TILINPÄÄTÖS 2023
1 Hallinnointiperiaatteet
Pohjolan Voima Oyj tytäryhtiöineen muodostavat
Pohjolan Voima -konsernin. Konsernin emoyhtiön,
Pohjolan Voima Oyj:n, rekisteröity kotipaikka on Helsinki.
Pohjolan Voima Oyj on julkinen osakeyhtiö, jonka toimiala -
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti Pohjolan Voima
toimittaa osakkailleen energiaa omakustannushinta-
periaatteella (ns. mankala-periaatteella) eli luovuttaa
tuottamansa tai hankkimansa energian osakkailleen
näiden kunkin osakesarjan omistuksen suhteessa.
Kyseisen osakesarjan osakas vastaa yhtiötä kohtaan
yhtiöjärjestyksessä mainituista muuttuvista ja kiinteistä
vuosikustannuksista. Emoyhtiön hallinnon kustannukset
katetaan veloittamalla ne osana kiinteää vuosikustan-
nusta yhtiöasiakirjoissa tarkemmin määritetyllä tavalla.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin osakkaan
vastuuosuus vuosikustannuksista rajoittuu aina osake-
omistuksen suhteellista osuutta kaikista saman sarjan
osakkeista vastaavaan määrään, eikä toisen osakkaan
mahdollinen laiminlyönti laajenna osakeomistukseen
perustuvaa osakkaan vastuuta. Osakkaat vastaavat
yhtiöjärjestyksen 4§:ssä mainituista kustannuksista.
Pohjolan Voima Oyj:n yhtiökokous antaa hallitukselle
ohjeita tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta ja
tarvittaessa yhtiöasiakirjoissa määritellyistä tietyistä
tytäryhtiöissä tehtävistä päätöksistä. Emoyhtiön
hallitus ja konsernin johtoryhmä käsittelevät konsernin
toimintoihin liittyvät linjapäätökset. Emoyhtiö osallistuu
tytär- ja osakkuusyhtiöidensä johtamiseen ja valvontaan
näiden yhtiöiden hallintoelimiin nimettyjen edustajiensa
kautta. Konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöillä on omat
hallintoelimensä.
Pohjolan Voiman hallinnointi perustuu lainsäädäntöön
ja yhtiöasiakirjoihin. Listaamattomana julkisena osake-
hallinnointikoodia. Arvopaperimarkkinalain mukaan
julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin
liikkeellelaskijan on esitettävä toimintakertomuksessa
tai erillisessä kertomuksessa selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästään.
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 2023
2 Yhtiökokoukset
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous
päättää laissa ja yhtiöjärjestyksessä säädetyt
asiat, valitsee hallituksen jäsenet yhtiöasiakirjojen
määrittämällä tavalla, vahvistaa hallituksen jäsenten
palkkiot ja valitsee tilintarkastajan. Lisäksi varsinainen
yhtiökokous antaa sitovan ohjeen yhtiön hallitukselle
tytäryhtiöiden hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi
valittavista henkilöistä. Yhtiökokouksessa päätetään
tarvittaessa sitovan ohjeen antamisesta hallitukselle
myös tytäryhtiöiden merkittävistä investoinneista
sekä muista yhtiöjärjestyksessä määritellyistä
asioista.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain
kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokouskutsu
varsinaiseen yhtiökokoukseen toimitetaan osakkeen-
omistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään
kaksi viikkoa ennen kokousta.
Pohjolan Voiman osakkaat vahvistivat varsinaises-
sa yhtiökokouksessa 23.3.2023 Pohjolan Voima Oyj:n
tilinpäätöksen konsernitilinpäätöksineen vuodelta
2022, myönsivät vastuuvapauden hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle sekä valitsivat hallituksen jäsenet ja
varajäsenet uudelle toimikaudelle.
Vuonna 2023 pidetiin kaksi ylimääräistä yhtiöko-
kousta. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 30.6.2023
päätettiin Porin Prosessivoima Oy:n savukaasujen
lämmön talteenottolaitoksen investoinnin ja siihen
liittyvän osakeannin hyväksymisestä sekä sitä koskevan
sitovan ohjeen antamisesta hallitukselle. Lisäksi päätet-
tiin emoyhtiön hallituksen varajäsenen nimeämisestä.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.11.2023 päätettiin
emoyhtiön osakepääoman ja ylikurssirahaston alen-
tamisesta sekä C2-, M- ja V -osakesarjojen osakkeiden
hankkimisestä ja mitätöimisestä sekä yhtiöjärjestyksen
muuttamisesta. Lisäksi yhtiökokous päätti sitovan ohjeen
antamisesta Pohjolan Voima Oyj:n tytäryhtiö Kaukaan
Voima Oy:n osakepääoman alentamisesta.
3TILINPÄÄTÖS 2023
3 Hallitus
Hallituksen kokoonpano
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain yhtiökokouk-
sessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu
5–13 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenille voidaan
valita henkilökohtaiset varajäsenet.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2023 valittiin
hallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille henkilökohtai-
set varajäsenet. Hallitukseen valittiin suostumustensa
mukaisesti jäseniksi CFO Tapio Korpeinen, CFO Seppo
Parvi, lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila, johtaja Tomi
Sederholm, toimitusjohtaja Anders Renvall, CEO Esa
Kaikkonen, toimitusjohtaja Rami Vuola, CEO Roger Holm
ja CEO Antti Vilkuna.
Aikavälillä 1.1.–23.3.2023 hallitukseen kuuluivat
Tapio Korpeinen (puheenjohtaja), Seppo Parvi, Jukka
Hakkila, Tomi Sederholm, Anders Renvall, Esa Kaikko-
nen, Rami Vuola, Juha Juntunen ja Mikko Rintamäki.
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin
hallituksen puheenjohtajaksi Tapio Korpeinen ja
varapuheenjohtajaksi Seppo Parvi. Hallituksen
sihteeriksi nimettiin lakiasiainjohtaja Tiina Nyström.
Hallituksen kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippu-
mattomia. Hallituksen jäsenet eivät omista yhtiön
osakkeita.
Valinnassa noudatettavasta menettelystä sekä
hallituksen järjestäytymisestä määrätään tarkemmin
yhtiöasiakirjoissa. Hallituksen puheenjohtajan nimeää
yhtiön suurin osakas hallituksen jäsenten joukosta ja
varapuheenjohtajan toiseksi suurin osakas. Toimitusjoh-
taja ei ole hallituksen jäsen.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja
sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
myös huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon
valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus valvoo,
että Pohjolan Voiman asioita hoidetaan yhtiöasiakirjojen
ja yhtiökokouksen päätösten mukaisesti.
Hallituksen työjärjestyksessä on tarkemmin
määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintatapa.
Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa:
• nimittää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen
sekä johtoryhmän jäsenet
• ohjaa ja valvoo Pohjolan Voiman toimivaa johtoa
• päättää konsernistrategiasta
• päättää konsernin rahoituksesta
• päättää konsernin budjetista ja toimintasuunnitelmasta
• päättää palkitsemisjärjestelmien periaatteista sekä hy-
väksyy toimitusjohtajan toimitusjohtajasopimuksen ja
muut etuudet, ellei hallitus ole valtuuttanut hallituksen
puheenjohtajaa tai palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaa
• nimittää toimikuntien ja työryhmien jäsenet
• hyväksyy politiikat ja muut ohjeet, jotka luovat perustan
johtamisjärjestelmälle ja sisäiselle valvonnalle ja joilla
asetetaan rajat sekä ohjataan ja valvotaan tytäryhtiöi-
den toimintaa
• vahvistaa valiokuntien ja yhtiöasiakirjoissa
nimettäväksi määrättyjen toimikuntien ja työryhmien
työjärjestykset
• ohjaa ja valvoo konsernin riskien hallintaa
• laatii toimintakertomuksen ja hyväksyy tilinpäätöksen
• hyväksyy osavuosikatsauksen
• ohjaa ja valvoo tytäryhtiöiden toimintaa
• hyväksyy osakesarjakohtaiset kiinteät veloitukset sekä
muut osakaslaskutuksen perusteet
• päättää yhtiökokouksen koollekutsumisesta
• päättää investoinneista yhtiöasiakirjojen mukaisesti
sekä yritys- ja kiinteistökaupoista, ellei ole valtuuttanut
toimitusjohtajaa
• päättää luoton ottamisesta ja vakuuksien antamisesta.
