Päästöt vielä vähemmäksi
Olemme vähentäneet kivihiilen ja turpeen käyttöä systemaattisesti. Samalla hiilidioksidipäästömme ovat laskeneet. Vähennämme hiilidioksidipäästöjä myös parantamalla jatkuvasti energiatehokkuutta. Lisäksi rikkidioksidipäästöt ja hiukkaspäästöt ovat laskeneet.
Valtaosassa tuotantoyhtiöistämme on käytössä sertifioidut, ISO 140001 -standardin mukaiset ympäristöjärjestelmät.
Sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) on tuotantoyhtiöistämme Alholmens Kraftilla, Porin Prosessivoimalla (osa Pori Energian järjestelmää), PVO-Vesivoimalla, Rauman Biovoimalla ja Teollisuuden Voimalla. Lisäksi Kaukaan Voimalla ja Kymin Voimalla on käytössä sertifioimaton ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Lisäksi tuotantoyhtiöillä on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001 energianhallintajärjestelmä. Lisäksi kaikki tuotantoyhtiöt ovat mukana energiatehokkuussopimuksissa. Järjestelmien avulla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen ja jatkuva parantaminen.
Lämpövoimalaitoksiimme on tehty mittavia investointeja päästöjen vähentämiseksi. Laitosten päästöt riippuvat siitä, millaista polttoainetta niissä käytetään ja siitä, paljonko niiden tuotanto vuosittain vaihtelee.
Pohjolan Voiman lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa käytetään pääpolttoaineina puuperäisiä polttoaineita kuten metsäteollisuuden sivuvirtoja ja metsätähteitä. Lisäksi käytetään kierrätyspolttoainetta ja turvetta sekä käynnistys- ja varapolttoaineena vähäisiä määriä kivihiiltä, maakaasua ja öljyä. Suomessa kivihiilen käyttö päättyy kokonaan vuonna 2029.
Vähennämme turpeen käyttöä hallitusti. Tavoitteenamme on lopettaa turpeen käyttö normaalitoiminnassa vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää ilmastotyötä-sivulta
Tuotamme jo 99,7 % sähköstä hiilidioksidineutraalisti
Päästövähennystavoitteemme vuoteen 2030 on kaksiosainen:
- Scope 1–2 -päästöintensiteetti vähenee 30 % vuodesta 2024 vuoteen 2030.
- Scope 3 -päästöintensiteetti vähenee 30 % vuodesta 2024 vuoteen 2030.
Päästölaskenta on tehty GHG-protokollan mukaisesti ja vertailuvuoden 2024 päästöt on todennettu. Ensimmäinen tavoite koskee Pohjolan Voiman emo- ja tytäryritysten päästöjä. Toinen tavoite koskee niitä scope 3-luokan päästöjä, jotka syntyvät Pohjolan Voiman osakkuus- ja yhteisyritysten energiantuotannosta. Määrittelyllä pyritään suuntaamaan toimenpiteet erityisesti niihin päästölähteisiin, joissa kehitettävää on eniten.
Scope 1-2 -päästöissä otetaan huomioon tytäryhtiöiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvien päästöjen lisäksi mm. biomassa metaanin ja typpioksidin päästöt sekä ostetun sähkön ja lämmön päästöt.
Scope 3 -päästöissä otetaan huomioon osakkuus- ja yhteisyritysten vastaavat päästöt sekä päästöt, jotka liittyvät polttoaineisiin ja kuljetuksiin.
Aiemmin tavoitteenamme oli nostaa hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus 99 prosenttiin sähköstä ja 85 prosenttiin lämmöstä vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2025 hiilineutraalin sähköntuotantomme osuus oli 99,7 % ja lämmöntuotantomme 91,4 %.
Pohjolan Voiman hiilidioksidipäästöt ovat olleet laskusuunnassa pääasiassa kivihiilen ja turpeen käytön vähenemisen vuoksi. Vuonna 2025
- Sähkön- ja lämmöntuotannon polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt tytär- ja osakkuusyhtiöissä olivat 0,1 (0,2) miljoonaa tonnia vuonna 2025. Tytäryhtiöiden hiilidioksidipäästöt 0,1 (0,1) miljoonaa tonnia. Päästöt ilmaan olivat samaa tasoa tai pienempiä edelliseen vuoteen verrattuna.
- Lämmön- ja sähköntuotantomme ominaishiilidioksidipäästöt olivat 5 g CO2 /kWh vuonna 2025.
