vuoksi lukuun ottamatta viime vuotta. Lisäksi turvetta käytettiin enemmän, koska puuperäiset polttoaineet olivat vuoden 2017 erittäin sateisen kesän ja syksyn jälkeen märkiä ja kuljetukset hankaloituivat märässä maastossa. Sähköntuotantomme ominaishiilidioksidipäästö oli 94 g CO2/kWh vuonna 2018.

Pohjolan Voiman sähkön tuotannon ominaishiilidioksidipäästöt 2014 - 2018

g CO2/kWh20142015201620172018
CO2-ominaispäästöt [g CO2/kWh]137.982.589.757.093.7
Sähkön tuotanto [TWh]14.613.212.811.412.0

 

 

Muut päästöt ilmaan nousivat edelliseen vuoteen verrattuna sähkön ja lämmön tuotantomäärän mukana. Rikkidioksidipäästöt olivat 1,4 tuhatta tonnia, typenoksidien päästöt 2,6 tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,1 tuhatta tonnia.


Lämmön ja sähkön tuotannon happamoittavat päästöt 2014 - 2018

1000 t20142015201620172018
Rikkidioksidipäästöt [1000 t]2.21.71.51.01.4
Typenoksidien päästöt [1000 t]5.33.83.22.42.6
Sähkön tuotanto [TWh]14.613.212.811.412.0

Lämmön ja sähkön tuotannon hiukkaspäästöt 2014 - 2018

tonnia20142015201620172018
Hiukkaspäästöt [t]2571901108499
Sähkön tuotanto [TWh]14.613.212.811.412.0
 

Teollisuuspäästödirektiivin myötä parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirjojen perusteella tehtävät BAT-päätelmät (BAT, Best Available Techniques) muuttuvat sitoviksi. Suuria polttolaitoksia (LCP, Large Combustion Plant) koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan liittyvät BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Voimalaitoksilla, joiden päätoimiala on energiantuotanto, on tästä neljä vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa päätelmien mukaisiksi. Nämä voimalaitokset laativat vuoden 2018 aikana ympäristölupien tarkistamishakemuksia. Tulevissa ympäristöluvissa päästörajat tiukkenevat.

Sivutuotteiden hyötykäyttö hyvällä tasolla

Voimalaitosten polttoprosessin savukaasujen puhdistuksesta tulevaa lentotuhkaa ja kipsiä sekä kattiloiden pohjatuhkaa muodostui yhteensä 167 tuhatta tonnia. Vuonna 2018 sivutuotteistamme hyödynnettiin 86 prosenttia maarakentamisessa, metsälannoitteena ja rakennusteollisuudessa. Jos kaikkea tuhkaa ei hyötykäytetä saman tien, sitä voidaan välivarastoida ja käyttää myöhemmin. Hyötykäyttöprosentti voi nousta siksi ajoittain yli sadan prosentin. 

Tavoitteenamme on, että lämpövoimatuotannon sivutuotteista mahdollisimman suuri osa voidaan hyödyntää uudelleen raaka-aineena korvaamaan uusiutumattomia luonnonvaroja kuten kiviaineksia.


Sivutuotteiden määrä ja hyötykäyttöprosentti 2014 - 2018

1000 t20142015201620172018
Sivutuotteiden määrä [1000 t]276,210184,977182,939127,819166,647
Hyötykäyttöprosentti %115.0%155.1%94.7%125.3%86.4%

 

 

Ydinvoimatuotanto ympäristölupien mukaista

Pohjolan Voiman yhteisyrityksen TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminta oli lainsäädännön, ympäristölupien sekä ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmän mukaista.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus on lähialueen meriveden paikallinen lämpeneminen. Raportointivuonna jäähdytysveden lämpötila pysyi ympäristöluvan edellyttämissä rajoissa. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen aiheuttama ympäristökuormitus oli vähäistä. Radioaktiiviset ilma- ja vesipäästöt olivat alle viranomaisten asettamien rajojen.

Vuonna 2018 Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella tapahtui ympäristövahinko, jossa työkoneesta oli valunut öljyä maaperään. Pilaantunutta maa-ainesta puhdistettiin kohteesta 5 kuutiometriä. Lisäksi vuoden aikana havaittiin OL1-laitosyksikön rakentamisen aikana tapahtunut öljyvahinko. Kohteessa toteutettiin kunnostustyö ulkopuolisen toimijan valvomana, ja yhteensä pilaantunutta maa-ainesta poistettiin noin 250 tonnia.

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tarkistetut ympäristö- ja vesilupapäätökset tulivat lainvoimaisiksi heinäkuussa 2018.

Lue lisää www.tvo.fi