Hallitus arvioi kerran vuodessa toimintaansa.
Yhtiökokous päättää hallitus- ja valiokuntatyösken-
telystä maksettavista palkkioista ja niiden määräyty-
misperusteista. Vuonna 2023 hallituksen jäsenille ja
varajäsenille maksettiin palkkioita yhteensä 449 200
euroa.
Vuonna 2023 hallitus kokoontui 13 kertaa. Kokouksiin
osallistui keskimäärin 99 prosenttia jäsenistä.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden käsittelyn
tehostamiseksi hallitus on nimittänyt sitä avustavat
ja sille raportoivat tarkastus- ja rahoitusvaliokunnan
sekä palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan. Hallitus
nimeää vuosittain keskuudestaan vähintään kolme
jäsentä molempiin valiokuntiin, nimeää valiokuntien
puheenjohtajat ja vahvistaa työjärjestykset.
Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta
Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta käsittelee johdon
nimitys- ja palkitsemisasioita, johtoryhmän ja
henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä koskevia asioita
sekä voi valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja
palkitsemista koskevia asioita yhtiökokoukselle.
Hallitus valitsi 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjoh-
tajaksi Tapio Korpeisen ja valiokunnan muiksi jäseniksi
Seppo Parvin ja Anders Renvallin. Palkitsemis- ja
nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2023 kolme
kertaa. Osallistumisprosentti kokouksissa oli 100.
Tarkastus- ja rahoitusvaliokunta
Tarkastus- ja rahoitusvaliokunta avustaa
hallitusta hallituksen vastuulle kuuluvien rahoitusta,
taloudellista raportointia, valvontaa ja tarkastusta
koskevien asioiden käsittelyssä ja valmistelussa.
Lisäksi valiokunta valmistelee suosituksen tilintar-
kastajan valintaa varten sekä valvoo tilintarkastajan
riippumattomuutta.
Hallitus valitsi 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
jälkeen tarkastus- ja rahoitusvaliokunnan puheen-
johtajaksi Tomi Sederholmin ja valiokunnan muiksi
jäseniksi Rami Vuolan ja Jukka Hakkilan.
4TILINPÄÄTÖS 2023
Valiokunta kokoontui vuonna 2023 12 kertaa, joista
yksi oli yhteiskokous Teollisuuden Voima Oyj:n tarkastus-
ja rahoitusvaliokunnan kanssa. Osallistumisprosentti
kokouksissa oli 100.
Hallituksen valiokuntien lisäksi hallitus voi nimetä
toimikuntia tai työryhmiä avustamaan hallitusta ja ylintä
johtoa. Hallitus vahvistaa toimikuntien ja työryhmien
tehtävät ja toimintaperiaatteet.
4 Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan
tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan hoitaa juoksevaa
hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön
kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla ta-
valla järjestetty. Toimitusjohtaja antaa hallitukselle ja sen
jäsenille riittävät tiedot hallituksen tehtävien hoitamisek-
si ja huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Pohjolan Voima Oyj:n toimitusjohtajana toimii Ilkka
Tykkyläinen. Toimitusjohtajan sijaiseksi on nimetty Tiina
Nyström.
5 Konsernin johtoryhmä
Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
operatiivisessa johtamisessa. Johtoryhmän jäsenet
raportoivat suoraan toimitusjohtajalle. Vuonna 2023
johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi Minna
Laakso, Riitta Larnimaa, Tiina Nyström, Jani Pulli, Kaj Råtts
ja Jarmo Tervo.
6 Palkitseminen
Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta vahvistaa
yhtiön palkitsemisjärjestelmät. Johtoryhmän jäsenten
kannustepalkkiot perustuvat pitkäjänteiseen palk-
kiojärjestelmään ja siinä vahvistettuihin kriteereihin.
Palkitsemisjärjestelmään ei sisälly osakkeita tai
osakejohdannaisia.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja tai muut yhtiön
johtoon kuuluvat eivät omista yhtiön osakkeita.
7 Lähipiirihallinto
Pohjolan Voimassa ylläpidetään lähipiiriluetteloa, jonka
tarkoituksena on auttaa tunnistamaan sellaiset liike-
toimet, joiden osapuolena on Pohjolan Voiman lähipiiriin
kuuluva. Yhtiö käy vuosittain läpi lähipiirin ja onko sen
tiedossa muutoksia lähipiiriin. Yhtiön lähipiiritietojen
keruuprosessi varmistaa, että kaikki tarvittavat tiedot
tulevat sisällytetyksi tilinpäätökseen.
Mahdollisista Pohjolan Voiman johdon ja sen lähipiirin
kanssa tehtävistä liiketoimista päättää aina yhtiön
hallitus.
8 Sisäinen valvonta
Hallitus ja operatiivinen johto vastaavat yhtiön sisäisen
valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Sisäisen
valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehok-
kuus ja tuloksellisuus, informaation luotettavuus sekä
säännöksien ja toimintaperiaatteiden noudattaminen.
Yhtiöasiakirjat sekä hallituksen vahvistamat politiikat,
kuten vastuullinen liiketapapolitiikka (Code of Conduct)
sekä toimintaohjeet, luovat perustan Pohjolan Voiman
hallintojärjestelmälle ja sisäiselle valvonnalle. Pohjolan
Voiman sisäisen valvonnan kumppani on BDO Oy.
9 Taloudellinen ohjaus ja raportointi
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen
valvonnan tavoitteena on varmistaa, että johdolla on
päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa,
ajantasaista tietoa ja että tilinpäätös ja osavuosikatsa-
ukset on laadittu lakien ja määräysten mukaisesti.
Pohjolan Voima noudattaa konsernitilinpäätökses-
sään EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä
tilinpäätösstandardeja (IFRS) sekä joukkovelkakirjan
listanneille yhtiöille asetettuja vaatimuksia.
Tarkastus- ja rahoitusvaliokunnan tehtävänä on vah-
vistetun työjärjestyksen mukaisesti avustaa hallitusta
yhtiön sekä konsernin ja sen osien taloudellisen tilanteen
seuraamisessa, taloudellisen raportoinnin, kirjanpidon
sekä varainhoidon järjestämisen asianmukaisuuden
valvonnassa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
asianmukaisuuden järjestämisen valvonnassa, sisäisen
tarkastuksen ja tilintarkastuksen asianmukaisen
järjestämisen valvonnassa sekä laskentaperiaatteita
koskevien muutoksien käsittelyssä.
Konsernin talousjohdon alaisuudessa oleva
taloustoiminto huolehtii paitsi ulkoisen laskennan
edellyttämien osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten
laatimisesta Pohjolan Voiman ja konserniin kuuluvien
yhtiöiden osalta myös sisäisten laskelmien, kuten
kuukausiraporttien, tulosennusteiden ja analyysien
raportoinnista. Nimetyt business controllerit läpikäyvät
yhtiöiden taloustilannetta ja laativat yhtiötason sisäiset
raportit kuukausittain. Yhtiöiden talousraportointi
käsitellään säännöllisesti yhtiöiden hallituksessa.
Raportoinnissa käytetään pääsääntöisesti
yhteisiä järjestelmiä. Taloushallinnon prosesseja sekä
kirjanpito- ja reskontraprosesseja hoitaa palveluntarjo-
aja osaprosessien kuvausten, sovittujen periaatteiden,
vahvistetun vastuunjaon ja ohjausmallin mukaan.
Taloudellisen raportoinnin prosessien ja kontrollien
seuranta ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.
Emoyhtiön ja muiden konserniyhtiöiden
erillistilinpäätöksessä noudatetaan suomalaista
kirjanpitokäytäntöä. Yksittäisten konserniyhtiöiden
raportoimiin tuloslaskelmiin ja taseisiin tehdään
oikaisuja konsernilaskennassa, jotta ne vastaisivat
konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteita (IFRS).
Konsolidoinnin oikeellisuus varmistetaan täsmäytyksin.
