Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus on kirjattu strategiaamme. Vastuullisena toimijana yhteensovitamme kilpailukykyisen hiilidioksidineutraalin tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden. Haluamme tuottaa vesivoimaa vastuullisesti ja hyödyntää yhteistuotannossamme kestävästi tuotettuja puupohjaisia polttoaineita.

Luonnon monimuotoisuuden tavoitteemme

Pitkän aikavälin biodiversiteettivisiomme on, että tunnemme luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät vaikutuksemme ja etenemme kohti nettopositiivisuutta. Vahvistamme osaamista ja päivitämme tavoitettamme tiedon lisääntyessä.

Vision toteuttamiseksi olemme asettaneet pitkän aikavälin tavoitteet:

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma vuodelle 2026

Vuonna 2025 suunnitelluista luonnon monimuotoisuuden toimenpiteistä 75 prosenttia suunnitelluista toteutui. Kesken jääneiden toimenpiteiden toteutusta jatketaan vuonna 2026. Yksi keskeisistä tavoitteista on kehittää luonnon monimuotoisuustyön vaikuttavuuden arviointia.

Lue lisää vuosikertomuksestamme 2025

Vesivoimassa jatkamme yhteistyössä vaelluskalahankkeita

Jatkamme yhteistyötä vaelluskalojen ja vesiympäristön hyväksi toiminta-alueillamme. Olemme sitoutuneet Iijoen vesistövision 2030 mukaisesti vaelluskalojen luonnonkierron edistämiseen laajassa yhteistyössä, monipuolisilla keinoilla, tutkimukseen perustuen, vaiheittain edeten ja joen kehittämistä kokonaisuutena tarkastellen. Kemijoella pyrimme vastaavan kaltaiseen hyvään yhteistyöhön ja päämäärään.

