Kalat ja vesiluonto

Siirry suoraan aiheisiin:

• Kalatiet
• Alasvaellus (Haapakosken alasvaellusväylä)
• Iijoen Raasakan vanha uoma
• Kalanistutukset ja ylisiirrot
• Ympäristövirtaama
• Vesistöjen säännöstely
• Ympäristönhoito, rantojen suojaus

Olemme sitoutuneet palauttamaan luonnonkiertoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ on mittava. Siinä tarvitaan laajasti eri osapuolisen osaamista ja sitoutumista sekä monipuolisia keinoja. Tarvitaan väyliä kalojen ylös- ja alasvaellusta varten, mutta yhtä lailla tarvitaan kalanistutuksia, mäti-istutuksia, ylisiirtoja ja kalastuksen rajoittamista ja kalastuskieltoja.

Vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisessa päästään parhaaseen tulokseen yhteistyöllä ja vaiheittain edeten.

Uskomme vahvasti siihen, että parhaaseen tulokseen päästään vaiheittain edeten laajassa yhteistyössä ja tutkimukseen nojaten. Iijoen vuosia kestäneen hyvän yhteistyön tavoitteena on, että kaikkien voimalaitosten yhteyteen rakennetaan kalatiet. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa Raasakan voimalaitokseen kalatie ja kiinniottolaitteisto tutkimusta ja ylisiirtoja varten. Iijoen ylimpään voimalaitokseen Haapakoskelle on jo rakennettu alasvaellusväylä, kiinniottolaitteisto ja lohenpoikasia väylään ohjaava ohjausaita. Kyseessä on valtakunnallisesti tärkeä hanke, Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Näiden ratkaisujen avulla saamme arvokasta lisätietoa, jonka pohjalta jatkoa suunnitellaan.

Lohi Iijokeen -hanke vuosina 2022-2024 jatkaa vaelluskalojen palauttamisen yhteistyötä. Yhteishankkeessa tuotetaan uutta tietoa Haapakosken smolttien alasvaellusväylän toimivuudesta. Hankkeessa seurataan smoltteja Haapakoskella ja Pahkakoskella, koekäytetään ja kehitetään Haapakosken alasvaellusväylää, toteutetaan pienpoikasten istutusohjelmaa, tuotetaan Iijoki-aiheinen video ja perustetaan nettisivusto.

Aiemmassa, laajassa Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022 rakennettiin smolttien (lohikalojen vaelluspoikasten) alasvaellusväylä ja kiinniottolaite Haapakoskelle. Lisäksi Raasakan kalatien rakentamisen käynnistämistä edistettiin.  

Iijoki-sopimus 2019-2023 toteuttaa Iijoen vesistövisiota ja toimenpideohjelmaa. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, alueen kunnat, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Vapo Oy ja Turveruukki Oy. Hankkeessa mm. ennallistetaan ojitettuja soita sekä tehdään muita muita valuma-alueen vesienhoidon ­toimenpiteitä.

Osakkuusyhtiömme Tornionlaakson Voima hakee lupaa kahdelle Portimokosken voimalaitoksen ohittavalle luonnonmukaiselle kalatielle Ylitornion Tengeliönjoella

Osallistumme myös Kemi- ja Ounasjoen vesistöalueen yhteistyöhankkeisiin vaelluskalojen palauttamiseksi.

Olemme olleet aktiivisesti mukana ja osarahoittamassa vaelluskalojen luonnonkierron edellytyksiä selvittäneissä tutkimuksissa ja yhteistyöhankkeissa vuodesta 2008.

Kalatiet

Kalasydän Raasakassa 2023 – 2025

Hydraulinen Kalasydän-kalatie otetaan käyttöön Iijoen alimmalla, PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan, voimalaitoksella vuosiksi 2023–2025. Järjestelmää käytetään paitsi vaellusratkaisuna Raasakan voimalaitoksen ohittamiseen, myös ylisiirtojen tehostamiseen.

Kalasydän on Raasakassa valmiina ratkaisuna ensimmäistä kertaa käytössä mereen laskevan rakennetun joen alimmalla voimalaitoksella. Käytön myötä saadaan arvokasta lisätietoa laitteiston tehokkuudesta rakennettujen jokien vaelluskalakysymysten osaratkaisuna

Lue lisää Kalasydämestä Raasakassa

Raasakan kalatiehanke

Iijoen alimpaan voimalaitokseen Raasakkaan on suunniteltu kalatie, jonka rakennussuunnitelmia valmisteltiin osana Iijoen otva-hanketta. Myöhemmin suunnitelmia tarkennettiin osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta ja hanketta edistettiin osana Iijoen vaelluskalahanketta. Viranomainen myönsi Raasakan kalateille rakentamisluvan joulukuussa 2020. Haimme lupaa yhdessä Metsähallituksen kanssa maaliskuussa 2017. Kalateiden vesitalousluvista on tehty Vaasan hallinto-oikeuteen kolme valitusta, joiden käsittely on kesken.