Emoyhtiön taloudellinen kehitys raportoidaan vuosinel-
jänneksittäin emoyhtiön hallitukselle. Konsolidoitu IFRS
tilinpäätös raportoidaan emoyhtiön hallitukselle kaksi
kertaa vuodessa.
Kustannuksien, investointien ja taloudellisten
sitoumusten päätöksentekojärjestys on määritetty
yhtiöasiakirjoissa ja hyväksymisoikeudet on määri-
tetty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen
vahvistamassa toimintaohjeessa. Merkittävimmät
5TILINPÄÄTÖS 2023
päätökset viedään erikseen ao. konserniyhtiön sekä
emoyhtiön hallituksen hyväksyttäväksi.
10 Riskienhallinta
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena
on arvioida ja hallita liiketoimintaan, asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseen ja toiminnan jatkuvuuden
varmistamiseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.
Pohjolan Voiman riskienhallinnan pääperiaatteet
määritellään konsernin riskienhallintapolitikassa.
Tytäryhtiöt ja konsernitoiminnot vastaavat kukin omasta
riskienhallinnastaan ja sen raportoinnista. Johto raportoi
hallitukselle kokonaisriskitilanteesta osana strategia- ja
toiminnansuunnitteluprosessia. Hallitus valvoo yhtiön
strategiaan ja toimintaan liittyvien riskien arviointia,
riskienhallinnan toimenpiteitä ja tuloksia.
11 Sisäinen tarkastus
Pohjolan Voiman sisäisen tarkastuksen toimintape-
riaatteet ja keskeiset menettelytavat on määritelty
hallituksen vahvistamassa toimintaohjeessa. Sisäinen
tarkastus tukee toiminnallaan organisaation tavoit-
teiden saavuttamista tarjoamalla järjestelmällisen
lähestymistavan hyvän hallintojärjestelmän, riskien-
hallinnan ja sisäisen valvontajärjestelmän arviointiin
ja kehittämiseen. Lisäksi sisäinen tarkastus hallinnoi
väärinkäytösepäilyjen ilmoitusmenettelyä määritetyn
menettelyn mukaan. Sisäisen tarkastuksen palvelun
tuottaa BDO Oy. Yhteyshenkilönä ulkoiseen palveluntuot-
tajaan toimii talousjohtaja. Sisäinen tarkastus raportoi
suunnitelmastaan ja havainnoistaan tarkastus- ja
rahoitusvaliokunnalle.
12 Sisäpiirihallinto
Pohjolan Voima noudattaa EU:n markkinoiden
väärinkäytösasetusta, Suomen arvopaperimarkkinalakia,
viranomaisten ohjeita ja määräyksiä sekä Nasdaq
Helsinki Oy:n julkaisemaa pörssin sisäpiiriohjetta. Yhtiön
hallitus on hyväksynyt toimintaohjeen, joka määrittelee
vastuuhenkilöt sisäpiirihallinnon tehtäville sekä
sisäpiirihallintoa, yhtiön sisäpiiriläisiä ja johtotehtävissä
toimivia henkilöitä sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvia
koskevat toimintatavat.
Joukkovelkakirjojen liikkeellelaskijana Pohjolan Voima
pitää markkinoiden väärinkäytösasetuksen mukaisesti
hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita henkilöistä, jotka työ-
tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle
ja säännöllisesti tai satunnaisesti saavat sisäpiiritietoa
liittyen suoraan tai välillisesti liikkeellelaskijaan.
Sisäpiiritiedon käsittelystä on laadittu toimintaohje, jonka
ylläpitämisestä ja päivittämisestä vastaa lakiasiainjoh-
taja. Sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ylläpitämisestä
vastaa yhtiön lakiasioiden toiminto.
13 Tiedonantopolitiikka
Pohjolan Voiman hallitus on vahvistanut sijoittaja-
viestintää koskevan tiedonantopolitiikan. Tiedonanto-
velvollisuus muodostuu säännöllisestä ja jatkuvasta
tiedonantovelvollisuudesta. Yhtiön viestinnän tavoittee-
na on ilman aiheetonta viivettä antaa sijoittajille ja muille
markkinoilla toimijoille oikeaa ja merkityksellistä tietoa
yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä, strategista
tavoitteista sekä taloudellisesta tilanteesta. Pohjolan
Voiman toimitusjohtaja tai hänen valtuuttamansa
hyväksyy pörssitiedotteet.
14 Tilintarkastus ja tilintarkastaja
Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä
on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät
tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain tilintarkas-
tajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastusyhteisö.
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous valitsi
tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers
Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT
Niina Vilske.
Vuonna 2023 tilintarkastajalle maksettiin tilintarkas-
tamiseen liittyviä palkkioita 212 tuhatta euroa.
6TILINPÄÄTÖS 2023
Toimintaympäristö
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys-
sota Ukrainaan jatkuu ja siitä seurannut Euroopan
energiakriisi piti sähkönhinnan korkealla talvikauden,
jonka jälkeen sähkön keskihinta on laskenut. Suomen
monipuoliseen tuotantorakenteeseen perustuva
sähköjärjestelmä selvisi kriisistä Keski-Eurooppaa
nopeammin. Huoli energian toimitus- ja huoltovar-
muudesta on energiapolitiikan keskiössä. Teollisuuden
Voiman kolmas ydinvoimalaitosyksikkö (OL3) aloitti
säännöllisen sähköntuotantonsa, mikä lisäsi Suomen
sähköntuotannon omavaraisuutta merkittävästi. Sään
mukaan vaihtelevan tuotannon kasvun jatkuminen
nopeana on voimistanut merkittävästi sähkömark-
kinoiden hinnan vaihteluita, ja sähköjärjestelmän
tasapainottamisen haasteet ovat saaneet aiempaa
suuremman painoarvon.
Vuonna 2023 Suomen sähkön kulutus oli 80 TWh
(82 TWh vuonna 2022). Sähköä tuotettiin Suomessa
78 (69) TWh ja sitä tuotiin Suomeen nettomääräisesti
2 (13) TWh. Tuontisähköllä katettiin 2 (15,9) prosenttia
Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima- ja tuulivoi-
matuotantokapasiteetin lisääntymisen myötä sähkön
nettotuonti väheni olennaisesti. Vuonna 2023 sähkön
käyttö laski Suomessa 2 prosenttia edellisvuodesta.
Teollisuuden sähkön kulutus väheni 6 prosenttia, ja
muiden sektorien kulutus pysyi lähes viime vuoden
tasolla.
Nord Pool Spot -kauppaa käytiin 1 104 TWh (1 077
TWh). Systeemihinnan vuosikeskiarvo oli vuonna 2023
56,44 (135,86) euroa megawattitunnilta ja Suomen
aluehinnan keskiarvo vastaavasti 56,47 (154,04) euroa
megawattitunnilta. Sähkön hintataso on laskenut
merkittävästi edellisestä vuodesta, jolloin kaasun
hinnannoususta lähtenyt hintakriisi nosti sen erittäin
korkealle tasolle. Nopeasti kasvanut tuulivoimaka-
pasiteetti on kasvattanut hinnanvaihtelua ja lisännyt
alhaisten ja negatiivisten hintojen määrää.
EUA-päästöoikeuden hinta pysyi korkealla läpi
vuoden ja vaihteli 68 eurosta 105 euroon.
Energiakriisin vuoksi käyttöönotettu EU:n tuottokatto
on toteutettu Suomessa määräaikaisella lisäverolla.
Sähköalan yritykset maksavat 30 prosentin lisäveron
sähköliiketoiminnan tuloksesta, joka ylittää 10 prosentin
Hallituksen
toimintakertomus 2023
suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoiminnalle
sitoutuneen oman pääoman määrästä. Vero maksetaan
vuoden 2023 tuloksesta.
Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeisen uuden
hallituksen ohjelmassa on useita myönteisiä energia-
kirjauksia. Hallituksen tavoitteena on edistää teollisia
investointeja ja tehdä Suomesta puhtaan energian
suurvalta. Hallitus on sitoutunut ilmastopolitiikkaan ja
suhtautuu myönteisesti kaikkiin ilmastonmuutoksen
kannalta tärkeisiin energiantuotantomuotoihin. Puhtaan
energian tuotanto on tarkoitus kaksinkertaistaa. Lisäksi
hallitus peräänkuuluttaa sään mukaan vaihtelevan
tuotannon rinnalle lisää säästä riippumatonta ns.
perusvoimaa ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen
tarvittavaa säätövoimaa. Myös hiilidioksidin talteenoton,
varastoinnin ja käytön edistäminen on sisällytetty
hallitusohjelmaan.
