Sähköjärjestelmä on isossa murroksessa. Sään mukaan vaihtelevan tuotannon lisääntyminen kasvattaa sähköjärjestelmän säätö- ja joustotarvetta. Tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki, mutta sähköä ei voida nykytekniikalla varastoida suuressa mittakaavassa.
Fingridin arvion mukaan Suomeen tarvitaan tuhat megawattia uutta säätövoimaa jo vuosikymmenen taitteessa. Jotain on siis tehtävä.
Pyysimme Fingridin viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Mikko Heikkilän näkemyksiä siitä, millaisilla keinoilla tähän tarpeeseen voitaisiin vastata.
”Nyt kun sähkönkulutus on kovassa kasvussa, on selvää, että järjestelmämme tarvitsee paljon lisää joustoa ja säätökykyä sään mukaan vaihtelevan tuotannon tueksi.”
”Aikataulu on tässä merkittävä haaste.”
Pohjolan Voima kartoittaa energia-alan vaikuttajien näkemyksiä joka toinen vuosi sidosryhmätutkimuksella. Tuoreimmassa Pohjolan Voima kysyi, millä sähköjärjestelmän tasapainoa ja joustavuutta tulisi päättäjien mielestä vahvistaa Suomessa.
Tuloksissa parhaina keinoina erottuivat akkuvarastot (71 %), uusiutuvan vedyn varastointi (59 %) ja ydinvoiman säätökäyttö (47 %). Keskitytään hetkeksi näihin kolmeen keinoon.
Miten realistisia ne ovat, Fingridin Heikkilä?
Akkuvarastoja rakennetaan Suomeen nyt vauhdilla: ”Mutta niiden kohdalla puhutaan nopeasta, lyhytaikaisesta säädöstä. Uusimpien akkujen kapasiteetti on noin neljä tuntia. Pelkillä akuilla ei järjestelmän säätöhaaste ratkea, vaan tarvitaan myös lisää pidempiaikaista joustoa.”
Vetyteknologia on edennyt odotettua hitaammin: ”Suomella on uusiutuvan vedyn varastoinnissa iso potentiaali, mutta aikajänne on pitkälti 2030-luvun loppupuolella. Teknologian pitää kehittyä ja kustannustason laskea vielä selvästi, jotta vety voisi auttaa Suomen säätövoimakysymyksen ratkaisussa.”
Ydinvoiman säätökäyttö ei ratkaise ongelmaa: ”Ydinvoiman on parhaimmillaan tasaisena tuotantona. Sitä voidaan kyllä säätää alaspäin, mutta ylöspäin säätäminen on hidasta.”
”Myös olemassa olevasta kapasiteetista on pidettävä kiinni”
Pidempikestoiseen jouston tarpeeseen vastaavat esimerkiksi pumppuvoima ja yhteistuotantolaitosten säätökäyttö. Ne nousevat Pohjolan Voiman päättäjäkyselyssä seuraavaksi suosituimmiksi säätökeinoiksi.
Mitä Fingridin Mikko Heikkilä ajattelee näistä keinoista?
”Uusia ratkaisuja tarvitaan nimenomaan pidempikestoiseen eli päivä- ja viikkotason säätöön. Siinä pumppuvoima voisi olla uutena osana kuten myös kaasua käyttävät moottorivoimalaitokset. Mitä tulee olemassa oleviin lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksiin, niiden tuottamalle säätövoimalle on edelleen tarvetta. Toivottavasti ne säilyvät järjestelmässämme. Olemassa olevaa vesivoimaakaan ei pidä unohtaa. Se on erittäin tärkeä sähköjärjestelmän tasapainottaja Suomessa vielä pitkään.”
Jokaisella teknologialla on omat etunsa säätövoiman tuottamisessa. Heikkilä pitää yhtenä keinona jouston lisäämiseen myös esimerkiksi kaasua käyttäviä moottorivoimalaitoksia.
”Fingridin tehtävänä ei ole kuitenkaan valita teknologioita, vaan markkina valitsee lopulta tehokkaimmat tuotantomuodot. Selvää kuitenkin on, että järjestelmä tarvitsee pidempikestoista säätökykyä.”
”Sähkön tuotannon paletti on hyvä pitää monipuolisena”
”Sähkömarkkina hoitaa tehokkaasti toistuvia ja todennäköisiä tilanteita. Tämän lisäksi yhteiskunnan on varauduttava myös epätodennäköisiin skenaarioihin, joita markkina ei hoida. Esimerkkinä todella kylmät ja tyynet talvijaksot, jolloin ydinvoimalaitoksissa tai sähkönsiirtoyhteyksissä olisi vikaa,” Heikkilä muistuttaa.
Tarvitaan siis muitakin jouston keinoja.
Voidaanko sähköjärjestelmää tasapainottaa myös muilla keinoilla, Fingridin Mikko Heikkilä?
Kulutuksen joustaminen: ” Tulevaisuudessa teknologia helpottaa kulutusjoustoa entisestään niin teollisuudessa kuin kotitalouksissa. Tässä on valtava potentiaali vielä käyttämättä. Kulutusjousto tulee olemaan yksi merkittävimmistä jouston lähteistä tulevaisuudessa.”
Kansainväliset sähkön siirtoyhteydet: ”Niillä liitymme osaksi laajempaa eurooppalaista järjestelmää, joka tukee omaamme. Uusiakin hankkeita on vireillä, mutta ne ovat toteutumassa aikaisintaan 2030-luvun puolivälissä.”