Raasakan kalatietä ovat suunnitelleet Suomen parhaat asiantuntijat. Raasakan kalatie hyödyntää älykkäitä ratkaisuja. Se on seurantalaitteistoltaan, rakenteiltaan ja mitoitukseltaan edistyksellinen. Kalatiestä saatavia tuloksia on tarkoitus hyödyntää kaikissa Suomeen rakennettavissa kalateissä. Asiantuntijoiden mukaan tekninen kalatie toimii Raasakassa paremmin kuin luonnonmukainen.

Portimokosken luonnonmukainen kalatiehanke

Portimokosken voimalaitoksen Ylitornion Tengeliönjoella omistava Tornionlaakson Voima, josta PVO-Vesivoiman omistaa puolet, hakee yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa lupaa rakentaa Portimokoskelle kaksi luonnonmukaista kalatietä. Niiden kautta vaelluskalat voisivat nousta yli tuhat kilometriä pitkälle vesistöalueelle.

Isohaaran ja Koston säännöstelypadon kalatiet

Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksista kalatie on ollut vuodesta 1993 lähtien Kemijoen Isohaarassa, joka on Kemijoen alin voimalaitos. Isohaarassa on myös toinen, vuonna 2012 valmistunut Vallitunsaaren kalatie. Kalatie on myös Iijoen latvavesillä sijaitsevan Koston säännöstelyjärven padon yhteydessä.

Alasvaellus

Iijoen Haapakosken voimalaitokselle valmistui marraskuussa 2021 Suomen ensimmäinen lohikalojen vaelluspoikasten alasvaellusreitti. Alasvaellusväylän lisäksi Haapakoskelle rakennettiin kiinniottolaitteisto. Alasvaellusväylä otettiin käyttöön kesällä 2022. Alasvaellusväylän käyttöönottoa juhlistettiin elokuussa 2022.

Alasvaellusreitin muodostavat alasvaellusväylä ja ohjausaita. Kesällä 2019 valmistuneen smolttien ohjausaidan avulla nuoret, merivaellukselle lähtevät kalat ohjataan alasvaellusväylälle.

Luonnonvarakeskus tutkii 180-metrisen ohjausaidan toimivuutta sekä alasvaellusväylän toimivuutta.

Alasvaellusväylän rakentaminen oli Iijoen vaelluskalahanketta 2020-2022. Alasvaellusväylän toimintaa tutkitaan ja sitä kehitetään Lohi Iijokeen 2022 – 2024 -hankkeessa.

Iijoen Raasakan vanha uoma

Iijoella Raasakan vanhan uoman kehityshanke on ollut käynnissä vuodesta 2017. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2021 lopussa. Kehityshanke jatkuu myös vuosina 2022 – 2023. Raasakan vanhan uoman hanke on Iin kunnan, PVO-Vesivoiman sekä Pohjois- ja Etelä-Iin jakokuntien yhteishanke, jossa parannetaan kalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia sekä lisätään alueen virkistyskäyttöä. Hankkeessa on mm. tutkittu veden laatua, rakennettu uima- ja muita virkistyskäyttöpaikkoja, parannettu veneilyväyliä sekä hiihto- ja moottorikelkkareittejä leikattu vuosittain kortteikkoa. Vuonna 2021 ja 2022 on kunnostettu Illinsaaren puoleista rantaa ja ranta-aluetta.

Hankkeessa on jo saatu lupaavia tuloksia vaelluskalojen luonnonmukaisesta lisääntymisestä Raasakan vanhassa luonnonuomassa. Vuonna 2018 luonnonkudusta syntyneet poikaset palasivat kotijokeensa merivaellukselta 2021. Tähän päästiin viidessä vuodessa parantamalla kalojen nousu- ja lisääntymisoloja, kunnostamalla kutu- ja poikastuotantoalueita ja lisäämällä uoman virtaamaa. Toimenpiteiden tuloksia seurataan kalalaskurin ja videolaitteiston avulla.

Uudessa, vuoden 2023 loppuun jatkuvassa hankkeessa jatketaan työtä kalojen ja nahkiaisen luonnonkierron palauttamiseksi sekä alueen virkistysarvojen parantamiseksi.

Katso videolta mitä tapahtui Iijoen Raasakan vanhassa luonnonuomassa vuosina 2017-2021

Kalanistutukset ja ylisiirrot

Istutamme vuosittain yli kolme miljoonaa kalanpoikasta, ylisiirrämme emokaloja ja nahkiaisia voimaloiden yläpuolelle ja tuemme osakaskuntia niiden kalanhoitotyössä.

Kemijoki Oy:n kanssa yhdessä omistamamme Voimalohi Oy kasvattaa kaloja velvoiteistutuksia varten ja huolehtii istutuksista käytännössä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa eri puolilla toiminta-aluettamme.