Hallitusohjelma on Pohjolan Voiman liiketoimintojen
— vesi-, lämpö- ja ydinvoiman — osalta myönteinen.
Ydinvoiman osalta hallitus mm. nopeuttaa ydinener-
gialain uudistamista, suhtautuu myönteisesti pieniin
modulaarisiin ydinvoimalaitoksiin (SMR) ja edistää
ydinvoiman hyväksyttävyyttä EU:ssa. Vesivoiman
tärkeys säätövoimana tunnustetaan ja suhtautuminen
vesivoiman lisäämiseen esim. pumppuvoimalaitosten
avulla on myönteistä. Edelliseltä hallitukselta
kesken jäänyt vesilain ns. nollavelvoitehanke jatkuu
ja EU:n vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset
joustot otetaan käyttöön. Myös polttoon perustuvan
energiantuotannon merkitys haastavassa tilanteessa
ymmärretään.
EU:ssa ns. Fit for 55 -paketin käsittely on saatu
päätökseen. Toimenpiteillä toteutetaan EU:n hiilidioksidi-
päästötavoitetta, jonka mukaan päästöjä vähennetään
55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030
mennessä. Keskustelu vuoden 2040 tavoitteesta on
alkanut. Luonnon monimuotoisuuden edistämistä
koskeva ennallistamisasetus on saatu valmiiksi. EU:ssa
valmistaudutaan kevään 2024 parlamenttivaaleihin ja
vaalien jälkeisen komission työohjelman valmistelu on
aloitettu.
8TILINPÄÄTÖS 2023
Pohjolan Voiman sähkön- ja lämmön
tuotanto
Vuonna 2023 Pohjolan Voiman sähkön kokonaishan-
kinta oli 17,6 (12,9) TWh. Konsernin sähköntuotannon
osuus tästä oli 17,0 (12,2) TWh, josta emoyhtiön
toimitukset osakkailleen olivat 16,7 (11,9) TWh. Tytäryh-
tiöiden toimitukset muille omistajilleen olivat 0,4 (0,3)
TWh. Ostot pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta olivat 0,6
(0,7) TWh ja myynnit 0,5 (0,4) TWh. Lämmöntoimitukset
olivat 2,8 (3,1) TWh.
Ydinvoiman osuus sähkön hankinnasta oli 81,5
(72,2) prosenttia ja kasvoi Olkiluoto 3 -laitosyksikön
(OL3) säännöllisen sähköntuotannon alettua. Teolli-
suuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitos
tuotti sähköä 24,7 (16,4) TWh, josta Pohjolan Voima sai
omistusosuutensa mukaisesti 14,4 (9,2) TWh. Olkiluoto
1- ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin
oli 91,9 (93,0) prosenttia ja OL3-laitosyksikön 75,2 (16,9)
prosenttia.
Vesivoiman osuus 1,8 (1,7) TWh oli 10,3 (12,9)
prosenttia sähkön hankinnasta. Vesivoiman tuotanto
nousi edellisestä vuodesta lähelle normaalin vesivuo-
den tuotantolukemia. Lämmön ja sähkön yhteistuotan-
tolaitoksissa sähköä tuotettiin yhteensä 0,9 (1,2) TWh.
Osuus kokonaishankinnasta oli 4,9 (9,6) prosenttia.
Pohjolan Voiman vuonna 2023 tuottamasta
sähköstä hiilineutraalia oli noin 99 prosenttia ja
lämmöntuotannosta 90 prosenttia.
investoinnin sekä siihen liittyvän osakeannin. Investoin-
nin suuruus on 16,5 miljoonaa euroa, ja se käynnistyi
syksyllä 2023. Investointi parantaa energiatehokkuutta
sekä vähentää polttoaineen tarvetta ja päästöjä
Porin Prosessivoiman voimalaitoksella. Investoinnin
toteuttamiseksi Porin Prosessivoiman osakepääomaa
korotettiin suunnatulla osakeannilla 4,5 miljoonaa euroa
tarjoamalla uuden L-osakesarjan osakkeet Pori Energia
Oy:n merkittäväksi. L-osakesarjan osakkeenomistajilla on
oikeus saada savukaasujen lämmöntalteenottolaitok-
selta saatavissa olevaa lämpöä. Suunnatun osakeannin
toteutuksen jälkeen Pohjolan Voima Oyj omistaa noin
89 prosenttia ja Pori Energia Oy noin 11 prosenttia Porin
Prosessivoimasta.
Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima
päätti investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla
toteutettuun energiavarastohankkeeseen. Iijoen
Kierikin vesivoimalaitoksen alueelle sijoittuva hanke
on PVO- Vesivoiman ensimmäinen, jolla pilotoidaan
voimalaitoksen elinkaarta pidentävää energian
varastointiteknologiaa. Pilottihankkeen rakennustöiden
odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 puolella.
TVO ilmoitti selvittävänsä mahdollisuutta Olkiluoto 1-
ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden käyttöiän pidentämiseen
vähintään kymmenellä vuodella sekä mahdolliseen
tehonkorotukseen. Tällä hetkellä käyttöluvat ulottuvat
vuoteen 2038.
Pohjolan Voima Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouk-
sessa 28.11.2023 päätettiin emoyhtiön osakepääoman
ja ylikurssirahaston alentamisesta sekä C2-, M- ja
V-osakesarjojen osakkeiden hankkimisestä ja mitätöi-
misestä sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Sidotun
pääoman alentamiseen liittyvä velkojainkuuleminen
oli kesken tilikauden vaihtuessa ja järjestely viedään
loppuun vuoden 2024 aikana. Lisäksi ylimääräinen
yhtiökokous päätti sitovan ohjeen antamisesta Pohjolan
Voima Oyj:n tytäryhtiö Kaukaan Voima Oy:n osake-
pääoman alentamisesta.
Sähkön hankinta (GWh)
Ydinvoima
Vesivoima
Yhteistuotanto
Sähkön osto
Yhteensä
Vuoden 2023 tärkeimmät tapahtumat
TVO:n OL3-laitosyksikön koekäyttö jatkui tammikuun
alussa ja edelleen maaliskuun puolivälissä huoltoseisokin
jälkeen. Koekäyttöohjelma saatiin päätökseen huhti-
kuussa, ja säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16.4.2023.
TVO vahvisti laitosyksikön vastaanotetuksi takuuajalle,
joka alkoi 18.4.2023. OL3:n kaupallinen käyttö alkoi
1.5.2023. Osakkaiden oikeus OL3:n tuottamaan sähköön
ja velvollisuus vastata sähköntuotannosta aiheutuvista
vuosikustannuksista määräytyy TVO:n yhtiöjärjestyksen
mukaisesti. OL3:n säännöllisen sähköntuotannon ja
kaupallisen käytön alkaminen vaikuttavat nostavasti
Pohjolan Voiman sähkön toimitusmääriin, liikevaihtoon,
materiaali- ja palvelukustannuksiin sekä lyhytaikaisiin
saamisiin ja velkoihin.
Pohjolan Voima Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous
30.6.2023 päätti hyväksyä tytäryhtiö Porin Prosessi-
voima Oy:n savukaasujen lämmöntalteenottolaitoksen
9TILINPÄÄTÖS 2023
Liiketoiminnan tulos ja rahoitus
Pohjolan Voima toimii omakustannushintaperiaatteella.
Osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksen
mukaisesti riippumatta siitä, onko teho- tai energia-
osuutta käytetty tai ei, ja muuttuvat kustannukset
toimitettujen energiamäärien mukaan. Toimintaperiaat-
teesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen
ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen
aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.
Pohjolan Voiman rahoitustoiminnan tavoitteet ja
riskit on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä
rahoituspolitiikassa. Pohjolan Voiman liiketoiminnan rahoi-
tusriskit liittyvät likviditeetti-, markkina- ja luottoriskeihin.