• Iijoki-sopimus 2024-2028 toteuttaa Iijoen vesistövisiota muun muassa ennallistamalla ojitettuja soita ja parantamalla veden laatua Iijoen valuma-alueella. Sopimus on jatko aiemmalle sopimuskaudelle 2019-2023. Iijoki-sopimus vesistövision toteutuksesta – Micropolis
• Iijoen Haapakoskella otettiin kesällä 2022 käyttöön Suomen ensimmäinen lohen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava väylä kiinniottolaitteistoineen. Alasvaellusväylää kehitetään ja sen toimivuutta tutkitaan.
• Lohi Iijokeen 2 -hanke vuosina 2024-2026 on jatkoa aiemmille Lohi Iijokeen 2022-2024 ja Iijoen vaelluskalahankkeen 2020-2022 laajalle yhteistyölle. Niissä tehdään mm. istutuksia sekä tuotetaan tietoa ja kehitetään Haapakosken alasvaellusväylän toimivuutta. Lohi Iijokeen 2 -hanke – Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeesssa on myös laadittu Iijoen vesistöalueelle kattava istutusohjelma lohien ja meritaimenten pienpoikasille. Hankkeen muita toimia ovat mm. smolttien eli lohen vaelluspoikasten seurantatutkimus Livojoella ja Iijoen Haapakoskella sekä Haapakosken alasvaellusreitin kehittäminen.
• Iijoen Raasakan noin 9 km pituisen vanhan uoman kehittämisen yhteishankkeessa edistetään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä mm. juoksuttamalla uomaan vettä koko kesäkauden.
• Raasakan vanhan luonnonuoman mallintamishankkeessa yhteistyön tavoitteena on ollut selvittää vanhan uoman mahdollisuudet lisääntymisalueena ja vaelluskalaväylänä.
• Raasakassa on ollut käytössä hydraulinen kalatie Kalasydän vuodesta 2023. Laitteisto on ensimmäistä kertaa käytössä mereen laskevan rakennetun joen alimmalla voimalaitoksella ja käytöstä saadaan valtakunnallisestikin arvokasta tietoa Kalasydämen toimivuudesta vaelluskalakysymysten osaratkaisuna. Kalasydämen toimivuutta on kehitetty toimittajan kanssa.
• Iijoella on käynnistetty yhteistyössä vaelluskalojen avustettu luonnonkierto ja jatkossa sen tavoitteena on parantaminen ja tehostaminen. Alimmalla voimalaitoksella Raasakassa käytössä on ylösvaellusratkaisu Kalasydän-kalatie ja ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella Suomen ensimmäinen vaelluskalojen poikasten alasvaellusreitti. Näiden ratkaisujen avulla kaloja ja poikasia voidaan siirtää voimalaitosten ohi, ja kotiutusistutusten avulla Iijokeen on mahdollista kehittää jokeen leimautunut vaelluskalakanta. Raasakan vanha uoma huomioidaan Iijoen vaelluskalatyössä.​ Vaikutuksia tutkimalla ja kehittämällä saadaan arvokasta tutkimustietoa ja oppeja seuraavia ohitusväyliä varten.
• Kemijoella PVO-Vesivoima osallistuu Lapin liiton vetämän Kemi-Ounasjoen vaelluskalatyöryhmän työhön, jonka tavoitteena on edistää vaelluskala kantojen elvyttämistä. PVO-Vesivoima omistaa joen alimman Isohaaran voimalaitoksen. Isohaaran voimalaitoksen kaksi nykyistä kalatietä omistaa Keminmaan kunta. PVO-Vesivoiman tavoitteena on hankkia kalatiet omistukseensa tai käyttöönsä voidakseen kehittää Isohaaran vaelluskalaratkaisuja kokonaisuutena. Yhtiö on pyrkinyt edistämään vaelluskalojen luonnonkiertoa kartoittamalla erilaisia luonnonmukaisia ja hybridikalatieratkaisuja Isohaaran voimalaitokselle.
• PVO-Vesivoima omistaa 50 prosenttia Voimalohi Oy:stä, joka hoitaa PVO-Vesivoiman kalatalousvelvoitteiden täyttämistä edellyttävää kalojen kasvatusta, istutusta ja ylisiirtoa sekä toteuttaa PVO-Vesivoiman vaelluskalastrategian linjaamia toimenpiteitä. Voimalohi valmistelee Iijoelle ja Kemijoelle omistajien vaelluskalastrategian mukaiset jokikohtaiset toimen pideohjelmat, jotka ohjaavat jatkossa vaelluskalatyön etenemistä.
• Vuonna 2025 Kuusamosta hankittiin Käylän kalanviljelylaitos, jonka toimintaa Voimalohi jatkaa ja kehittää siitä emokalalaitoksen. Lisäksi Kemijoen Ossauskosken kalanviljelylaitoksella aloitettiin uuden laitoksen rakennustyöt. Toimet tukevat ja kehittävät kalojen kotouttamisistutuksia, kasvatus- ja istutustoimintaa sekä vaelluskalojen palauttamistoimia.

Edistämme vesivoiman toiminta-alueemme myös maa-alueiden luonnon monimuotoisuutta. Pudasjärven Kipinään entiselle turvesuolle on vuonna 2025 rakennettu mittava kosteikko ja riekkosuon ennallistamisalue. Lisäksi ympäröivä metsäalue palautetaan mahdollisimman luonnontilaiseksi soidin- ja pesinympäristöineen. Kokonaisuus muodostaa yhteensä noin 200 hehtaarin alueen.

Lue nettisivuiltamme lisää yhteistyöstä vesiympäristön kehittämiseksi

Käytämme kestäviä puuperäisiä polttoaineita

Pohjolan Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitokset käyttävät pääpolttoaineinaan puuperäisiä polttoaineita. Käyttämämme biomassa täyttää EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II, biomassan kestävyys) mukaiset kestävyyskriteerit.

Kehitämme puupolttoaineiden vastuullista hankintaa. Tavoitteenamme on tarkentaa puupolttoaineisiin liittyviä kestävyyskriteerejämme ja huomioida kriteerit polttoainesopimuksissamme. Tarkastelemme myös metsäsertifiointien merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta.  Selvitämme, kuinka suuri osuus puupolttoaineistamme tulee sertifioiduista lähteistä ja millaisen tavoitteen voimme sertifioinneille asettaa.

Lue myös:

Käynnistimme luonnon monimuotoisuusohjelmamme keväällä 2023