PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli toteaa lehden pääkirjoituksessa kevään olevan monin tavoin varautumista tulviin ja tulvavesien varastoimiseen myöhempään sähköntuotantoon sähköjärjestelmän tarpeen mukaan, mutta samalla varmistaen jokiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. ”Energiavarastoja, pieniä ja suuria, tarvitaan tulevaisuudessa suomalaisten kasvavaan energian tarpeeseen”, hän muistuttaa. Lue lisää Virtaviesti-lehdestä 2/2025
Kolme kysymystä nuorelle on Pohjolan Voiman videosarja jossa yhteiskuntasuhdepäällikkö Miikka Koski haastattelee nuoria vaikuttajia ajankohtaisista ja merkittävistä asioista. Sarjan ytimessä ovat kolme kysymystä, joiden avulla pureudutaan energia- ja yhteiskunnallisiin aiheisiin nuorten näkökulmasta. Videosarja tarjoaa nuorille mahdollisuuden tuoda esiin omia ajatuksiaan ja näkemyksiään sekä luo keskustelua energia-alaa kohtaan. Sarjan ensimmäisenä vieraana on Nuorten ilmastodelegaatti 2024 –
YVA-ohjelma on nähtävillä mm. ympäristöhallinnon sivuilla ymparisto.fi/askanaavan-pumppuvoimahanke-YVA ja siitä voi esittää mielipiteitä ja lausuntoja 5.6.2025 asti Lapin ELY-keskukselle. Ympäristövaikutuksia selvitetään laajasti vuoden 2026 loppuun saakka. Tervetuloa myös keskustelemaan Puhti-toimistollemme, joka avautuu 22.5 Kemijärven toimitalossa (Vapaudenkatu 8, A-rappu, 2. krs.). Toimisto on avoinna jatkossa muutaman päivän kuukaudessa. Ilmoitamme aukiolosta etukäteen. Lue myös, mitä Puhti-hankkeen projektikoordinaattori Sara
Pohjolan Voiman osakkuusyrityksen Tornionlaakson Voima Oy:n Portimokosken voimalaitoksen ylemmän kalatien rakentaminen on alkanut viikolla 19. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja vaellussiian pääsy jälleen Tengeliönjokeen. Tengeliönjoessa sijaitsevat Itämeren alueen merkittävimmän vaelluskalajoen Tornionjoen vesistöalueen ainoat merkittävät rakennetut vaellusesteet. Portimokosken voimalaitos valmistui vuonna 1987. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettu Portimokosken säännöstelypadon tehtävänä on mahdollistaa veden
PVO-Vesivoima Oy suunnittelee Kemijärven Askanaavalle laajimmillaan noin 500 megawatin (MW) pumppuvoimalaitosta sekä 36 kilometrin mittaista 400 kilovoltin (kV) voimajohtoa, joka kulkisi suurimmaksi osaksi jo olemassa olevan 110 kV:n voimajohdon rinnalla. Mahdollisen pumppuvoimalaitoksen energiavarastona toimisi Askanaavalle padottava vesiallas. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, miten mahdollisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Nyt kommentoitavana olevassa ohjelmassa esitellään hanke, sen toteutusvaihtoehdot,
Kevättulvien ennustetaan jäävän pieniksi Kevään tulvatilanne on tänä vuonna selkeästi keskimääräistä vähävetisempi ja ajoittuu noin kuukautta tavanomaista aiemmaksi. Raanujärven, Vietosen ja Portimojärven vedenpinnat ovat nousussa, mutta lumen vesiarvojen ollessa normaalia alhaisemmat kevättulvien ennustetaan jäävän pieniksi. Sulaminen on alkanut, ja vedenpinnat nousevat tasaisesti. Järvien vedenpinnat ovat vielä matalalla kesäkorkeuksiin nähden ja järvien pintoja tullaan nostamaan rauhallisesti
Pohjolan Voiman uutiskirjeessä 3/2025 Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen perää haastattelussa malttia kiinteistöveron uudistuspuheisiin, jotka vaarantavat puhtaan siirtymän etenemisen. Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen toteaa näkökulmakirjoituksessaan: ”Vain yhteinen ymmärrys pitää Suomen kilpailukykyisenä”. Uutiskirjeemme Vastuullisuus osana ammattitaitoa -juttusarjassa vuorossa on Pohjolan Voiman tuotanto-omaisuudenhoidon johtaja Kaj Råtts, joka kertoo, mitä vastuullisuusosaaminen hänelle tarkoittaa. ”Voimalaitosten elinkaarenhallinta on vastuullisuusteko: kun
Mutta mikä tai kuka kilpailukyvyn ja työpaikat luo? Kumpikaan kun ei synny itsestään. Tarvitaan kilpailukykyisiä ja kannattavia yrityksiä, jotka pystyvät tekemään viisaita päätöksiä ja näyttämään rohkeutensa tulevaisuuden ennakoimattomuudesta huolimatta”, toteaa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen. Lue lisää blogistamme
Voimalaitosten elinkaarenhallinta on vastuullisuusteko: kun ylläpidämme olemassa olevia voimalaitoksiamme, ne pysyvät turvallisina ja tuottavat jatkuvasti ja pitkään arvoa asiakkaillemme. Meillä omaisuudenhoidossa on kyse juuri siitä, että huolehdimme energiaa tuottavasta omaisuudestamme ja kehitämme sitä. Siihen liittyy voimalaitosten elinkaaren hallinta, kunnossapito, kehittäminen sekä luvat, ympäristöasiat ja voimalaitosten kilpailukyvyn varmistaminen. Viime vuosina erityisesti sota ja pandemia ovat korostaneet
”Maaliskuun lopulla saimme upean tunnustuksen: Great Place To Work® -sertifikaatti myönnettiin erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. TrustIndex-tuloksemme, 95 %, vahvisti sen, minkä tiedämme arjesta: Pohjolan Voimassa on hyvä olla. Tämä ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kulttuurityön tulosta. Omalla kohdallani työ on jatkunut jo 13 vuotta, joiden aikana olen nähnyt, miten kulttuuria rakennetaan systemaattisesti – mutta ei koskaan valmiiksi.