Rahoitusriskien hallintaa on käsitelty konsernitilinpäätök-
sen liitetiedossa 3. Rahoitusriskien hallinta.
Konsernin maksuvalmius on hyvä. 31.12.2023 rahat ja
pankkisaamiset olivat 70 (36) miljoonaa euroa ja lisäksi
konsernilla oli käyttämätön, sitova luottolimiittisopimus
350 (350) miljoonaa euroa. Luottolimiittisopimus
erääntyy kesäkuussa 2028, lisäksi sopimukselle sisältyy
yhden vuoden jatko-optio. Lyhytaikaista varainhankintaa
varten konsernilla oli 300 (300) miljoonan euron
kotimainen yritystodistusohjelma, josta käytettynä oli
132 (99) miljoonaa euroa.
Konsernin korolliset velat olivat 1 190 (1 181) miljoo-
naa euroa. Valuuttakurssiriskin alaista velkaa ei ollut ja
konsernin lainasopimuksissa ei ole finanssikovenantteja.
Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 45,0
(44,3) prosenttia.
Konsernin liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli
840,0 (610,2) miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto
kasvoi OL3:n säännöllisen sähköntuotannon alettua.
Konsernin tilikauden tulos oli 99,6 (3,1) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulokseen vaikuttivat emoyhtiö Pohjolan
Voima Oyj:n sekä osakkuus- ja yhteisyritysten positiiviset
tulokset. Emoyhtiö jatkoi B2-osakesarjalle OL3-pro-
jektiin rakennusaikana kohdistuneiden kustannusten
laskutuksen osakesarjan omistajilta OL3-laitosyksikön
koekäyttösähkön tuotannon jatkuttua ja kaupallisen
käytön alettua.
Investoinnit
Pohjolan Voima -konsernin investoinnit ilman sijoituksia
ja päästöoikeuksien hankintaa olivat yhteensä 7,9 (7,2)
miljoonaa euroa.
PVO-Vesivoima Oy uusi Raasakan voimalaitoksen
G2-staattorin ja otti käyttöön Kalasydämen, hydraulisen
kalatien, Raasakassa. PVO-Vesivoiman investoinnit olivat
3,9 miljoonaa euroa. Muut konsernin investoinnit olivat
korvaus- ja perusparannusinvestointeja.
Pohjolan Voima Oyj sijoitti OL3-ydinvoimalai-
tosprojektiin vuosina 2004–2023 yhteensä 991,6
(991,6) miljoonaa euroa. Sijoitukset perustuivat OL3
EPR -projektin rahoitussuunnitelmaan, jonka mukaan
investoinnin edellyttämää omaa pääomaa kerrytettiin
projektin etenemisen mukaisesti. Yhtiön viimeinen
projektiin antama rahoitussitoumus raukesi 31.12.2023.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimus- ja kehitysmenot olivat tilikauden aikana 115
(vuonna 2022: 64 ja vuonna 2021: 35) tuhatta euroa.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työsuhteessa oli keskimäärin
40 henkilöä (vuonna 2022: 42 ja vuonna 2021: 54).
Konsernin tilikauden palkat ja palkkiot olivat yhteensä
4,4 miljoonaa euroa (vuonna 2022: 4,6 miljoonaa
euroa ja vuonna 2021: 5,9 miljoonaa euroa). Vakituisen
henkilöstön keski-ikä oli konsernissa 48 (47) vuotta ja
vaihtuvuus 3,9 (19) prosenttia. Konsernissa tehdään
vuosittain henkilöstötutkimus ja saavutimme Eezy Flow’n
tutkimuksessa parhaan People Power -luokituksen AAA
jo neljännen kerran peräkkäin.
Emoyhtiön palveluksessa työsuhteessa oli
keskimäärin 26 henkilöä (vuonna 2022: 27 ja vuonna
2021: 30). Palkat ja palkkiot tilikaudella olivat yhteensä
3,3 miljoonaa euroa (vuonna 2022: 3,4 miljoonaa euroa ja
vuonna 2021: 3,7 miljoonaa euroa).
Vastuullisuus
Vastuullisuus on keskeinen osa strategiaamme.
Strategialauseemme “luomme ratkaisevaa voimaa
kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja huomisen parhaaksi”
kertoo vastuullisuudestamme. Strategisen teeman
“kestävää tuotantoa markkinaehtoisesti” mukaisesti
tavoitteenamme on olla vastuullinen toimija sekä
yhteensovittaa kilpailukykyinen hiilidioksidineutraali
tuotanto ja luonnon monimuotoisuus. Strategiamme
korostaa vastuullisuutta kaikissa liiketoiminnoissamme.
Pohjolan Voima on sitoutunut noudattamaan kaikkia
toimintaamme soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Konsernin
toimintaperiaatteisiin sisältyvät ihmisoikeuksia, työelä-
män pelisääntöjä ja korruption vastustamista koskevat
periaatteet. Pohjolan Voima edellyttää yhteistyökumppa-
neiltamme vastaavien periaatteiden noudattamista.
Pohjolan Voima on valinnut YK:n kestävän kehityksen
ohjelmasta neljä tavoitetta, joita edistämme toiminnal-
lamme: edullista ja puhdasta energiaa, ihmisarvoista
työtä ja talouskasvua, maanpäällinen elämä sekä
yhteistyö ja kumppanuus. YK:n kestävän kehityksen
tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu vastuullisuusoh-
jelma, joka päivitetään vuosittain.
Vuonna 2023 laadimme uuden konsernitasoisen
vastuullisuusohjelman vuosille 2024–2027, joka
perustuu keväällä toteuttamaamme kaksoisolen-
naisuusanalyysiin sekä vuonna 2022 päivitettyyn
Pohjolan Voiman strategiaan. Jatkoimme myös
muun vastuullisuustyön kehittämistä. Vastuullisuus
on yksi strategisista kyvykkyyksistämme, ja sen
kehittämiselle asetettiin tavoitteet toimenpiteineen.
Juurrutimme päätöksenteon vastuullisuutta koskevaa
toimintatapaamme ja päivitimme toimittajaohjeeseemme
luonnon monimuotoisuuden huomioimisen. Jatkoimme
vastuullisuusviestinnän ja -raportoinnin kehittämistä ja
valmistauduimme Science Based Targets -aloitteeseen
sitoutumiseen. Lisäksi pystyimme toteuttamaan 80 %
10TILINPÄÄTÖS 2023
luonnon monimuotoisuusohjelmaamme määritetyistä
vuoden 2023 toimenpiteistä.
Sähköntuotannostamme 99 % (97 %) ja läm-
möntuotannostamme 90 % (80 %) oli hiilineutraalia.
Sähköntuotannon hiilineutraaliuden kasvu johtui
OL3-ydinvoimayksikön käyttöönotosta sekä kivihiiltä
käyttävästä Vaskiluodon Voimalaitoksesta luopumisesta.
Lämmöntuotannon hiilineutraalin osuuden suuri nousu
on seurausta puuperäisten polttoaineiden osuuden kas-
vusta ja turpeen sekä muiden fossiilisten polttoaineiden
käytön vähentämisestä. Toisaalta vertailuvuosi 2022 oli
poikkeuksellinen metsäteollisuuteen kohdistuneen lakon
ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan
takia. Nämä vaikuttivat tuolloin polttoainehankintaan.
Pohjolan Voiman vastuullisuustavoitteista ja -työstä
kerrotaan tarkemmin kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi.
