Kalat ja vesiluonto

Vesivoiman tuotanto muokkaa vesiluontoa. Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä vesiympäristön kehittämiseksi. Olemme sitoutuneet edistämään vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamista, laajassa yhteistyössä, vaiheittain edeten. Uskomme, että vaelluskalojen palauttaminen ja vesivoiman tuotanto voidaan sovittaa yhteen.

Siirry suoraan aiheisiin:

Olemme sitoutuneet palauttamaan luonnonkiertoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ on mittava. Siinä tarvitaan laajasti eri osapuolisen osaamista ja sitoutumista sekä monipuolisia keinoja. Tarvitaan väyliä kalojen ylös- ja alasvaellusta varten, mutta yhtä lailla tarvitaan kalanistutuksia, mäti-istutuksia, ylisiirtoja ja kalastuksen rajoittamista ja kalastuskieltoja.

Vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa päästään parhaaseen tulokseen yhteistyöllä ja vaiheittain edeten.

Uskomme vahvasti siihen, että parhaaseen tulokseen päästään vaiheittain edeten laajassa yhteistyössä. Iijoen vuosia kestäneen hyvän yhteistyön tavoitteena on, että kaikkien voimalaitosten yhteyteen rakennetaan kalatiet. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa Raasakan voimalaitokseen kalatie ja kiinniottolaitteisto tutkimusta ja ylisiirtoja varten sekä ylimpään Haapakosken voimalaitokseen alasvaellusratkaisu kiinniottolaitteineen. Näiden ratkaisujen avulla saamme arvokasta lisätietoa, jonka pohjalta jatkoa suunnitellaan.

Vaelluskalojen luonnonkierron palauttamista edistetään Iijoella laajassa Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022. Hankkeessa rakennetaan smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle. Lisäksi Raasakan kalatien rakentamisen käynnistämistä edistetään.  

Iijoki-sopimus 2019-2023 toteuttaa Iijoen vesistövisiota ja toimenpideohjelmaa. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueen kunnat, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Hankkeessa mm. ennallistetaan ojitettuja soita sekä tehdään muita muita valuma-alueen vesienhoidon ­toimenpiteitä.

Osallistumme myös Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen yhteistyöhankkeisiin vaelluskalojen palauttamiseksi.

Olemme olleet aktiivisesti mukana ja osarahoittamassa vaelluskalojen luonnonkierron edellytyksiä selvittäneissä tutkimuksissa ja yhteistyöhankkeissa vuodesta 2008.

Iijoen vesiympäristön kehittämiseen ja vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseen tähtääviä meneillään olevia yhteistyöhankkeita

Kalatiet

Olemme hakeneet yhdessä Metsähallituksen kanssa maaliskuussa 2017 lupaa kalatien rakentamiseksi Iijoen Raasakkaan. Kalatien rakennussuunnitelmia valmisteltiin osana Iijoen otva-hanketta. Myöhemmin suunnitelmia tarkennettiin osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta. Viranomainen ei ole vielä antanut päätöstään rakentamisluvasta.

Raasakan kalatietä ovat suunnitelleet Suomen parhaat asiantuntijat. Raasakan kalatie hyödyntää älykkäitä ratkaisuja. Se on seurantalaitteistoltaan, rakenteiltaan ja mitoitukseltaan edistyksellinen. Kalatiestä saatavia tuloksia on tarkoitus hyödyntää kaikissa Suomeen rakennettavissa kalateissä. Asiantuntijoiden mukaan tekninen kalatie toimii Raasakassa paremmin kuin luonnonmukainen.

Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksista kalatie on ollut vuodesta 1993 lähtien Kemijoen Isohaarassa, joka on Kemijoen alin voimalaitos. Isohaarassa on myös toinen, vuonna 2012 valmistunut Vallitunsaaren kalatie. Kalatie on myös Iijoen latvavesillä sijaitsevan Koston säännöstelyjärven padon yhteydessä.

Raasakan kalatien havainnekuva

Alasvaellus

Iijoen Haapakosken voimalaitoksella tutkitaan smolttien eli lohen vaelluspoikasten alasvaellusta. Kesällä 2019 Haapakoskelle asennettiin Suomen ensimmäinen smolttien ohjausaita. Sen avulla nuoret, merivaellukselle lähtevät kalat ohjataan entiselle tukinuittoaukolle. Alasvaellusväylä on suunniteltu alkamaan samasta kohdasta.

Ohjausaita on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Luonnonvarakeskus tutkii 180-metrisen ohjausaidan toimivuutta 2020‒2021.

Ohjausaita ja Haapakoskelle rakennettava alasvaellusväylä muodostavat yhdessä Suomen ensimmäisen alasvaellusreitin. Alasvaellusväylän rakentaminen alkaa syksyllä 2020.