Scope 1- ja 2-kasvihuonekaasupäästöt
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt | ||||
| Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 276 685 | 157 740 | 136 901 | 95 989 |
| Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) | 91 | 85 | 87 | 93 |
| Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt | ||||
| Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 2090 | 895 | 810 | 459 |
| Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) | 5550 | 11 706 | 14 029 | 6 883 |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt | ||||
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) | 278 774 | 158 635 | 137 710 | 96 447 |
| Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) | 282 235 | 169 446 | 150 929 | 102 871 |
| Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
| Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt (Scope 1 ja 2) suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./rahayksikkö) | 852 | 603 | 579 | 410 |
| Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt (Scope 1 ja 2) suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./rahayksikkö) | 862 | 644 | 635 | 437 |
| Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (1000€) | 327 361 | 262 933 | 237 780 | 235 183 |
| Liikevaihto (muut) (1000€) | 282 832 | 577 033 | 596 423 | 599 069 |
| Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä) (1000€) | 610 193 | 839 964 | 834 203 | 834 252 |
| Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt | 2024 | 2025 |
| Puupohjaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt t/CO2 (Scope 1) | 1 152 300 | 1 088 300 |
Mittareiden laatimisperiaatteet
Pohjolan sähkön- ja lämmöntuotannon hiilineutraalius sekä turpeenkäytön vähentämistavoite asetettiin vuonna 2020 siten, että se koskee tytäryhtiöitä ja osakkuus- ja yhteisyrityksiä. Luvut on raportoitu konsolidoituina lukuina. Tytäryhtiöiden luvut on huomioitu laskelmissa 100 prosentin osuudella. Osakkuusyritys Alholmens Kraftin ja yhteisyritys Teollisuuden Voiman luvut on huomioitu Pohjolan Voimalle toimitetun energian suhteessa.
Turpeen käytön vähenemisessä on huomioitu tytäryhtiöt sekä osakkuusyritys Alholmens Kraft konsolidoituina lukuina.
Teollisuuden Voima ja Alholmens Kraft eivät ole mukana Pohjolan Voiman scope 1 – ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöissä vaan ne lasketaan scope 3 -päästöihin kategoriaan 1 Toimitetut tuotteet ja palvelut. Osakkuus- ja yhteisyritykset eivät ole mukana myöskään polttoainetaulukossa eikä puupohjaisessa biogeenisessä hiilidioksidipäästölaskelmassa.
Pohjolan Voima on muuttanut konsolidointilaskentaa vuoden 2024 lukujen osalta. Aiempien vuosien luvut on korjattu vastaamaan nykyistä konsolidointitapaa.
Pohjolan Voiman varmennetut scope 1 – 3 -päästöt vuosina 2024 ja 2025
Pohjolan Voiman scope 1-3 -päästöt vuona 2024
| Päästöt päästölähteittäin | Päästöt (t CO2e) | Osuus päästöistä (%) |
|---|---|---|
| Scope 1 | ||
| Polttoaineet | 7 | 0,0 |
| Varavoimakoneet | 0 | 0,0 |
| Itse tuotettu energia | 136 852 | 0,4 |
| Jäähdytysainevuodot | 42 | 0,0 |
| Scope 1 – päästöt yhteensä | 136 901 | 0,4 |
| Scope 2 | ||
| Sähkö | 14 029 | 0,0 |
| Lämpö | 0 | 0,0 |
| Scope 2 – päästöt yhteensä | 14 029 | 0,0 |
| Scope 3 | ||
| Kategoria 1: Ostetut tuotteet ja palvelut | 148 753 | 42,7 |
| Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet, kuten tuotantolaitokset, koneet, rakennukset ja muut välineet | 7 073 | 2,0 |
| Kategoria 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt, joita ei lueta scope 1 tai scope 2 -päästöihin | 36 556 | 10,5 |
| Kategoria 4: Ylävirran kuljetuksiin ja jakeluun liittyvät päästöt | 3 753 | 1,1 |
| Kategoria 5: Tuotannossa syntyvät jätteet | 989 | 0,3 |
| Kategoria 6: Liikematkailu | 114 | 0,0 |
| Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkat | 20 | 0,0 |
| Kategoria 8: Ylävirran leasing-hyödykkeet | 4 | 0,0 |
| Kategoria 9: Alavirran kuljetus ja jakelu | 0,0 | |
| Scope 3 – päästöt yhteensä | 197 262 | 56,7 |