EU-taksonomian mukainen raportointi
Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjes-
telmä eli taksonomia (EU:n asetus 2020/852) julkaistiin
vuonna 2020. Taksonomian tavoitteena on lisätä
kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi
katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Asetuk-
sessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista
ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen so-
peutumiseen liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla
ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maa-
kaasuun liittyvä täydentävä delegoitu säädös ilmaston-
muutoksen hillinnän ja sopeutumisen kriteereiden osalta
hyväksyttiin 5.7.2022, ja sen mukaisesti ydinvoima ja
kaasu tulivat osaksi EU taksonomiaa ns. siirtymävaiheen
toimintoina 1.1.2023 alkaen. Delegoitu säädös neljän
muun ympäristötavoitteen osalta julkistettiin heinäkuus-
sa 2023, ja yhtiöiden tulee raportoida sen mukaisesti
1.1.2024 alkaen kattaen vuoden 2023. Pohjolan Voima
ei ole velvoitettu raportoimaan taksonomia-asetuksen
mukaisesti, mutta yhtiö on raportoinut liiketoimintansa
taksonomiakelpoisuudesta vuoden 2021 tilinpäätök-
sessä sekä taksonomian mukaisuudesta vuoden 2022
vuosikertomuksessa rahoitustoiminnon merkittävyyden
vuoksi ja julkaisee vuoden 2023 taksonomiaraportoinnin
vuosikertomuksessa viikolla 12. Pohjolan Voimalle takso-
nomiaraportointi tulee pakolliseksi CSRD:n aikataulussa
eli vuoden 2025 tiedoista lähtien. Pohjolan Voiman
tunnistetut taksonomiakelpoiset toiminnot keskittyvät
ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteeseen. Arviointi ja
sen tulokset perustuvat raportointihetken tietämykseen
ja saatavilla oleviin tulkintoihin EU:n asetuksesta ja se on
kattanut ”merkittävän edistämisen”- ja ”ei merkittävää
haittaa” -kriteerit vastaavien toimintojen osalta. Tämän
lisäksi vähimmäistason suojatoiminen täyttyminen on
arvioitu.
Ympäristö
Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä Kaukaan Voimalla,
Kymin Voimalla, Porin Prosessivoimalla, PVO-Vesivoimalla,
Rauman Biovoimalla, Alholmens Kraftilla ja Teollisuuden
Voimalla on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset
ympäristöjärjestelmät ja energiatehokkuusjärjestelmä
ETJ+- tai ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä.
Järjestelmien avulla varmistetaan ympäristö- ja
energiatehokkuustavoitteiden toteutuminen ja jatkuva
parantaminen. Järjestelmistä osa on sertifioitu. Lisäksi
kaikki tuotantoyhtiöt ovat mukana energiatehokkuusso-
pimuksissa kaudella 2017–2025.
Vesistöjä säännösteltiin ja vesivoimalaitoksia
käytettiin lupaehtojen mukaisesti. PVO-Vesivoiman
velvoitteena istutettiin kertomusvuonna noin 2,7 (2,8)
miljoonaa kalaistukasta Iijoen ja Kemijoen meri- ja
jokialueelle.
PVO-Vesivoima osallistuu useisiin vesistöjen
kehittämiseen liittyviin yhteistyöhankkeisiin. Lohi
Iijokeen -hanke 2022—2024 on jatkumoa pitkälle Iijoen
vaelluskalahankehistorialle. Hankkeen toimenpiteitä
ovat smolttien seuranta Haapakoskella ja Pahkakoskella,
alasvaellusväylän koekäyttö ja kehittäminen, smolttien ja
nousukalojen ylisiirrot, pienpoikasten istutusohjelma ja
Iijoki-aiheisen videon tuottaminen. Loppuvuodesta 2023
aloitettiin myös jatkohankkeen, Lohi Iijokeen 2, valmistelu.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi
joulukuussa 2020 PVO-Vesivoiman ja Metsähallituksen
hakeman vesitalousluvan Raasakan kalatielle. Raasakan
kalatiehankkeen eteneminen odottaa sidosryhmien
rakentamisluvasta tekemien valitusten käsittelyä.
Vuoden 2023 aikana selvitettiin edelleen mahdollisia
vaihtoehtoisia vaellusratkaisumalleja Raasakan alueelle.
Heinäkuussa 2023 Raasakan voimalaitoksella otettiin
koekäyttöön hydraulinen kalatie Kalasydän ja se on
käytössä ainakin kauden 2025 loppuun saakka. Toimet
vaelluskalan palauttamiseksi Iijoen Raasakan vanhaan
luonnonuomaan jatkuivat. Iin kunta, PVO-Vesivoima
sekä Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunnat allekirjoittivat
maaliskuussa 2022 sopimuksen Iijoen Raasakan
vanhan uoman kehittämiseksi vuosille 2022 ja 2023.
PVO-Vesivoima juoksutti vuonna 2023 lisävettä sekä
järjesti kalannousun seurannan Uiskarin kalatielle.
Raasakan vanhan uoman kehittämisen kaksivuotisen
jatkohankkeen valmistelun aloittamisesta heti
alkuvuodesta 2024 sovittiin. Vuoden 2023 aikana jatkui
myös Raasakan vanhan uoman mallinnushanke, jonka
tarkoituksena on luoda realistinen kuva Raasakan
vanhan uoman potentiaalista vaelluskalojen poikas-
tuotantoalueena ja vaellusreittinä säännöstelypadolle.
Uoman luotaukset on nyt tehty ja hanke jatkuu vuoden
2024 aikana luotausaineiston pohjalta laadittavilla
virtaus- ja elinympäristömallinnuksilla.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa
2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman
vuoden lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja
kalatalousvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä
nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.
Aluehallintovirasto kuulutti Iijokea koskevan hakemuksen
helmikuussa 2020 ja Kemijokea koskevan hakemuksen
kesäkuussa 2020. PVO-Vesivoima jätti molemmissa
hakemusasioissa muistutuksensa aluehallintovirastolle.
11TILINPÄÄTÖS 2023
Vuonna 2021 PVO-Vesivoima antoi vastaselityksensä
hakijan selityksiin ja Suomen ympäristökeskuksen anta-
miin lausuntoihin. Hakija antoi oman vastaselityksensä
lausuntoihin huhtikuussa 2022, johon PVO-Vesivoima
puolestaan antoi vastaselityksen kesäkuussa 2022.
Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen täydensi
molempia hakemuksiaan toukokuussa 2023 vesien- ja
merienhoitosuunnitelmilla sekä paikallisilla kalatalous-
alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmilla. PVO-Vesivoima
antoi täydennyksiin vastineet kesäkuussa 2023.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei antanut päätöstä
kummassakaan asiassa vuoden 2023 aikana.
Kaikki konsernin lämpövoimalaitokset kuuluvat
päästökauppalain piiriin. Sähkön- ja lämmöntuotannon
hiilidioksidipäästöt olivat 0,2 (0,6) miljoonaa tonnia.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan vain tytäryh-
tiöiden hiilidioksidipäästöt 0,1 (0,3) miljoonaa tonnia.
Päästöt ilmaan olivat samaa tasoa edelliseen vuoteen
verrattuna. Rikkidioksidipäästöt olivat 0,2 (0,5) tuhatta
tonnia, typenoksidipäästöt 1,3 (1,5) tuhatta tonnia ja
hiukkaspäästöt 0,05 (0,1) tuhatta tonnia.
Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökelpoi-
sen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan (LCP BREF) liittyvät
BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Voimalaitoksilla, joiden
päätoimiala on energiantuotanto, oli tästä neljä vuotta
aikaa sopeuttaa toimintansa päätelmien mukaisiksi. Osalla
teollisuusvoimalaitoksia siirtymäaika on pidempi. Osa
voimalaitoksistamme on jo uusinut ympäristölupansa,
ja osa uusii ne siirtymäsäännösten mukaisesti tulevina
vuosina. Kaikki laitokset ovat kuitenkin valmistautuneet
LCP BAT:n mukaiseen toimintaan. Uusissa ympäristöluvis-
sa päästöraja-arvot tiukkenevat.
Pohjolan Voimalla tai sen tytär-, osakkuus- tai
yhteisyrityksillä ei ole tiedossa olevia kattamattomia
ympäristövastuita. Pohjolan Voiman tarkemmat
ympäristötiedot esitetään kotisivuilla
www.pohjolanvoima.fi. TVO raportoi ydinvoimatuo-
tannon ympäristöasioista kotisivuillaan www.tvo.fi ja
erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa.
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian
toteutuminen ja liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus ja
häiriöttömyys. Riskienhallintaa toteutetaan konsernin
riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskienhallinnan
toimintamalli on hajautettu: kunkin tytäryhtiön hallitus
ja emoyhtiön yksiköt vastaavat omaan toimintaansa
kohdistuvista riskeistä, niiden tunnistamisesta ja
analysoinnista. Tavoitteiden toteutumista vaarantavat
riskit arvioidaan ja niiden hallitsemiseksi määritellään
toimenpiteet. Riskien merkittävyyttä arvioidaan
toteutumistodennäköisyyden ja vaikutuksen summana.