Haapakosken ohjainaita ohjaa lohenpoikasia alasvaellukseen.

Iijoen Raasakan vanha uoma

Iijoella Raasakan vanhan uoman kehityshanke on käynnissä 2017‒2021. Se on Iin kunnan, PVO-Vesivoiman sekä Pohjois- ja Etelä-Iin kalastuskuntien yhteishanke, jossa parannetaan kalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia sekä lisätään alueen virkistyskäyttöä. Hankkeessa on mm. tutkittu veden laatua, rakennettu uima- ja muita virkistyskäyttöpaikkoja, leikattu kortteikkoa ja parannettu veneilyväyliä.

Hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia vaelluskalojen luonnonmukaisesta lisääntymisestä Raasakan vanhassa luonnonuomassa. Hankkeessa on mm. syvennetty joen pohjan kulku-uraa, mikä helpottaa kalojen nousua vanhaan uomaan. Kesän aikana on myös rakennettu virrankehitin, jonka avulla veden virtausta moninkertaistetaan. Vanha, uittojen aikainen keino on otettu siis uuteen käyttöön.

Kalanistutukset ja ylisiirrot

Istutamme vuosittain yli kolme miljoonaa kalanpoikasta, ylisiirrämme emokaloja ja nahkiaisia voimaloiden yläpuolelle ja tuemme osakaskuntia niiden kalanhoitotyössä.

Kemijoki Oy:n kanssa yhdessä omistamamme Voimalohi Oy kasvattaa kaloja velvoiteistutuksia varten ja huolehtii istutuksista käytännössä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri puolilla toiminta-aluettamme.

Lue tarkemmin kalojen istutuksista

Kalanpoikasten siirtoa Irnin alueen vesistöön. Voimalohi Oy:n Mika Pylväs kalojen siirtopaikalla Polojärvellä.

Ympäristövirtaama

Kostonjoelle ja Irninjoelle on vahvistettu ympärivuotiset ympäristövirtaamat Taivalkosken kunnan ja viranomaisten kanssa. Irninjoella olemme kunnostaneet taimenelle ja harjukselle soveltuvia kutualueita. Irninjoella ympäristövirtaaman ja kutusoraikkojen toimintaa seurataan vuoden 2022 loppuun.

Kutusoraikkoa Irninjoella

Vesistöjen säännöstely

Vesistöjen säännöstelyn tavoitteena ovat vesivoiman tuottaminen ja tulvien ehkäisy sekä mm. vesiliikenteen edistäminen, vesien virkistyskäyttö ja vedenhankinta. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Sen myöntää aluehallintovirasto.

Kullakin vesistöllä ja kullakin voimalaitoksella on säännöstelylle omat lupaehtonsa, jotka määrittelevät sallitut vedenkorkeuden ylä- ja alarajat. Luvissa on useimmiten ehtoja myös sallituille virtaamille. Ely-keskukset valvovat lupaehtojen noudattamista.

PVO-Vesivoiman toiminta-alueella säännöstellään Kemijoen valuma-alueella Jumiskon voimalaitokseen liittyen Isojärveä, Ala-Suolijärveä ja Yli-Suolijärveä. Iijoen valuma-alueella säännöstellään Kostonjärveä, Kynsijärveä ja Tervajärveä sekä Irni-, Polo- ja Kerojärviä.

Kokemäenjoen vesistöalueella keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Pirkanmaalla: Vanajavesi, Pyjäjärvi, Näsijärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty.

Lue lisää järvisäännöstelyistä PVO-Vesivoiman toiminta-alueella

Säännöstelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä viranomaisten ja ympäristön asukkaiden kanssa haittojen minimoimiseksi.

Ympäristönhoito, rantojen suojaus

Tulvat ja säännöstely aiheuttavat rantojen eroosiota. Säännöstelyjärvillä ja joilla rantoja suojataan eroosiolta massoittamalla niitä soran ja louheen avulla tai käyttämällä paikalta löytyviä pohjakiviä. Suojaukset pyritään tekemään niin kestäviksi, että niitä ei tarvitse uusia. Vanhat suojaukset maisemoituvat ajan mittaan niin hyvin, että ne eivät erotu maisemasta.

Ympäristönhoitotöihin kuuluvat myös mm. rantojen raivaus sekä maa- ja pohjapatojen raivaus.

2019 loppuun mennessä rantojen eroosiosuojausta oli tehty yli 360 km matkalta ja maisemaraivausta lähes 1000 km matkalta.

Isohaaran maapatojen vesakonraivausta Kemijoella.