Säätövoiman tarve kasvaa

Sähkönkulutusta ja -tuotantoa tasapainottavan säätövoiman tarve lisääntyy, kun hiilineutraali sähköntuotanto kasvaa. Tuottamamme säätövoima varmistaa, että Suomen sähköjärjestelmä toimii kaikissa tilanteissa ja sähköä on aina saatavilla.

Säästä riippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon lisääntyessä sähköntuotannon vaihtelut nopeutuvat ja kasvavat tulevaisuudessa. Tämä lisää säätövoiman merkitystä. Säätövoimaksi kutsutaan sähköntuotantoa, joka saadaan nopeasti käyttöön tuotannon häiriötilanteissa tai tasaamaan kulutuksen huippuhetkiä – siis varmistamaan, että sähkön kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa.

Säätötarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Sähköjärjestelmän tasapainon varmistamiseen tarvitaan kaikki keinot: säätöön kykenevä tuotanto, kulutuksen joustaminen sekä tulevaisuudessa myös laajamittainen energian varastointi.

Sähköä ei voida vielä varastoida suuria määriä. Sähköä joudutaan siis tuottamaan joka hetki saman verran kuin sitä kulutetaan.

Vesivoiman ja yhteistuotantolaitosten säätökykyä kehitetään

Vesivoima on Suomen suurin säätövoima: se vastaa noin 70 %:sta sähköntuotannon tasaustarpeesta vuorokausitasolla. Vesivoimalla pystytään varastoimaan suuria määriä energiaa pitkäksi aikaa. Siihen eivät muut tunnetut teknologiat kykene. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä, jotta vesivoiman tuottama säätökapasiteetti säilyy ja sitä kehitetään ympäristöä, asukkaita ja vesistöjen käyttäjiä kunnioittaen. Lue lisää vesivoimatuotannostamme.

Vesivoimayhtiömme PVO-Vesivoima on päättänyt investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla toteutettavaan energiavarastohankkeeseen Kierikin voimalaitoksellaan Iijoella. Ultrakondensaattori on lyhytaikainen energiavarasto, joka parantaa vesivoimalaitoksen suorituskykyä ja vastaa nopean säätövoiman kasvavaan tarpeeseen. Kyseessä on PVO-Vesivoiman ensimmäinen ultrakondensaattorihanke, jolla yhtiö pilotoi teknologiaa mahdollisia laajempia investointeja varten.

Olemme ottaneet käyttöön Iijoella Suomen kehittyneimmän jokisäätöautomatiikan, mikä sekä tehostaa säätövoiman tuotantoa että hyödyttää ympäristöä. Myös yhdessä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa kehittämämme turbiinisäätäjä mahdollistaa entistä tarkemman säätämisen.

Vesivoima on Suomessa erittäin merkittävää säätövoimaa.

Lisäksi olemme tehneet selvityksen yhteistuotanto- eli CHP-laitosten säätökyvystä. Yhteistuotannolla tarkoitetaan laitoksia, joissa tuotetaan samanaikaisesti lämpöä ja sähköä. CHP-laitoksen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa höyryä paikalliselle teollisuuslaitokselle tai kaukolämpöä kuluttajille, mutta siellä tuotetaan myös sähköä. Haluamme selvittää, millaiset mahdollisuudet yhteistuotantolaitoksilla on osallistua Suomen sähköjärjestelmän tukemiseen joustavasti ja markkinaehtoisesti.

Uusia mahdollisuuksia säätövoiman lisäämiseen tulee jatkossakin. Tulevaisuudessa käydään todennäköisesti keskustelua myös ydinvoiman osuudesta säätövoimana.

Katso myös:

Vesivoiman rooli sähköntuotannossa (Youtube)
Blogissa: Säätövoima tukee uusiutuvan energian kasvua
Blogissa: Vesivoiman säätökyvylle ei sähkömarkkinoilla hevin löydy kilpailijaa