Konsernitason riskit ja niiden merkitys esitetään
riskimatriisissa seurauksen ja todennäköisyyden
suhteen. Konsernitason riskit raportoidaan emoyhtiön
johtoryhmälle ja hallitukselle johtamisen vuosikellon
mukaisesti.
Kaikissa Pohjolan Voiman yhtiöissä on suojauduttu
vahinkoriskien varalta huolehtimalla kunnossapidosta,
työturvallisuudesta, henkilöstön riittävästä koulutuk-
sesta sekä muilla tarvittavilla toimenpiteillä ja konsernin
vakuutuspolitiikan mukaisin vakuutuksin.
Merkittävimmät riskit ja
epävarmuustekijät
Konsernin merkittävimmät riskit liittyvät TVO:n OL3
-laitosyksikön tulontuottamiskykyyn.
Vaikka OL3:n sähköntuotannossa on ollut vain vähän
häiriöitä koekäyttöohjelman päättymisen jälkeen, OL3:n
käytettävyyteen ensimmäisellä käyttöjaksolla liittyy
epävarmuuksia mahdollisten odottamattomien tapahtu-
mien kautta. Näitä epävarmuuksia hallitaan laitosyksikön
suunnitelmallisella ylläpidolla ja valvonnalla. Mikäli OL3 ei
saavuta käyttökerrointa, käyttökustannusrakennetta tai
Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa tai järjestel-
mäsuojasta TVO:lle aiheutuvien kustannusten takia ei
ole kannattavaa ajaa täydellä tehotasolla, riskinä on
tuotantokustannuksen nousu verrattuna tavoitteeseen.
Riskiä on tarkasteltu OL3 EPR:n tulontuottamiskykyyn
vaikuttavien eri skenaarioiden avulla. Lisäksi riskiä on
tarkasteltu Fingrid Oyj:n järjestelmäsuojan riittävyyden ja
siitä TVO:lle aiheutuvien kustannusten kannalta.
TVO toteuttaa lukuisia riskienhallinnan toimenpiteitä
varmistaakseen OL3:n tulontuottamiskykyä. Esimerkkinä
voidaan mainita huolellinen valmistautuminen ensim-
mäiseen vuosihuoltoon, käytettävyyteen vaikuttavien
varaosien varmistaminen sekä Flamanvillen ja Taishanin
sisarlaitosten kokemusten hyödyntäminen OL3:n
vuosihuoltoon valmistautumisessa.
TVO seuraa tarkasti maaliskuussa 2018 solmitun
ja kesäkuussa 2021 täydennetyn sovintosopimuksen
mukaisten ehtojen täyttymistä sekä OL3:n takuuajan
etenemistä, että ne toteutetaan laitostoimittajan
aikataulun mukaisesti taloudelliset ja tekniset resurssit
varmistaen.
12TILINPÄÄTÖS 2023
Osakas
Omistus-%
..
Omistus-%
..
EPV Energia Oy , ,
Helen Oy , ,
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen , ,
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila) , ,
Kokkolan Voima Oy , ,
Kymppivoima Oy , ,
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre, Metsä Board Oyj) , ,
Myllykoski Oyj* , ,
Oulun Energia Oy , ,
Outokumpu Oyj , ,
Oy Perhonjoki Ab , ,
Porin kaupunki , ,
Rautaruukki Oyj , ,
Stora Enso Oyj , ,
Suomen Voima Oy , ,
UPM Energy Oy* , ,
UPM Communication Papers Oy* , ,
Vantaan Energia Oy , ,
Yara Suomi Oy (ml. eläkesäätiö) , ,
* Yhtiö kuuluu UPM-Kymmene konserniin.
Osakepääoma ja osakeannit
Pohjolan Voiman osakepääoma 31.12.2023 oli 55,0
(55,0) miljoonaa euroa ja osakkeiden kokonaismäärä
32295513 (32 295 513) kappaletta.
Pohjolan Voima nosti marraskuussa 2020 osakkailta
vuonna 2018 saamansa osakaslainasitoumukset
yhteensä 90 miljoonaa euroa. Osakkailta saatuihin
osakaslainoihin liittyy yhtiön antamat optio-oikeudet,
jotka oikeuttavat osakaslainasaatavan vaihtamisen
B2-osakkeiksi. Annetut optio-oikeudet oikeuttavat
enintään yhteensä 1 613 347 uuteen B2-osakkeeseen.
Optio-oikeuksien merkintäaika osakkeiksi alkoi 1.1.2021.
Optio-oikeuksia ei käytetty tilikauden aikana. Pohjolan
Voima sai joulukuussa 2020 yhteensä 238 miljoonan
euron osakaslainasitoumukset. Nämä sitoumukset
raukesivat käyttämättöminä 31.12.2023. Osakaslaina-
sitoumusten yhteydessä merkittiin myös kaksi erillistä
sarjaa optio-oikeuksia, joista optio-oikeudet 1B/2020
raukesivat samanaikaisesti osakaslainasitoumusten
kanssa. Jäljellä olevien optio-oikeuksien 1A/2020
merkintäaika osakkeiksi alkoi 1.1.2023, ja ne oikeuttavat
enintään 3 599 472 kappaleeseen uusia B2-sarjan
osakkeita. Optio-oikeuksia ei käytetty tilikauden aikana.
Tilikaudella ei merkitty osakeanteja.
Yhtiön johto
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2023
hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin talous- ja
rahoitusjohtaja Tapio Korpeinen (UPM-Kymmene Oyj),
Pohjolan Voima Oyj:n omistajat talous- ja rahoitusjohtaja Seppo Parvi (Stora Enso
Oyj), lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila (Kemira Oyj),
toimitusjohtaja Anders Renvall (Kymppivoima Oy), johtaja
Tomi Sederholm (UPM-Kymmene Oyj), toimitusjohtaja
Esa Kaikkonen (Metsä Tissue Oyj), toimitusjohtaja Rami
Vuola (EPV Energia Oy), toimitusjohtaja Roger Holm
(Katternö-konserni) ja toimitusjohtaja Antti Vilkuna
(Suomen Voima Oy ja SV Vesivoima Oy), joka irtisanoutui
hallituksen jäsenyydestä 31.12.2023.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan
puheenjohtajaksi Tapio Korpeisen ja varapuheenjohta-
jaksi Seppo Parvin. Hallitus valitsi keskuudestaan myös
hallituksen valiokuntien jäsenet. Hallitus kokoontui
vuoden 2023 aikana 13 (15) kertaa. Yhtiön toimitusjohta-
jana toimi diplomi-insinööri, eMBA Ilkka Tykkyläinen.
Käynnissä olevat merkittävät
oikeusprosessit
Konsernilla ei ollut keskeneräisiä oikeudenkäyntejä
tilikauden päättyessä.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Osakkaiden yksimielisellä päätöksellä 30.1.2024 Pohjolan
Voima Oyj:n hallituksen jäseneksi valittiin toimitusjohtaja
Måns Holmberg (Porvoon Energia Oy).
13TILINPÄÄTÖS 2023
Tulevaisuuden näkymät
Alkaneella tilikaudella sähkön- ja lämmön tuotannon
odotetaan jatkuvan normaalisti.
TVO valmistautuu OL3:n ensimmäiseen vuosihuoltoon
maaliskuussa. Sitä seuraavat OL1.n ja OL2:n huolto- ja
polttoaineenvaihtoseisokit. TVO seuraa tarkasti maalis-
kuussa 2018 solmitun ja kesäkuussa 2021 täydennetyn
sovintosopimuksen mukaisten ehtojen täyttymistä, jotka
jatkuvat takuuaikojen päättymiseen saakka.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31. joulukuuta 2023
olivat 332 262 824,51 euroa, josta tilikauden tulos oli
30 299 441,07 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,
että osinkoa jaetaan Fingrid Oyj:n osakkeiden myyn-
nistä kertyneistä voittovaroista osinkoon oikeutetuille
osakesarjoille yhteensä 21 050 000 euroa ja että
hallitus valtuutetaan laskemaan osingon tarkempi
kohdistuminen osakesarjoille C, C2, M ja V. Jäljelle jäävät
jakokelpoiset varat jätetään vapaaseen pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden
päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia ja
ehdotettu voitonjako ei hallituksen näkemyksen mukaan
vaaranna yhtiön maksukykyä.