Lue tarkemmin kalojen istutuksista

Ympäristövirtaama

Kostonjoelle ja Irninjoelle on vahvistettu ympärivuotiset ympäristövirtaamat Taivalkosken kunnan ja viranomaisten kanssa. Irninjoella olemme kunnostaneet taimenelle ja harjukselle soveltuvia kutualueita. Irninjoella ympäristövirtaaman ja kutusoraikkojen toimintaa seurataan.

Seurantatulosten perusteella ympäristövirtaama nostettiin Irninjoella 3,5 kuutiometriin sekunnissa keväällä 2020.

Viranomaisen muutoshakemus istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa 2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman vuoden lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalousvelvoitteisiin liittyen. PVO-Vesivoima jätti molemmissa hakemusasioissa muistutuksensa aluehallintovirastolle. Vuonna 2021 PVO-Vesivoima antoi vastaselityksensä hakijan selityksiin ja Suomen ympäristökeskuksen antamiin lausuntoihin. Hakija antoi oman vastaselityksensä lausuntoihin huhtikuussa 2022, johon PVO-Vesivoima Oy puolestaan antoi vastaselityksen kesäkuussa 2022. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole antanut päätöstä kummassakaan asiassa.

Vesistöjen säännöstely

Vesistöjen säännöstelyn tavoitteena ovat vesivoiman tuottaminen ja tulvien ehkäisy sekä mm. vesiliikenteen edistäminen, vesien virkistyskäyttö ja vedenhankinta. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Sen myöntää aluehallintovirasto.

Kullakin vesistöllä ja kullakin voimalaitoksella on säännöstelylle omat lupaehtonsa, jotka määrittelevät sallitut vedenkorkeuden ylä- ja alarajat. Luvissa on useimmiten ehtoja myös sallituille virtaamille. Ely-keskukset valvovat lupaehtojen noudattamista.

PVO-Vesivoiman toiminta-alueella säännöstellään Kemijoen valuma-alueella Jumiskon voimalaitokseen liittyen Isojärveä, Ala-Suolijärveä ja Yli-Suolijärveä. Iijoen valuma-alueella säännöstellään Kostonjärveä, Kynsijärveä ja Tervajärveä sekä Irni-, Polo- ja Kerojärviä.

Kokemäenjoen vesistöalueella keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Pirkanmaalla: Vanajavesi, Pyjäjärvi, Näsijärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty.

Katso päivittäiset virtaamatiedot voimalaitoksillamme

Lue lisää järvisäännöstelyistä PVO-Vesivoiman toiminta-alueella

Säännöstelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä viranomaisten ja ympäristön asukkaiden kanssa haittojen minimoimiseksi.

Jumiskon voimalaitoksen vaikutusalueella on meneillään säännöstelyselvitys yhteistyössä viranomaisen ja paikallisten sidosryhmien kanssa.

Lue myös jokisäädöstä Iijoen voimalaitoksilla – sen avulla voimalaitosten yläaltaiden vedenpinnat pysyvät aiempaa tarkemmin hallinnassa.

Ympäristönhoito, rantojen suojaus

Tulvat ja säännöstely aiheuttavat rantojen eroosiota. Säännöstelyjärvillä ja joilla rantoja suojataan eroosiolta massoittamalla niitä soran ja louheen avulla tai käyttämällä paikalta löytyviä pohjakiviä. Suojaukset pyritään tekemään niin kestäviksi, että niitä ei tarvitse uusia. Vanhat suojaukset maisemoituvat ajan mittaan niin hyvin, että ne eivät erotu maisemasta.

Ympäristönhoitotöihin kuuluvat myös mm. rantojen raivaus sekä maa- ja pohjapatojen raivaus.

2022 loppuun mennessä rantojen eroosiosuojausta oli tehty noin 364 km matkalta ja maisemaraivausta lähes 1000 km matkalta.

Vesiympäristön hoitoa on toteutettu myös useissa yhteishankkeissa ja yhteistyössä paikallisten kanssa.

Laajassa yhteistyöhankkeessa, Iijoki-sopimuksessa 2019-2023 tavoitteena on yhdessä laaditun Iijoki-vision toteuttaminen, mm. veden laadun parantaminen vesistö- ja valuma-aluekunnostuksilla. Esimerkiksi Iijoen Raasakan vanhan uoman hankkeessa 2017-2021 on parannettu paikallisia virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kunnostettu ranta-alueita. Hanke jatkuu myös vuosina 2022-2023.

Katso myös:

Miten vaelluskalakantoja elvytetään rakennetuissa vesistöissä? (Luonnovarakeskus)

Vesivoimahankkeet Energiateollisuuden nettisivuilla

Energiateollisuus ry:n internetsivuille on koottu eri toimijoiden vesivoimahankkeita karttanäkymään.