| Kaikki yhteensä | 348 262 | 100,0 |
Pohjolan Voiman scope 1-3 -päästöt 2025
| Päästöt päästölähteittäin | Päästöt (t CO2e) | Osuus päästöistä (%) |
|---|---|---|
| Scope 1 | ||
| Polttoaineet | 6 | 0,0 |
| Varavoimakoneet | 0 | 0,0 |
| Itse tuotettu energia | 95 951 | 0,3 |
| Jäähdytysainevuodot | 32 | 0,0 |
| Scope 1 – päästöt yhteensä | 95 989 | 0,3 |
| Scope 2 | ||
| Sähkö | 18 536 | 0,1 |
| Lämpö | 1 | 0,0 |
| Scope 2 – päästöt yhteensä | 18 537 | 0,1 |
| Scope 3 | ||
| Kategoria 1: Ostetut tuotteet ja palvelut | 155 540 | 50,2 |
| Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet, kuten tuotantolaitokset, koneet, rakennukset ja muut välineet | 3 960 | 1,3 |
| Kategoria 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt, joita ei lueta scope 1 tai scope 2 -päästöihin | 32 301 | 10,4 |
| Kategoria 4: Ylävirran kuljetuksiin ja jakeluun liittyvät päästöt | 2 643 | 0,9 |
| Kategoria 5: Tuotannossa syntyvät jätteet | 987 | 0,3 |
| Kategoria 6: Liikematkailu | 47 | 0,0 |
| Kategoria 7: Työntekijöiden työmatkat | 21 | 0,0 |
| Kategoria 8: Ylävirran leasing-hyödykkeet | 0 | 0,0 |
| Kategoria 9: Alavirran kuljetus ja jakelu | 0,0 | |
| Scope 3 – päästöt yhteensä | 195 500 | 63,1 |
| Kaikki yhteensä | 310 026 | 100,0 |
Taulukoissa esitetyt päästötiedot on varmennettu rajoitetun varmuuden tasolla. Luvut saattavat erota Pohjolan Voiman vuosikertomuksessa 2025 esitetyistä luvuista.
Lämpövoima: huomiota typen oksideihin
Viime vuosina olemme tehneet työtä pienentääksemme typen oksidien päästöjä. Tätä koskevaa kehitystyötä on tehty kaikissa lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissamme. Olemme mm. kehittäneet yhdessä teknologiatoimittaja Valmetin kanssa voimalaitoskattilan säätötekniikkaa niin, että palamista voidaan hallita paremmin. Tämä vähentää typen oksidien muodostumista.
Vuonna 2025 päästömme ilmaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2025
- rikkidioksidipäästömme olivat 0,2 tuhatta tonnia
- typenoksidien päästömme 1,0 tuhatta tonnia
- hiukkaspäästömme 0,05 tuhatta tonnia.
Päästöluvut löytyvät oheisesta pdf-dokumentista.
Katso tarkemmin myös vuosikertomuksestamme.
Lämpövoimalaitoksemme päästöjen kuvaajat on esitetty kunkin voimalaitoksen sivulla, katso tarkemmin Voimalaitokset-sivuilta.
Palamisprosessi tarkasti hallintaan
Lämpövoimalaitoksissa tarkka kattiloiden palamisprosessien hallinta parantaa energiatehokkuutta ja vähentää samalla päästöjä. Edistyksellinen näytteenottoteknologia voimalaitosten piipuissa tuottaa jatkuvaa tietoa päästöistä.
Esimerkiksi Rauman Biovoimassa on käytössä näytteenottoteknologia, jolla saadaan tarkkaa, reaaliaikaista tietoa noin 20 yhdisteen pitoisuuksista.
Vesivoima: sähköä hiilidioksidineutraalisti
Vesivoiman tuotannosta ei aiheudu suoria CO2-päästöjä, päästöjä veteen tai maaperään, ei myöskään kiinteitä jätteitä. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät rakennettaessa patoja ja säännöstelyaltaita. Suomen leveysasteilla, pohjoisessa ilmastossa, altaiden tuotannon aikaiset kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan vähäisiksi. Tilanne on toinen kuin subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla, joissa vesialtaiden metaanipäästöjä on tutkittu eniten.
Metaania syntyy, kun orgaaninen aines hajoaa patoaltaissa. Suomessa voimalaitokset käyttävät yleensä luonnollista vesistöä vesivoiman tuotantoon, mikä vähentää päästöjä.
Vesivoimalaitosten energiatehokkuutta on parannettu ja parannetaan määrävälein. Tämä vähentää päästöjä tuotettua energiayksikköä kohti edelleen.
Ydinvoima: tärkeä rooli ilmastotyössä
Ydinvoimalla on erittäin merkittävä rooli ilmastotyössä Suomessa ja EU:ssa. Euroopassa ydinenergialla tuotetaan noin puolet vähäpäästöisestä sähkön tuotannosta. Suomessa ydinvoima on vesivoiman ohella merkittävin vähäpäästöinen sähkön tuotantomuoto.
Ydinvoiman ympäristökysymyksistä ja mm. käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta voit lukea TVO:n ja Posivan sivuilta.