IFRS
Liikevaihto, M€
Liiketulos, M€ - - -
Korolliset nettovelat, M€
Osuus liikevaihdosta, %
Omavaraisuusaste, %
Taseen loppusumma, M€
Investoinnit (pl. sijoitukset), M€
Henkilökunta keskimäärin
Avainluvut (IFRS)
14TILINPÄÄTÖS 2023
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätös (IFRS) ......................................................................16
Konsernin tuloslaskelma .......................................................................... 16
Konsernin tase ................................................................................................ 17
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................................18
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .................19
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ..................................................... 20
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) ................................................................. 67
Tuloslaskelma ................................................................................................. 67
Tase .......................................................................................................................68
Rahoituslaskelma ........................................................................................69
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot .......................... 70
Tuloslaskelman liitetiedot ........................................................................71
Taseen liitetiedot ..........................................................................................73
Hallituksen voitonjakoehdotus ............................................................81
Tilintarkastuskertomus ............................................................................82
15TILINPÄÄTÖS 2023
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 € Liitetieto ..–.. ..–..
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 839 966 610 193
Liiketoiminnan muut tuotot 1 411 1 436
Materiaalit ja palvelut -708 970 -507 350
Henkilöstökulut -5 530 -5 458
Poistot ja arvonalentumiset -31 105 -31 204
Liiketoiminnan muut kulut , -48 735 -46 801
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 73 425 -36 786
Liikevoitto/-tappio 120 462 -15 970
Rahoitustuotot 30 969 27 114
Rahoituskulut -49 723 -15 637
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -18 754 11 477
Voitto/tappio ennen veroja 101 708 -4 493
Tuloverot -5 901 8 226
Tilikauden voitto/tappio jatkuvista toiminnoista 95 807 3 733
Lopetetut toiminnot
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista 3 774 -623
Tilikauden voitto/tappio 99 581 3 110
1 000 € Liitetieto ..–.. ..–..
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi
Osuus yhteisyritysten muun laajan tuloksen eristä
Rahavirran suojaukset -52 607 123 865
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä -52 607 123 865
Tilikauden laaja tulos yhteensä 46 974 126 975
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 99 965 3 248
Määräysvallattomille omistajille -384 -138
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 47 358 127 113
Määräysvallattomille omistajille -384 -138
16
TILINPÄÄTÖS 2023
Konsernin tase
1 000 € Liitetieto .. ..
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 283 668 285 942
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , 323 690 345 568
Laskennalliset verosaamiset 2 330 8 231
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 852 017 832 060
Muut rahoitusvarat 695 471
Lainat ja muut saamiset 601 918 610 631
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 064 318 2 082 903
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 14 269 13 630
Myyntisaamiset ja muut saamiset 168 056 110 244
Rahavarat 70 109 35 511
Lyhytaikaiset varat yhteensä 252 434 159 385
Myytävänä olevat varat 0 152
Varat yhteensä 2 316 752 2 242 440
1 000 € Liitetieto .. ..
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 54 962 54 962
Ylikurssirahasto 203 865 203 865
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 311 176 311 176
Arvonmuutosrahasto 81 463 134 070
Oman pääoman ehtoiset osakaslainat 90 347 90 347
Kertyneet voittovarat 257 060 161 243
Yhteensä 998 873 955 663
Määräysvallattomien omistajien osuus 42 541 38 470
Oma pääoma yhteensä 1 041 414 994 133
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Varaukset 3 842 5 562
Rahoitusvelat 1 045 922 1 067 707
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 049 764 1 073 269
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 144 041 113 128
Ostovelat ja muut velat 81 533 61 910
Lyhytaikaiset velat yhteensä 225 574 175 038
Velat yhteensä 1 275 338 1 248 307
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 316 752 2 242 440
17
TILINPÄÄTÖS 2023
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 € Liitetieto ..–.. ..–..
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto/tappio 99 581 3 110
Oikaisut tilikauden voittoon/tappioon -18 810 47 761
Käyttöpääoman muutokset -44 070 -13 729
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -28 871 -14 278
Saadut korot 27 921 4 166
Maksetut verot 0 -5
Liiketoiminnan nettorahavirta 35 751 27 025
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin , -7 631 -6 737
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot , -414 357
Jako-osuus purkautuneesta yhteisyrityksestä 1 669 0
Tytäryritysten luovutukset 0 11 962
Investointien nettorahavirta -6 376 5 582
1 000 € Liitetieto ..–.. ..–..
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden lunastus ja mitätöinti 0 -359
Pääoman palautukset 0 -11 602
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot -3 717 -636
Pitkäaikaisten lainojen nostot , 180 000 122 728
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset , -192 900 -130 736
Vuokrien pääomaosuuden lisäys (+) , 301 1 110
Vuokrien pääomaosuuden vähennys (-) , -9 572 -9 521
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , 31 111 -5 618
Rahoituksen nettorahavirta 5 223 -34 634
Rahavarojen muutos 34 598 -2 027
Rahavarat tilikauden alussa 35 511 38 430
Rahavarojen muutos 34 598 -2 027
Yritysjärjestelyjen rahavarat 0 -892
Rahavarat tilikauden lopussa 70 109 35 511
Lopetetun toiminnon rahavirta on esitetty liitteessä 24.
18
TILINPÄÄTÖS 2023
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1 000 € Liitetieto Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Arvonmuutos-
rahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Oman pää-
oman ehtoiset
osakaslainat
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva oma
pääoma
Määräys-
vallattomat
omistajat
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 55 321 203 865 10 205 322 778 90 347 158 910 841 426 40 853 882 279
Laaja tulos
Tilikauden tulos 3 248 3 248 -138 3 110
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset 123 865 123 865 123 865
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä 0 0 123 865 0 0 0 123 865 0 123 865
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 123 865 0 0 3 248 127 113 -138 126 975
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot -915 -915 -915
Määräysvallattomien omistajien osuus myydystä yhtiöstä 0 -2 245 -2 245
Omien osakkeiden lunastus ja mitätöinti -359 -359 -359
Pääoman palautus -11 602 -11 602 -11 602
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -359 0 0 -11 602 0 -915 -12 876 -2 245 -15 121
Oma pääoma 31.12.2022 54 962 203 865 134 070 311 176 90 347 161 243 955 663 38 470 994 133
Oma pääoma 1.1.2023 54 962 203 865 134 070 311 176 90 347 161 243 955 663 38 470 994 133
Laaja tulos
Tilikauden tulos 99 965 99 965 -384 99 581
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset -52 607 -52 607 -52 607
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä 0 0 -52 607 0 0 0 -52 607 0 -52 607
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 -52 607 0 0 99 965 47 358 -384 46 974
Oman pääoman ehtoisten osakaslainojen maksetut korot -4 148 -4 148 -4 148
Määräysvallattomien omistajien osuuden lisäys 0 4 455 4 455
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0 0 -4 148 -4 148 4 455 307
Oma pääoma 31.12.2023 54 962 203 865 81 463 311 176 90 347 257 060 998 873 42 541 1 041 414
19
TILINPÄÄTÖS 2023
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
20
TILINPÄÄTÖS 2023
21
TILINPÄÄTÖS 2023
22
TILINPÄÄTÖS 2023
23
TILINPÄÄTÖS 2023
24
TILINPÄÄTÖS 2023
25
TILINPÄÄTÖS 2023
26
TILINPÄÄTÖS 2023
27
TILINPÄÄTÖS 2023
28
TILINPÄÄTÖS 2023
TILINPÄÄTÖS 2023
30
TILINPÄÄTÖS 2023
31
TILINPÄÄTÖS 2023
32
TILINPÄÄTÖS 2023
33
TILINPÄÄTÖS 2023
34
TILINPÄÄTÖS 2023
35
TILINPÄÄTÖS 2023
